Ferdinand I (Kastilia)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ferdinand I ja kuningatar Sancha I ottavat vastaan rukouskirjan sen valmistajalta. Rukouskirjan aikalaiskuvitus pergamentille, n. 1105. Biblioteca de la Universidad, Santiago de Compostela.

Ferdinand I Suuri (esp. el Magno) (n. 101627. joulukuuta 1065, León) oli Kastilian ensimmäinen kuninkaan arvonimeä käyttänyt hallitsija. Hän peri kruunun isältään Sancho III Suurelta.[1] Hänen äitinsä oli Kastilian Muniadona (Mayor/Munia) (n. 995–1066), Kastilian ja Álavan kreivi Sancho Garcían tytär, josta tuli avioliittonsa myötä Pamplonan kuningatar. Ferdinand oli kolmesta veljeksestä keskimmäinen, sisar Jimena avioitui 1034/1035 lanko Bermudo III:n kanssa. Vanhimmasta veljestä tuli Pamplonan ja Navarran kuningas García III. Lisäksi hänellä oli avioton velipuoli Aragonin kuningas Ramiro I.

Valtakunnan laajentuminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ferdinand I avioitui vuonna 1032 Leónin kuninkaan Bermudo III:n sisaren prinsessa Sanchan kanssa[2] ja surmasi lankonsa vuonna 1037 Tamaron taistelussa, minkä jälkeen hän anasti itselleen Leónin kuningaskunnan[3] ja otti vuonna 1039 Leónin keisarin arvonimen itselleen.[4] Vuonna 1054 Ferdinand I soti vanhempaa veljeään Navarran García III:ta vastaan, voitti tämän ja anasti osan Navarraa itselleen.[5] Niin ikään hän ahdisti muslimeita[6] ja pakotti vuonna 1062 Toledon hallitsijan maksamaan lunnaita. Tämän jälkeen hän ahdisti Saragonaaselvennä ja piti Sevillaa vasallinaan.[7] Lännessä hän valloitti Coimbran keski-Portugalissa ja hallitsi hetkittäin Valenciaa.[8]

Valtakunnan jako[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Iberian niemimaan valtiot vuonna 1065:
  García II:n valtakunta (Galicia)
  Alfonso VI:n valtakunta (León)
  Sancho II:n valtakunta (Kastilia)

Ferdinand I:n valloitukset perustuivat voimankäyttöön, diplomatiaan ja avioliittoihin. Muslimien hajotettua voimansa pieniksi erillisiksi kaupunkivaltioiksi ei heistäkään ollut suurta vastusta Ferdinandille.[9] Isänsä esimerkin mukaan hän kuitenkin jakoi valtakuntansa kolmen poikansa kesken, tehden tyhjäksi siten oman suuren yhdistämistyönsä.[10]

Perhe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ferdinand I:n puoliso Sancha I (n. 1018, León - 7. marraskuuta 1067) oli Leónin kuninkaan Alfonso V:n tytär ja Leónin kuningatar omalla oikeudellaan. Pojista Sancho II sai Kastilian, Alfonso VI Leónin ja García Galician. [11] Lapsia oli kaikkiaan viisi, jotka kaikki elivät aikuisiksi.

  • Urraca de Zamora (n. 1033-1101), señora de Zamora.
  • Elvira de Toro (1038-1099/1101), señora de Toro.
  • Sancho (1038/1039-1072), Kastilian kuningas Sancho I, Leónin kuningas Sancho II (1065-1072).
  • Alfonso (1040/1041-1109), Leónin kuningas (1065-1072), Kastilian ja Galician kuningas (1072-1109) Alfonso VI.
  • García (1042-1090), Galician kuningas (1066-1071 ja 1072-1073) García II.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • O’Callaghan, J. F.: A History of Medieval Spain. United Kingdom: Cornell University, 1975. ISBN 0-8014-0880-6. (englanniksi)
  • Petersen, K.: Ihmiskunnan ajantieto. Suomeksi toimittanut Antero Manninen, avustajana Pentti Papunen. Porvoo: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1965.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. O’Callaghan, s. 135.
  2. O’Callaghan, s. 136.
  3. Petersen, s. 263.
  4. O’Callaghan, s. 194.
  5. O’Callaghan, s. 195.
  6. O’Callaghan, s. 177.
  7. O’Callaghan, s. 87.
  8. O’Callaghan, s. 196.
  9. O’Callaghan, s. 195–196.
  10. O’Callaghan, s. 198.
  11. O’Callaghan, s. 679.
Tämä kuninkaalliseen henkilöön liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.