Napoli
Napoli (Comune di Napoli) |
|
---|---|
lippu |
vaakuna |
Napoli |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio | Italia |
Alue | Campania |
Metropolikaupunki | Napoli |
Perustettu | n. 470 eaa. |
Hallinto | |
– Pormestari | Luigi de Magistris |
Pinta-ala | |
– Kokonaispinta-ala | 117 km² |
Korkeus | 17 m |
Väkiluku (30.11.2016) | 970 214[1] |
– Väestötiheys | 8 300 as./km² |
Aikavyöhyke | UTC+1 |
– Kesäaika | UTC+2 |
Postinumero | 80100 |
Suuntanumero(t) | 081 |
Lähteet: [2] = Väkiluku
|
Napoli (ital. Napoli, etymol. m.kreik. Νεάπολις, Neapolis, ”Uusi kaupunki”) on Etelä-Italian suurin kaupunki ja Campanian pääkaupunki. Siellä on noin miljoona asukasta[2] ja esikaupungit mukaan luettuina 3,7 miljoonaa asukasta, joten se on Italian kolmanneksi suurin kaupunki Rooman ja Milanon jälkeen. Kaupunki sijaitsee Napolinlahden rannalla Vesuviuksen ja Campi Flegrein, toisen tuliperäisen alueen, puolivälissä.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Antiikki
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Antiikin Neapolis
Napoli eli Neapolis oli alun perin kreikkalainen siirtokunta. Sen perustivat varhaisemman, hieman lännempänä sijainneen Kymen siirtokunnan asukkaat noin vuonna 470 eaa. Kaupungin lähellä oli varhaisempi, 600-luvulla eaa. perustettu kaupunki nimeltä Parthenope, jota alettiin kutsua nimellä Palaiopolis (”Vanha kaupunki”), siinä missä uusi kaupunki sai nimen Neapolis (”Uusi kaupunki”). Kaupungit muodostivat yhden kaupunkivaltion viimeistään 300-luvulla eaa. Tärkeämmäksi kahdesta asutuksesta muodostui Neapolis, mikä selittää nykyisen kaupungin nimen.[3][4][5]
Myöhemmin Neapolis jäi paikallisen heimon samnilaisten vallan alle. Rooman vallan alle se tuli vuonna 326 eaa. Kaupungista tuli Rooman liittolainen ja ajan kuluessa kukoistava roomalainen kaupunki. Roomalaisella ajalla kreikan kieli ja kreikkalaiset tavat säilyivät Neapoliissa muita alueen kreikkalaiskaupunkeja pidempään. Antiikin ajan kaupungista on säilynyt suhteellisen vähän jäänteitä, koska myöhempi kaupunki on aina sijainnut samalla paikalla. Tunnetuimpiin kuuluvat muun muassa Dioskuurien temppelin (Castorin ja Polluxin temppeli) jäänteet ja Crypta Neapolitana. Jäänteitä on näkyvissä myös muun muassa Napoli sotterraneassa eli ”maanalaisessa Napolissa”.[4][5]
Myöhempi historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Myöhemmin Neapolis vaikuttaa säästyneen pahimmilta goottien ja vandaalien aiheuttamilta tuhoilta, ja sen kuvataan kukoistaneen edelleen ostrogoottien kuninkaan Teoderikin aikana. Belisarius valtasi kaupungin Itä-Roomalle eli Bysantin valtakunnalle pitkän piirityksen jälkeen vuonna 536. Totila valtasi kaupungin takaisin gooteille vuonna 542, ja Narses puolestaan takaisin Bysantille. Tämän jälkeen se säilyi Ravennan eksarkaatin vallassa, mutta omien herttuoidensa hallitsemana ainakin 700-luvulle saakka.[5]
Napoli oli itsenäinen Napolin herttuakunta vuosien 840–1137 välisenä aikana. Vuonna 1137 kaupungin valtasivat normannit.[5] Myöhemmin kaupunkia hallitsivat Anjoun herttuat eli Angevinit (1266–1442), Aragonit (1442–1501), ranskalaiset (1501–1504) ja Habsburgit (1501–1713). Vuodesta 1284 kaupunki oli Napolin kuningaskunnan keskus.[6] Sisilian kuningaskunta erosi alueesta, ja sen keskuksena toimi Palermo, jolloin Napoli jäi pienemmän Napolin kuningaskunnan keskukseksi. Wienin kongressissa Napolista tuli Molempain Sisiliain kuningaskunnan pääkaupunki. Tämän asemansa se menetti Italian yhdistymisen myötä 1800-luvulla.
Benito Mussolinin johtamat fasistit aloittivat marssin Roomaan Napolista lokakuussa 1922. Marssin seurauksena kuningas Viktor Emanuel III nimitti Mussolinin pääministeriksi ja fasistit saivat vallan Italiassa.
Nähtävyyksiä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Museot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaupungin museoita ovat muun muassa Napolin arkeologinen museo, joka on Italian merkittävimpiä, sekä Certosa di Santa Martino.[7] Merkittävin taidemuseo on Museo di Capodimonte, jossa on Michelangelon, Botticellin, Rafaelin ja Caravaggion töitä.
Kirkot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Napolin tuomiokirkossa on kaupungin suojeluspyhimykselle Pyhälle Januarikselle pyhitetty kappeli.[7]
- Gesù Nuovo on 1400-luvulla rakennettu kirkko. Se on kuuluisa marmorimosaiikeistaan sekä kattofreskoista.[7]
- Santa Chiara on luostari ja kirkko. Kirkon sisällä on Napolia 1266-1443 hallinneen ranskalaisen Anjou-suvun hautamuistomerkkejä.[7]
- San Gregorio Armeno on kultaa pursuava barokkikirkko.[7]
- San Lorenzo Maggiore on kaupungin vanhimpia kirkkoja. Sen rakennustyöt aloitettiin vuonna 1265.[7]
Nähtävyyksiä kaupungin ulkopuolella
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Napolin seudun tärkeimpiä nähtävyyksiä kaupungin ulkopuolella ovat Pompeji, Herculaneum ja Vesuvius. Pompejin ja Herculanaeumin merkittävimmät esinelöydökset ovat Napolin arkeologisessa museossa. Napolinlahdella ovat muun muassa Ischian ja Caprin saaret sekä Sorrento ja Pozzuoli.
Liikenne
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Napolissa sijaitsee Napolin kansainvälinen lentoasema.
Napolista on hyvät tieyhteyden muualle Italiaan. Autostrada A1 kulkee Milanosta Napoliin Bolognan, Firenzen ja Rooman kautta. A3 taas menee Napolista etelään, Salernoon, josta pääsee Reggio Calabriaan ja sieltä edelleen A16:ta Canosaan.[8]
Napolin paikallisliikennettä hoitavat raitiovaunut, bussit ja funikulaarit eli rinteitä pitkin kulkevat köysijunat sekä Napolin metro, Metropolitana di Napoli.[9]
Kulttuuri
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Napolilainen keittiö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Perimätiedon mukaan pizza on kotoisin Napolista.[10] Kaupunkilaisten mukaan kahvi ja jäätelö ovat Napolissa maailman parhaita. Kaupunki on kuuluisa myös pastaruoistaan, joista esimerkkinä spaghetti con sugo di pomodoro, spagettia tomaattikastikkeessa, joka valmistetaan Campanian rinteillä kypsyneistä San Marzano -tomaateista.
Mafia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Napoli on ollut yksi mafian keskeisistä toiminta-alueista. Napolin mafia eli Camorra on Italian vanhin järjestäytyneen rikollisuuden syndikaatti.[11]
Eräs Camorran aiheuttamista ongelmista on ollut pitkäkestoinen jäteskandaali. Camorra on haudannut Napolin seuduille suuret määrät eri puolilta Eurooppaa tuotuja myrkkyjätteitä, muun muassa Saksasta tuotua ydinjätettä. Myrkkyjä on myös karjan laidunalueilla. Syöpätapausten määrä on lisääntynyt seudulla hälyttävästi. Asian paljasti syksyllä 2013 entinen mafiapomo Carmine Schiavone.[12]
Kuvia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]-
Castel dell'Ovo
-
Duomo di Napoli (katedraali)
-
Museo Archeologico Nazionale
-
Museo di Capodimonte
-
San Lorenzo Maggiore
-
Basilica di San Fracesco di Paola
-
Piazza del Plebiscito
-
Palazzo Reale
-
Galleria Umberto I
-
Basilica di Santa Chiara
-
Santa Chiara
-
Via Toledo
-
Piazza San Gaetano
-
Cimitero delle Fontanelle
Kuuluisia napolilaisia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Bilancio demografico anno 2016 demo.istat.it. Arkistoitu 10.8.2016. Viitattu 26.4.2017.
- ↑ a b Demographic Balance for the year 2008 – Municipality: Napoli ISTAT – Demography, Statistics, Demographic Balance, Resident Population. ISTAT. Viitattu 31.7.2009.
- ↑ Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”63 Neapolis”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. (An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation) Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1.
- ↑ a b Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”NEAPOLIS (Naples) Campania, Italy”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b c d Smith, William: ”Neapolis (1)”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Warr, Cordelia & Elliott, Janis: Art and Architecture in Naples, 1266 - 1713: New Approaches, s. 1–4. John Wiley & Sons, 2010. ISBN 144432439X. Teoksen verkkoversio.
- ↑ a b c d e f g Päivi Tolonen: Mainettaan parempi. Aamulehti, 3.8.2011, s. B25.
- ↑ laTVdelle autostrade class pubblicita. Viitattu 10.6.2018.
- ↑ Peter Forsberg: Liikkuminen Napolissa Pieni Matkaopas. 2012. Viitattu 10.6.2018.
- ↑ History of pizza Life in Italy. Viitattu 10.6.2018.
- ↑ Why Naples is experiencing a crime wave The Economist. Viitattu 10.6.2018.
- ↑ Burtsov, Petri: Mafian hautaamien myrkkyjätteiden epäillään aiheuttavan syöpää Etelä-Italiassa Yle.fi, uutiset. Viitattu 6.11.2013.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Napoli Wikimedia Commonsissa
- Sitaatteja aiheesta Napoli Wikisitaateissa
- Naples, Italy – Virtual reality movies and photo gallery
- Ylen Elävä arkisto – Matkakuvaus Napolista (audio, 1959)
Acerra | Afragola | Agerola | Anacapri | Arzano | Bacoli | Barano d’Ischia | Boscoreale | Boscotrecase | Brusciano | Caivano | Calvizzano | Camposano | Capri | Carbonara di Nola | Cardito | Casalnuovo di Napoli | Casamarciano | Casamicciola Terme | Casandrino | Casavatore | Casola di Napoli | Casoria | Castellammare di Stabia | Castello di Cisterna | Cercola | Cicciano | Cimitile | Comiziano | Crispano | Ercolano | Forio | Frattamaggiore | Frattaminore | Giugliano in Campania | Gragnano | Grumo Nevano | Ischia | Lacco Ameno | Lettere | Liveri | Marano di Napoli | Mariglianella | Marigliano | Massa Lubrense | Massa di Somma | Melito di Napoli | Meta | Monte di Procida | Mugnano di Napoli | Napoli | Nola | Ottaviano | Palma Campania | Piano di Sorrento | Pimonte | Poggiomarino | Pollena Trocchia | Pomigliano d’Arco | Pompei | Portici | Pozzuoli | Procida | Qualiano | Quarto | Roccarainola | San Gennaro Vesuviano | San Giorgio a Cremano | San Giuseppe Vesuviano | San Paolo Bel Sito | San Sebastiano al Vesuvio | San Vitaliano | Sant’Agnello | Sant’Anastasia | Sant’Antimo | Sant’Antonio Abate | Santa Maria la Carità | Saviano | Scisciano | Serrara Fontana | Somma Vesuviana | Sorrento | Striano | Terzigno | Torre Annunziata | Torre del Greco | Trecase | Tufino | Vico Equense | Villaricca | Visciano | Volla
- Agrigento
- Alberobellon trullitalot
- Alppien paalutalot (yhteinen viiden muun maan kanssa)
- Amalfin rannikko
- Aquileia
- Assisin fransiskaanikohteet
- Berninan rautatie (yhteinen Sveitsin kanssa)
- Casertan palatsi, Vanvitellin akvedukti, San Leucion rakennusryhmä
- Castel del Monte
- Cerveteri, Tarquinia
- Cilento ja Vallo di Diano, Paestum, Velia, Certosa di Padula
- Crespi d’Adda
- Dolomiitit
- Etna
- Ferrara
- Firenze
- Genova: Le Strade Nuove ja Palazzi dei Rolli
- Ivrea
- Langobardien hallintokeskukset Italiassa
- Liparisaaret
- Mantova ja Sabbioneta
- Medicien villat ja puutarhat
- Modenan katedraali, Torre Civica ja Piazza Grande
- Monte San Giorgio (yhteinen Sveitsin kanssa)
- Napoli
- Padovan kasvitieteellinen puutarha
- Piazza dei Miracoli
- Piemonten ja Lombardian pyhät vuoret
- Piemonten viinimaisema: Langhe-Roero ja Monferrato
- Pienza
- Pompeji, Herculaneum, Torre Annunziata
- Portovenere, Cinque Terre ja saaret Palmaria, Tino ja Tinetto
- Ravennan varhaiskristilliset rakennukset
- Rooma
- San Gimignano
- Santa Maria delle Grazie
- Sassi di Matera
- Savoijin kuninkaallisen suvun asuinrakennukset
- Siena
- Su Nuraxi di Barumini
- Syrakusa ja Pantalican kivinen nekropolis
- Urbino
- Val Camonica
- Val di Noto
- Val d’Orcia
- Venetsia
- Verona
- Vicenza ja Veneton palladiolaiset villat
- Villa Adriana
- Villa d'Este
- Villa Romana del Casale