Siirry sisältöön

Bologna

Wikipediasta
Bologna
lippu
lippu
vaakuna
vaakuna

Bologna

Koordinaatit: 44°30′27″N, 11°21′5″E

Valtio  Italia
Alue Emilia-Romagna
Metropolikaupunki Bologna
Perustettu 543 eaa.
Hallinto
 – Pormestari Matteo Lepore (PD)
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 140,7 km²
Korkeus 54 m
Väkiluku (2011) 375 935[1]
 – Väestötiheys 2 678 as./km²
Postinumero 40100







Bologna on Bolognan metropolikaupungin pääkaupunki Pohjois-Italiassa Emilia-Romagnan alueella. Kaupungissa on vajaat 400 000 asukasta.[2]

Pääartikkeli: Bononia eli Felsina

Kaupungin perustivat etruskit nimellä Felsina noin vuonna 510 eaa.[3] 300-luvulla eaa. se siirtyi kelttiläisen boijien heimon hallintaan.[4] Felsinasta tehtiin roomalainen colonia eli sotilassiirtokunta vuonna 189 eaa. Samalla sen nimeksi annettiin Bononia. Augustus asutti sinne uuden siirtokunnan noin vuonna 31 eaa. Kaupunki säilytti asemansa merkittävänä ja vauraana koko Rooman valtakunnan ajan.[5][6]

Piazza Maggiore ja Palazzo d'Accursio.

Myöhempi historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keskiajalla kaupungista kehittyi yliopistokaupunki. Dante, Kopernikus ja Erasmus Rotterdamilainen opiskelivat siellä, ja Umberto Eco on opettanut siellä. Bolognan yliopisto on maailman vanhin ja se on perustettu 1088.[7]

Toisen maailmansodan aikana Bologna joutui liittoutuneiden pommituksien alle. Jopa 43% kaupungin rakennuksista tuhoutui sekä kärsi vakavista vahingoista.[8]

Bolognan tornit.

Kaupungin rautatieasemalla räjähti 2. elokuuta 1980 uusfasistien pommi, joka surmasi 85 henkilöä.[9][10]

Nähtävyydet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bolognan kaupunkikuvaa hallitsevat katetut jalkakäytävät, i portici, joita on noin 40 kilometrin verran.[11] Ne kuuluvat Unescon maailmanperintöluetteloon[12][13].

Rakennukset historiallisessa keskustassa ovat väriltään tiilenpunaisesta keltaiseen.[14]

Bolognassa sijaisee kaksi kuuluisaa tornia, Asinellin torni ja Garisendan torni. 48-metrinen Garisendan torni on pystytetty vuonna 1119. Dante Alighieri mainitsee sen Jumalaisessa näytelmässä. Molemmat tornit ovat kaltevia, mutta Garisendan torni on kallistunut jo neljä astetta, minkä vuoksi se on suljettu ja eristetty romahtamisen varalta.[15]

Lähin lentoasema on Bolognan lentoasema noin kuuden kilometrin päässä keskustasta. Lentoasema on yhteydessä päärautatieasemalle people moverin avulla, joka avattiin yleisölle 18. marraskuuta 2020.[16] Bolognan päärautatieasema (Bologna Centrale) on matkustajamääriltään viidenneksi suurin Italiassa.[17] Bolognasta on mahdollista päästä tärkeimpiin kaupunkeihin, kuten Roomaan, Milanoon ja Venetsiaan.

Bolognan yliopisto on vuonna 1088 perustettu[7] ja maansa toiseksi suurin[18].

Kulttuuri ja urheilu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Basilica di Santo Stefano.
Santuario della Madonna di San Luca.

Tunnetuin bolognalainen ruoka lienee jauhelihakastike il ragù, josta on monia variaatioita, myös nimeltään sellaisia kuten ”bolognese”. Bolognalaiset itse eivät koskaan sekoita jauhelihakastiketta spagettiin vaan tagliatelleen. Oikeaan Bolognan kastikkeeseen ei myöskään käytetä paljoa tomaattia. Keittoaika on pitkä.

Koripallon pääsarjassa Serie A:ssa pelaava Virtus Bologna lukeutuu maan huippuseuroihin. Kaupungissa pelaa myös Fortitudo Bologna, joka putosi vuonna 2009 talousvaikeuksien vuoksi kolmanneksi korkeimmalle sarjatasolle. Myös jalkapallo on suosittua Bolognassa. Bologna FC pelaa maan pääsarjassa.

  1. Bologna Citypopulation
  2. Population of Bologna 2023 — Italy www.aznations.com. Viitattu 13.4.2023.
  3. Felsina Encyclopaedia Britannica. Viitattu 5.6.2018. (englanniksi)
  4. Bologna Encyclopaedia Britannica. Encyclopædia Britannica, inc. Viitattu 29.8.2019. (englanniksi)
  5. Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”BONONIA (Bologna) Emilia-Romagna, Italy”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  6. Smith, William: ”Bononia”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  7. a b Bologna Journal; Dante’s Alma Mater in Its 900th (Roughly) Year NY Times 1988
  8. Salvati, Bernardino: Bologna trema: 1943-1944 books.google.fi. 2003.
  9. Bologna blast leaves dozens dead (BBC ON THIS DAY) BBC. Viitattu 14.12.2017. (englanniksi)
  10. Leney, Fiona: The terror trail that won't grow cold: Dark forces bombed Bologna station in 1980, killing 85. At a retrial tomorrow, the victims' relatives may see justice done The Independent. 9.10.1993. Viitattu 14.12.2017. (englanniksi)
  11. A stroll through Bologna and its 40 kilometres of porticos Emilio Romagna Turismo
  12. http://whc.unesco.org/document/181034
  13. UNESCO World Heritage Centre: The Porticoes of Bologna UNESCO World Heritage Centre. Viitattu 2.8.2021. (englanniksi)
  14. Bologna in photos: 44 stunning photos that will inspire you to visit The Common Wanderer. Viitattu 13.4.2023. (englanniksi)
  15. Italia | Jumalaisen näytelmän kalteva torni uhkaa kaatua Helsingin Sanomat. 3.12.2023. Viitattu 15.12.2023.
  16. Finalmente, è partito il People Mover la Repubblica. 18.11.2020. Viitattu 18.2.2022. (italiaksi)
  17. Bologna Train Station Guide | ItaliaRail www.italiarail.com. Viitattu 13.4.2023.
  18. Paul L. Gaston: The Challenge of Bologna: What United States Higher Education Has to Learn from Europe, and Why It Matters That We Learn It. Stylus Publishing, LLC., 12.3.2012. ISBN 978-1-57922-502-5 Teoksen verkkoversio Viitattu 13.4.2023. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]