Bergen

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Norjan kaupunkia. Nimen muita merkityksiä on lueteltu täsmennyssivulla.
Bergen kommune
Bergen komm.svg NO 1201 Bergen.svg
vaakuna sijainti
www.bergen.kommune.no
Sijainti 60°23′33″N, 5°19′24″E
Lääni Hordalandin lääni
Pinta-ala 465,4 km²
Väkiluku 267 950[1] (1.1.2013)
– väestötiheys 575,7 as/km²
Kunnanjohtaja Gunnar Bakke (Frp, 2007)

Bergen (entiset nimet Bergvin sekä Bjørgvin) on kaupunki Hordalandin läänissä Norjassa. Se sijaitsee Norjan länsirannikolla. Bergenissä on tammikuun 2013 väesstönlaskennan mukaan 267 950. Täten Bergen on myös Norjan toiseksi suurin kaupunki[2] ja Pohjoismaiden kahdeksanneksi suurin kaupunki. Bergenin satama on tonnimääriltään Pohjoismaiden suurin tavaraliikenteen satama.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bergenin satamaa; taustalla vasemmalla suosittu virkistysalue Fløyen

Olav Kyrre perusti kaupungin vuonna 1070 ja sitä pidettiin Norjan pääkaupunkina vuoteen 1299 asti. 1200-luvun lopulla Bergen oli yksi hansaliiton neljästä tärkeimmästä hallintokaupungista. Kauppa ja hallinto keskittyivät Bergenin keskustassa olevan lahden ympärille. Siellä sijaitsevat Bryggenin rakennukset ovat nykyään Unescon maailmanperintöluettelossa.[3] Kaupunki kärsi suuresti, kun Musta surma iski syyskuussa 1349 Hansakauppiaiden mukana. Vuonna 1429 vitaaliveljet hyökkäsivät Bergeniin, ryöstivät sen ja polttivat sen maan tasalle.

Kaupungissa on ollut useita muitakin pahoja tulipaloja, tunnetuimmat vuosina 1702 ja 1916.[4]

Bergenin erityispiirre, vuorten eristämänä muusta osasta Norjaa, säilyi pitkään. Tämän vuoksi kaupungilla oli paremmat kauppasuhteet meriteitse kuin maateitse. Sisämaan liikenteelle ratkaiseva Bergenin ja Oslon (silloisen Kristianian) välinen rataosuus avattiin 27. marraskuuta 1909.[5]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bergenin sijainti Norjassa

Bergen sijaitsee seitsemän kukkulan ja seitsemän vuonon keskellä. Kaupungin keskusta on satamassa, ja sieltä se jatkuu kukkuloiden rinetielle kohoavina puutaloina.[6]

Bergenistä on Osloon maanteitse 478 km. Linja-autolla matka kestää noin 10 tuntia, junalla noin 7 tuntia. Bergenin lentoasema sijaitsee noin 19 kilometriä Bergenin keskustasta lounaaseen. Kaupungin keskustaan kulkee sieltä lentokenttäbussi. Bergen on rannikon laivareitin eli Hurtigrutenin pääteasema. Sieltä on myös lauttayhteys Tanskan Hirtshalsiin.[7]

Nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bergenin tunnetuimpia turistinähtävyyksiä ovat muun muassa kävelykatu Torgallmenningen, Hansamuseo, Bergenin merenkulkumuseo, puinen vanhakaupunki Bryggen keskustan satamassa sekä 399 metriä korkea Fløyen-vuori, jonka näköalatasanteelle pääsee vaijerikäyttöisellä rautatiellä Fløibanen.

Bergenin vanhin rakennus on 1100-luvulla rakennettu Mariankirkko. Myös Bergenin tuomiokirkolla on pitkä ja vaiheikas historia. Johanneksenkirkko kuuluu Norjan hienoimpiin uusgoottilaisiin kirkkoihin. Fantoftin sauvakirkko (vuodelta 1150) on rakennettu tulipalon jälkeen alkuperäisen kaltaiseksi.[8]

Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Meren äärellä ja vuoriston (Skandit eli Kölivuoristo) länsipuolella sijaitseva Bergen on kuuluisa siitä, että siellä sataa usein ja paljon. Sadetta saadaan keskimäärin kahtena päivänä kolmesta ja vuotuinen sademäärä on noin 2 250 millimetriä.[9]

Bergenin kuukausittaiset lämpötila- ja sadanta-arvot
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vuorokauden keskimääräinen ylin lämpötila (°C) 3,6 4,0 5,9 9,1 14,0 16,8 17,6 17,4 14,2 11,2 6,9 4,7 Ø 10,5
Vuorokauden keskimääräinen alin lämpötila (°C) -0,4 -0,5 0,9 3,0 7,2 10,2 11,5 11,6 9,1 6,6 2,8 0,6 Ø 5,2
Vuorokauden keskilämpötila (°C) 1,5 1,6 3,3 5,9 10,5 13,5 14,5 14,4 11,5 8,7 4,7 2,6 Ø 7,7
Sadanta (mm) 190 152 170 114 106 132 148 190 283 271 259 235 Σ 2 250
Sadepäivät (d) 21 17 19 17 17 16 18 19 23 24 22 22 Σ 235
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
3,6
-0,4
4,0
-0,5
5,9
0,9
9,1
3,0
14,0
7,2
16,8
10,2
17,6
11,5
17,4
11,6
14,2
9,1
11,2
6,6
6,9
2,8
4,7
0,6
S
a
d
a
n
t
a
190
152
170
114
106
132
148
190
283
271
259
235


Lähde: [9][10]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laksevågin telakka.

Bergenin talouden perustana ovat kalastus ja laivanrakennus ja niihin liittyvät teollisuudenalat. Matkailun merkitys on kasvanut viime vuosina.[4] Hordaland on tärkeä öljyntuotantoalue, ja 80% Norjan raakaöljystä tuotetaan Bergenin seudulla. Myös Norjan suurin kaasuntuotantoalue Troll on Bergenin seudulla. Norjan kalateollisuuden liikevaihdosta noin neljännes tehdään Bergenin seudulla. Kalastuksen lisäksi kaupungissa on kalanviljelyä, kalanjalostusta, kalastusveneiden tuotantioa ja erilaisia kasalstuksene liittyviä oppilaitoksia, järjestöjä ja viranomaisia.[11]

Palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bergenin yliopisto on perustettu vuonna 1946, ja Kauppakorkeakoulu 1946.[4]

Paikallisliikennettä hoitaa bussien lisäksi raitiovaunu, funikulaari ja vuonna 2010 valmistunut pikaraitiotie.[12] Haukelandin yliopistollinen keskussairaala hoitaa vuosittain noin 600 000 potilasta. Se on Bergenin lisäksi vastuussa laajoista alueista.[13]

Bergenin pääasiallinen energianlähde on vuonna 1963 valmistunut Evangerin vesivoimala.[14]

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bergenissä järjestetään vuosittain kansainväliset musiikkijuhlat.[4] Säveltäjä Edvard Grieg syntyi Bergenissä. Kaupungissa sijaitsee hänelle omistettu Troldhaugen-museo.[15]

Bergenin kansallisooppera tekee tiiviisti yhteistyötä Bergenin filharmonisen orkesterin kanssa.[16]

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

SK Brann on bergeniläinen jalkapalloseura maan pääsarjassa. Sen kotiareena, Brann Stadion, valmistui 1919.[17] Fyllingen Håndball on menestyvä käsipalloseura, joka pelaa Eliittisarjassa.[18] Bergen Ishockeyklubb on 2. liigan jääkiekkojoukkue.[19]

Ystävyyskaupungit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bergenillä on kuusi ystävyyskaupunkia:

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Bergen.