Bergen

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Norjan kaupunkia. Nimen muita merkityksiä on lueteltu täsmennyssivulla.
Bergen kommune
Bergen komm.svg NO 1201 Bergen.svg
vaakuna sijainti
www.bergen.kommune.no
Sijainti 60°23′33″N, 5°19′24″E
Lääni Hordalandin lääni
Pinta-ala 465,4 km²
Väkiluku 271 949[1] (1.1.2014)
– väestötiheys 575,7 as/km²
Kunnanjohtaja Trude H. Drevland (H, 2011)[2]

Bergen (entiset nimet Bergvin sekä Bjørgvin, kveeniksi Peruna) on kaupunki Hordalandin läänissä Norjassa. Se sijaitsee Norjan länsirannikolla. Bergenissä on tammikuun 2014 väestönlaskennan mukaan 271 949 asukasta. Täten Bergen on myös Norjan toiseksi suurin kaupunki[3] ja Pohjoismaiden kahdeksanneksi suurin kaupunki. Bergenin satama on tonnimääriltään Pohjoismaiden suurin tavaraliikenteen satama.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bergenin sijainti Norjassa

Bergen sijaitsee seitsemän kukkulan ja seitsemän vuonon keskellä. Kaupungin keskusta on satamassa, ja sieltä se jatkuu kukkuloiden rinnetielle kohoavina puutaloina.[4]

Bergenistä on Osloon maanteitse 478 km. Linja-autolla matka kestää noin 10 tuntia, junalla noin 7 tuntia. Bergenin lentoasema sijaitsee noin 19 kilometriä Bergenin keskustasta lounaaseen. Kaupungin keskustaan kulkee sieltä lentokenttäbussi. Bergen on rannikon laivareitin eli Hurtigrutenin pääteasema. Sieltä on myös lauttayhteys Tanskan Hirtshalsiin.[5]

Nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bergenin tunnetuimpia turistinähtävyyksiä ovat muun muassa kävelykatu Torgallmenningen, Hansamuseo, Bergenin merenkulkumuseo, puinen vanhakaupunki Bryggen keskustan satamassa sekä 399 metriä korkea Fløyen-vuori, jonka näköalatasanteelle pääsee vaijerikäyttöisellä rautatiellä Fløibanen.

Bergenin vanhin rakennus on 1100-luvulla rakennettu Mariankirkko. Myös Bergenin tuomiokirkolla on pitkä ja vaiheikas historia. Johanneksenkirkko kuuluu Norjan hienoimpiin uusgoottilaisiin kirkkoihin. Fantoftin sauvakirkko (vuodelta 1150) on rakennettu tulipalon jälkeen alkuperäisen kaltaiseksi.[6]

Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Meren äärellä ja vuoriston (Skandit eli Kölivuoristo) länsipuolella sijaitseva Bergen on kuuluisa siitä, että siellä sataa usein ja paljon. Sadetta saadaan keskimäärin kahtena päivänä kolmesta ja vuotuinen sademäärä on 2 250 millimetriä.[7]

Bergenin kuukausittaiset lämpötila- ja sadanta-arvot
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vuorokauden keskimääräinen ylin lämpötila (°C) 3,6 4,0 5,9 9,1 14,0 16,8 17,6 17,4 14,2 11,2 6,9 4,7 ka. 10,5
Vuorokauden keskimääräinen alin lämpötila (°C) -0,4 -0,5 0,9 3,0 7,2 10,2 11,5 11,6 9,1 6,6 2,8 0,6 ka. 5,2
Vuorokauden keskilämpötila (°C) 1,5 1,6 3,3 5,9 10,5 13,5 14,5 14,4 11,5 8,7 4,7 2,6 ka. 7,7
Sadanta (mm) 190 152 170 114 106 132 148 190 283 271 259 235 Σ 2 250
Aurinkoiset tunnit (h/d) 1 2 3 5 6 7 6 5 3 2 1 1 ka. 3,5
Sadepäivät (d) 21 17 19 17 17 16 18 19 23 24 22 22 Σ 235
Veden lämpötila (°C) 7 6 6 6 8 11 14 15 13 11 9 8 ka. 9,5
Ultraviolettisäteily 0 1 1 3 4 5 5 4 3 1 0 0 ka. 2,3
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
3,6
-0,4
4,0
-0,5
5,9
0,9
9,1
3,0
14,0
7,2
16,8
10,2
17,6
11,5
17,4
11,6
14,2
9,1
11,2
6,6
6,9
2,8
4,7
0,6
S
a
d
a
n
t
a
190
152
170
114
106
132
148
190
283
271
259
235


Lähde: [7][8][9]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bergenin satamaa; taustalla vasemmalla suosittu virkistysalue Fløyen

Norjan kuningas Olav Kyrre perusti Bergenin vuonna 1070. Se oli alkujaan vai pieni asutuskeskus Vågenin lahden itä- ja etelärannoilla. Kaupunki levisi myöhemmin lahden länsirannikolle ja kauemmaksi etelään. Haakon IV Haakoninpoika teki Bergenistä koko Norjan pääkaupungin. Se korvasi maan ensimmäisen pääkaupungin Trondheimin, ja Oslo puolestaan korvasi Bergenin vuonna 1299. Bergenistä tuli 1200-luvun loppupuolella myös Hansaliiton pohjoisin toimipiste, ja siitä tuli jo varhain läntisen Norjan merkittävin kauppakeskus. Kaupunki kärsi kuitenkin suuresti, kun Musta surma iski 1349 Bergeniin, minne se saapui ulkomaalaisten kauppiaiden kautta.[10]

Norjasta tuli osa Tanska 1300-luvun lopulla. Bergen nousi koko Norjan merkittävimmäksi kauppakeskukseksi. Tärkein kauppatavara oli Pohjois-Norjasta saatu kuivattu turska, jota kuljetettiin muualle Eurooppaan. Norjaan puolestaan tuotiin viljaa, vaatteita ja mausteita.[10] Saksalaiset Hansakauppiaat perustivat noin vuonna 1350 kaupunkiin siirtokunnan.[11] Hansakauppiaat asuivat Bergenissä omalla alueellaan Vågenoin itärannalla, minne he rakensivat asuinrakennuksensa ja suuria satamalaitureita.[10] Nimellä Bryggen tunnettu alue on valittu Unescon maailmanperintöluetteloon.[12] Vuonna 1429 vitaaliveljet hyökkäsivät Bergeniin, ryöstivät sen ja polttivat sen maan tasalle. Kaupungissa on ollut useita muitakin pahoja tulipaloja, tunnetuimmat vuosina 1702 ja 1916.[13]

Hansaliiton vaikutus alkoi heiketä 1500-luvulla. Bergen piti silti asemansa merkittävänä kauppakaupunkina, sillä sillä oli monopoli Pohjois-Norjan kauppaan aina vuoteen 1789. Bergen oli jo keskiajalla Pohjoismaiden suurimpia kaupunkeja ja Norjan suurin kaupunki 1830-luvulle asti. Vuodesta 1814 Norja oli unionissa Ruotsin kanssa. Norjasta tuli itsenäinen kuningaskunta 1905, ja eroamisen merkittävimpiä taustahahmoja oli bergeniläinen Christian Michelsen, josta tuli myös Norjan ensimmäinen pääministeri.[10]

Bergenin erityispiirre, vuorten eristämänä muusta osasta Norjaa, säilyi pitkään. Tämän vuoksi kaupungilla oli paremmat kauppasuhteet meriteitse kuin maateitse. Sisämaan liikenteelle ratkaiseva Bergenin ja Oslon (silloisen Kristianian) välinen rataosuus avattiin 27. marraskuuta 1909.[14] Vuoden 1916 tuhoisa tulipalo johti kaupungin keskeisten osien uudelleenrakentamiseen. Leveiden katujen ja aukioiden tarkoituksena oli estää tulipalojen leviäminen. Bergenin radan avaaminen auttoi kaupunkia kasvamaan, ja kaupungin taloudenaloista laivanrakennusteollisuus ja tekstiiliteollisuus avittivat kasvua.[10]

Norja pysyi ulkona ensimmäisestä maailmansodasta, mutta toisessa maailmansodassa Saksan valtaus ja liittoutuneiden pommitukset aiheuttivat tuhoja.[10] Lisäksi sodan aikana suuressa räjähdysonnettomuudessa kuoli 158 ihmistä.[11] Kaupunkia rakennettiin uudelleen 1940-luvun lopulla ja 1950-luvun alussa. Kun Pohjanmereltä löydettiin 1970-luvulla öljyä, Bergenin ympäristöön alkoi kehittyä öljyteollisuutta.[10]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laksevågin telakka.

Bergenin talouden perustana ovat kalastus ja laivanrakennus ja niihin liittyvät teollisuudenalat. Matkailun merkitys on kasvanut viime vuosina.[13] Hordaland on tärkeä öljyntuotantoalue, ja 80% Norjan raakaöljystä tuotetaan Bergenin seudulla. Myös Norjan suurin kaasuntuotantoalue Troll on Bergenin seudulla. Norjan kalateollisuuden liikevaihdosta noin neljännes tehdään Bergenin seudulla. Kalastuksen lisäksi kaupungissa on kalanviljelyä, kalanjalostusta, kalastusveneiden tuotantioa ja erilaisia kasalstuksene liittyviä oppilaitoksia, järjestöjä ja viranomaisia.[15]

Palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bergenin yliopisto on perustettu vuonna 1946, ja Kauppakorkeakoulu 1946.[13]

Paikallisliikennettä hoitaa bussien lisäksi raitiovaunu, funikulaari ja vuonna 2010 valmistunut pikaraitiotie.[16] Haukelandin yliopistollinen keskussairaala hoitaa vuosittain noin 600 000 potilasta. Se on Bergenin lisäksi vastuussa laajoista alueista.[17]

Bergenin pääasiallinen energianlähde on vuonna 1963 valmistunut Evangerin vesivoimala.[18]

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bergenissä järjestetään vuosittain kansainväliset musiikkijuhlat.[13] Säveltäjä Edvard Grieg syntyi Bergenissä. Kaupungissa sijaitsee hänelle omistettu Troldhaugen-museo.[19]

Bergenin kansallisooppera tekee tiiviisti yhteistyötä Bergenin filharmonisen orkesterin kanssa.[20]

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

SK Brann on bergeniläinen jalkapalloseura maan pääsarjassa. Sen kotiareena, Brann Stadion, valmistui 1919.[21] Fyllingen Håndball on menestyvä käsipalloseura, joka pelaa Eliittisarjassa.[22] Bergen Ishockeyklubb on 2. liigan jääkiekkojoukkue.[23]

Ystävyyskaupungit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bergenillä on kuusi ystävyyskaupunkia:

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. http://www.ssb.no/en/befolkning/statistikker/folkemengde/aar/2014-02-20?fane=tabell&sort=nummer&tabell=164165
  2. https://www.bergen.kommune.no/politikk/bystyret/ordforeren/7022
  3. Population in municipalities 1 January 20.2.2014. Statistisk sentralbyrå. Viitattu 15.2.2015.
  4. Introducing Bergen Lonely Planet. Viitattu 9.9.2013.
  5. Getting to Bergen and around Visit Norway. Viitattu 9.9.2013.
  6. Attractions: Churches Bergen Guide. Viitattu 9.9.2013.
  7. a b World Weather Information Service: Bergen. Selite= Normaalijakson 1961-1990 tiedot, Viitattu 2013-06-01, Julkaisija: Maailman ilmatieteellinen järjestö, wmo.int. (englanniksi)
  8. Climatological Information for Bergen, Norway, Selite= Normaalijakson 1961-1990 tiedot, Viitattu 2013-06-01, Julkaisija= Hong Kong Observatory, weather.gov.hk, (englanniksi)
  9. Bergen, Norway World Climate Guide. Viitattu 21.06.2011. (englanniksi)
  10. a b c d e f g History of Bergen ECM27. Viitattu 4.5.2015. (englanniksi)
  11. a b Bergen: historie Store norske leksikon. Viitattu 4.5.2015. (norjaksi)
  12. Bryggen Unesco. Viitattu 9.9.2013.
  13. a b c d Bergen Encyclopedia Britannica. Viitattu 9.9.2013.
  14. The Bergen Railway NSB. Viitattu 9.9.2013.
  15. Industries BRB. Viitattu 12.9.2013.
  16. Bergen Subways. Viitattu 9.9.2013.
  17. Haukeland University Hospital Helse Bergen. Viitattu 9.9.2013.
  18. Ourhistory 2008. BKK. Viitattu 9.9.2013.
  19. Grieg Museum Viitattu 9.9.2013.
  20. About us National Opera. Viitattu 12.9.2013.
  21. Brann Stadion Stadium Guide. Viitattu 9.9.2013.
  22. Håndball Terminliste Eliteserien - menn 2012/2013 NRK. Viitattu 9.9.2013.
  23. Bergen IK Elite Prospects. Viitattu 9.9.2013.
  24. http://www.turku.fi/public/default.aspx?contentid=68905

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Bergen.