Siirry sisältöön

Košice

Wikipediasta
Košice
Myötäpäivään ylhäältä: Pyhän Elisabetin katedraali ja Pyhän Mikaelin kappeli, ilmakuva keskustasta, Košicen vaakunan patsas, Hlavná-katu, Košicen kansallisteatteri
Myötäpäivään ylhäältä: Pyhän Elisabetin katedraali ja Pyhän Mikaelin kappeli, ilmakuva keskustasta, Košicen vaakunan patsas, Hlavná-katu, Košicen kansallisteatteri
lippu
lippu		 vaakuna
vaakuna

Košice

Koordinaatit: 48°43′0″N, 21°15′0″E
Valtio Slovakia
Alue (kraj) Košicen alue
Piiri Košice 1-4
Hallinto
 – Pormestari Jaroslav Polaček[1]
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 237,63 km²
Korkeus 208 m
Väkiluku (2019) 238 593
 – Väestötiheys 963 as./km²
Aikavyöhyke UTC+1
 – Kesäaika UTC+2
Postinumero 040 00
Suuntanumero(t) +421-55

Košice (saks. Kaschau, unk. Kassa, lat. Cassovia, puol. Koszyce) on Slovakian toiseksi suurin kaupunki, ja siellä oli vuonna 2019 hieman vajaa 240 000 asukasta. Se sijaitsee maan itäisessä osassa Hornádjoen laaksossa Tatran kaakkoispuolella. Košice on Košicen alueen (kraj) pääkaupunki sekä itäisen Slovakian kulttuurinen ja teollinen keskus. Košice oli toinen Euroopan kulttuuripääkaupungeista 2013.

Nykyisen kaupungin alue on ollut asutettu jos esihistorialliselta ajalta lähtien. Slaavit saapuivat alueelle 700-luvulla. Košicen kaupunki mainitaan ensimmäistä kertaa 1200-luvulla, jolloin se kuului Unkarin kuningaskuntaan. Košice kuului vuosisatojen ajan koko valtakunnan merkittävimpiin kaupunkeihin, mistä kertoo se, että se sai ensimmäisenä kaupunkina Euroopassa oikeuden käyttää omaa vaakunaansa.

1800-luvulla Košice teollistui muun Unkarin mukana. Ensimmäisen maailmansodan loputtua kaupunki liitettiin osaksi Tšekkoslovakiaa, jonka osana se pysyi koko sotienvälisen ajan. Košice liitettiin Wienin välitystuomiossa osaksi Unkaria. Tunnistamattomien lentokoneiden pommitettua Košicea kesällä 1941 Unkari liittyi natsi-Saksan rinnalle sotaan Neuvostoliittoa vastaan. Košice oli ensimmäinen suuri tšekkoslovakialainen kaupunki, jonka liittoutuneet vapauttivat, ja siksi valtion päättävät elimet kokoontuivat siellä keväällä 1945. Tuolloin sovitussa hallitusohjelmassa määriteltiin tasavallan sodanjälkeinen järjestys.

Kylmän sodan aikana Košice ja Tšekkoslovakia kuuluivat Neuvostoliiton johtamaan itäblokkiin. Kaupunkiin rakennettiin paljon raskasta teollisuutta, ja nopeasti kasvavalle väestölle perustettiin uusia kerrostaloasuinalueita. Slovakian itsenäistyttyä 1993 Košice on ollut maan toiseksi tärkein kaupunki pääkaupunki Bratislavan jälkeen.

Košicessa sijaitseva Pyhän Elisabetin katedraali on Slovakian suurin kirkko.

Maantiede

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Košice sijaitsee Slovakian itäosassa lähellä kolmen valtion rajaa. Sieltä on Unkarin rajalle 20 kilometriä, Ukrainan rajalle 80 kilometriä ja Puolan rajalle 90 kilometriä. Kaupunki on rakennettu leveään Hornádjoen laaksoon, jonka länsipuolella kohoavat Slovakian malmivuoret ja itäpuolella Slanskévuoret. Kaupunki on noin 208 metriä merenpinnan yläpuolella.[2] Košicen pinta-ala on 237,63 neliökilometriä. Siitä maatalousmaata on 37,5 prosenttia.[3]

Košicen naapurikunnat ovat pohjoisesta myötäpäivään luoteltuna Sokoľ, Kostoľany nad Hornádom, Družstevná pri Hornáde, Budimír, Beniakovce, Malá Ida, Baška, Nižný Klátov, Vyšný Klátov, Hrašovík, Košické Olšany, Sady nad Torysou, Košická Polianka, Šemša, Veľká Ida, Haniska, Sokoľany, Bočiar, Seňa, Vyšná Hutka, Nižná Hutka, Nižná Myšľa, Kokšov-Bakša, Valaliky, Košická Belá ja Veľká Lodina. Ne kaikki sijaitsevat Košice-okolien piirissä.[4]

Ilmasto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Košicessa vallitsee Köppenin ilmastoluokituksen mukaan lauhkea (Dfb) ilmasto.[5]

Kesän keskilämpötila on 24,3 astetta, ja vuoden lämpimin kuukausi on heinäkuu. Kylmin kuukausi on puolestaan tammikuu, jolloin keskilämpötila on –3 astetta. Heinäkuu on myös sateisin kuukausi, jolloin keskimääräinen sademäärä yltää noin 125 millimetriin. Vähiten sataa tammikuussa, jolloin sadetta kertyy keskimäärin noin 37 millimetriä. Keskimääräinen vuotuinen sadanta on noin 844 millimetriä. Sadepäiviä on eniten heinäkuussa ja vähiten tammikuussa.[5]

Košícen ilmastotilastoa
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) −0 2,6 8,4 15,3 19,8 23,2 25 24,8 19,5 13,3 7,2 1,3 ka. 13,4
Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) −6 −4,4 −0,7 4,8 9,6 13,5 15,4 15,1 10,5 5,4 1,3 −3,5 ka. 5,1
Vrk:n keskilämpötila (°C) −3 −1 3,8 10,3 15,1 18,7 20,5 20,1 15 9,3 4,1 −1,1 ka. 9,3
Sademäärä (mm) 37 42 45 72 106 100 125 91 73 59 51 43 Σ 844
Sadepäivät (d) 6 7 7 9 11 10 11 9 8 7 7 7 Σ 99
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
−0
−6
2,6
−4,4
8,4
−0,7
15,3
4,8
19,8
9,6
23,2
13,5
25
15,4
24,8
15,1
19,5
10,5
13,3
5,4
7,2
1,3
1,3
−3,5
S
a
d
a
n
t
a		 37
42
45
72
106
100
125
91
73
59
51
43


Lähde: [5]

Nimen alkuperä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Košice esiintyy kirjallisissa lähteissä ensimmäistä kertaa latinaksi nimellä Villa Cassa vuonna 1230. Vuosisatojen kuluessa nimi muotoutui muotoon Cassovia. Saksaksi se mainittiin nimellä Casscha vuonna 1407 ja myöhemmin nimellä Kaschau. Unkariksi kaupungin nykyinen nimi on Kassa. Kaupungin alkuperäinen slovakinkielinen nimi tulee luultavasti alueesta käytetystä sanasta ”koš”, mistä johdettiin sen asukkaista kertova muoto Košici.[6]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäiset asukkaat ja kaupungin perustaminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäiset todisteet ihmisasutuksesta nykyisen Košicen alueella ovat varhaispaleoliittiselta kaudelta. Nykyisestä Barcan kaupunginosasta on löydetty Aurignacin kulttuurin ihmisten rakentamat 15 asumusta, ja niiden lähellä sijainneet tulisijat ja kivityökalut. Sama alue on ollut asutettu tasaisesti aina myöhäiselle pronssikaudelle. Slaavit asettuivat kaupungin alueelle luultavasti jo 700-luvulla.[7][8][9]

Ensimmäiset kirjalliset maininnat Košicesta ovat 1200-luvulta, jolloin kaupunki kuului Unkarin kuningaskuntaan. Kaupunki oli kuitenkin perustettu jo tätä ennen, mistä kertoo siellä asuneet, alun perin Saksista kotoisin olleet käsityöläiset ja kauppiaat. Keskiajalla Košicesta muodostuikin merkittävä markkinapaikka Puolan, Unkarin ja Venäjän välisen kauppatien varrella. Sen kaupunginmuurien rakentaminen aloitettiin jo noin vuonna 1290.[7] Näihin aikoihin rakennettiin myös myöhemmin raunioitunut Košicen linna.

Košicen vaakuna.

Košicen asema oli koko Unkarin valtakunnassa tärkeä. Kaupungin lähellä käydyssä Rozhanovcen taistelussa sen asukkaat tukivat kuningas Kaarle Robertia, mistä palkintona sen asemaa kauppapaikkana vahvistettiin 1319. Kuninkaan suosio myötä Košícesta tuli vapaa kuninkaallinen kaupunki 1347, ja 1369 sille myönnettiin ensimmäisenä eurooppalaisena kaupunkina oikeus käyttää omaa vaakunaansa. Seuraavien vuosisatojen ajan se oli tärkeässä asemassa Unkarin poliittisella kartalla kun turkkilaiset valloittivat laajoja alueita Keski-Euroopassa. Košíce oli nykyisessä Itä-Slovakiassa sijaitsevien kuninkaallisten kaupunkien perustaman Pentapolis-järjestön tärkein jäsen.[8][7]

1500-luvun alun sodissa Košice joutui monta kertaa taisteluiden näyttämöksi. Vuonna 1536 sen valloitti János Szapolyaille uskolliset joukot, minkä yhteydessä kaupunki ryöstettiin. Vuoden 1556 tulipalossa vain 32 Košícen rakennusta selvisi ehjänä. Tästä seuranneena uudelleenrakennuksen aikana kaupungin puolustuksia vahvistettiin ja uusia rakennuksia rakennettiin renesanssiseen tyyliin.[7]

Uusi aika

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uskonpuhdistuksen ja vastauskonpuhdistuksen aikana Košicella oli tärkeä strateginen merkitys, ja sen omistajuudesta käytiin kiivasta kamppailua. Samalla se kuitenkin hyötyi uusien teknogioiden ja aatteiden saavutessa kaupunkiin. Košicen ensimmäinen kirjapainoperustettiin 1600 ja seuraavana vuonna kaupunkiin saapuivat jesuiitat vahvistamaan katolilaisten toimintaa. Vuosisadan kuluessa uskontokuntien voimasuhteet vaihtuivat useaan kertaan. Imre Thököly valtasi kaupungin 1682 mikä nosti protestantit hetkellisesti sen johtoon.[7]

Košice hyötyi saamastaan huomiosta 1657 kun sinne perustettiin kymnaasi sekä kolmen tiedekunnan yliopisto. Kaupungissa asui myös moni tuon ajan Unkarin merkkihenkilö, kuten Ferenc I Rákóczi ja hänen poikansa.[7]

1800-luku

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Unkarin vallankumousvuosien aikaan 1848 ja 1849 Košice oli yksi wieninvastaisen kansannousun keskuksista. Sota kuitenkin päätyi kapinallisten tappioon, ja 24. kesäkuuta 1849 Košicen miehitti Itävaltaa tukenut Venäjän armeija. 1800-luvun jälkimmäinen puolisko oli pitkälti rauhanomaista aikaa Košicessa ja kaupunki kehittyi voimakkaasti. Monien uusien yritysten ja tehtaiden perustaminen toi vaurautta sen asukkaille. Merkittävä kasvua kiihdyttänyt tekijä oli vuonna 1860 valmistunut Budapestin, Miskolcin ja Košicen yhdistänyt rautatie. 1870 valmistui yhteys Tšekin Sleesian Bohumíniin. Keskiaikaiset kaupunginmuurit purettiin, ja niiden ympärille kasvoi uusia asuin- ja teollisuusalueita. Keskustaan taas rakennettiin rikkaiden porvarien ja aatelisten palatseja. Näinä aikoina kaupungin kulttuurillinen ja poliittinen elämä oli aktiivista.[8]

Tšekkoslovakian ensimmäinen tasavalta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäisen maailmansodan aikana rintamalinja kulki nykyisessä Itä-Slovakiassa vuosien 1914 ja 1915 välisenä talvena. Itse Košice ei kuitenkaan kokenut taisteluita. Sodan päättyminen keskusvaltojen tappioon johti Tšekkoslovakian perustamiseen lokakuussa 1918. Unkarin armeijan läsnäolo Itä-Slovakiassa loppui liittoutuneiden lähettämään noottiin joulukuussa 1918. Tšekkoslovakian 30. kiväärirykmentti valtasi Košicen ilman taisteluita 29. joulukuuta 1918.[10]

Maailmansodan loppumisen jälkeinen aika oli hyvin levotonta Keski-Euroopassa. Tšekkoslovakian armeijan menestyksettömät taistelut Unkarin neuvostotasavaltaa vastaan johtivat lähes koko Itä-Slovakian miehitykseen keväällä 1919. Saman vuoden kesäkuussa kommunistit perustivat Itä-Slovakian neuvostotasavallan, mutta se ei saanut tarvittavaa kannatusta slovakkien keskuudessa. Košice palasi osaksi Tšekkoslovakiaa jo saman vuoden heinäkuussa, minkä jälkeen tilanne alueella vakiintui vuoden loppuun mennessä.[10]

Sotien välisenä aikana Košice kehittyi hitaasti, vaikka maastamuutto Länsi-Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin jatkui vilkkaana. Košicen maraton järjestettiin ensimmäistä kertaa 1924 ja Košicen teknillinen yliopisto perustettiin Slovakian ensimmäisenä teknillisenä yliopistona 1937. 1930-luvun edetessä ja Tšekkoslovakian geopoliittisen aseman heikentyessä Prahan hallitus koetti parantaa myös Slovakian puolustusta. Vuosina 1936–1937 Košicen eteläpuolelle rakennettiin useita linnoituksia mahdollista Unkarin hyökkäystä vastaan.[10][11]

Toinen maailmansota

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Unkarin valtionhoitaja Horthy saapuu Košiceen 11. marraskuuta 1938.

Lopulta Košice ja suuri osa muuta Etelä-Slovakiaa liitettiin Unkariin vuoden 1938 Wienin päätöksellä sen jälkeen kun natsi-Saksa oli miehittänyt Tšekkoslovakian sudeettialueet. Kaupunki kuuluikin lähes koko toisen maailmansodan ajan Unkariin, eikä Slovakian tasavaltaan. Rajamuutosten yhteydessä kaupungista muutti pois noin 22 000 tšekkiä ja slovakkia. Košicen hallinnon ja järjestyksen otti haltuunsa vastaperustettu Unkarin kansallisneuvosto, joka toivotti Unkarin armeijan tervetulleeksi Košiceen 10. marraskuuta 1938. Seuraavana päivänä kaupunkiin ratsasti valtionhoitaja Miklós Horthy, joka tapasi kaupungissa paikallisia ja valtakunnallisia merkkihenkilöitä.[12]

Operaatio Barbarossan käynnistyttyä kesäkuussa 1941 Neuvostoliitto pyrki pitämään yllä rauhaa Unkarin kanssa, mutta 26. kesäkuuta tunnistamattomat lentokoneet pommittivat Košicea. Tämän jälkeen Unkari liittyi sotaan akselivaltojen puolelle. Košicen unkarin ja slovakinkieliset asepalveluskuntoiset miehet palvelivat Unkarin armeijassa. Vastarintaakin esiintyi, mutta se ei saavuttanut mainittavia onnistumisia ennen sodan loppupuolta.[13]

Saksan sotaonnen kääntyessä se alkoi ennakoimaan Unkarin mahdollista irtautumista sodasta talvella 1944. Niinpä se käytännössä miehitti liittolaisensa saman vuoden maaliskuussa. Kuten muuallakin valtakunnassa, myös Košicessa tämä tarkoitti erityisesti juutalaisten aseman vältitöntä heikentymistä. Lähialueiden juutalaisia alettiin keskittämään Košiceen huhtikuussa, mistä heistä noin 12 000 siirrettiin keskitysleireille. Vuoden edetessä myös valtaväestön kohtelu huonontui. Poliittiset puolueet kiellettiin elokuussa, ja vaikka košicelaiset perustivat laittoman kansalliskokouksen, sen toiminta paljastui pian ja sen osallistujat vangittiin. Nuoliristi-puolueen vallankaapppauksesta seuranneesta terrorissa myös Košicessa tapettiin noin 500 siviiliä. Suurin osa heistä oli pakosalla olleita juutalaisia tai anti-fasistisia aktivisteja. Slovakian kansannousun aikana Košicen lähistöllä käytiin taisteluita ja moni sen asukas liittyi natseja vastaan taistelleisiin partisaaniryhmiin.[13]

Košicessa kaatuneiden neuvostosotilaiden muistomerkki sijaitsee nykyisellä Vapauttajien aukiolla.

Puna-armeijan joukot vapauttivat Košicen ensimmäisenä merkittävänä tšekkoslovakialaisena kaupunkina 19. tammikuuta 1945, minkä yhteydessä se liittyi takaisin osaksi Tšekkoslovakiaa. Vallinneesta sotatilanteesta johtuen kaupungissa toimi väliaikaisesti suuri osa tasavallan instituutioista, kuten esimerkiksi tšekkien ja slovakkien yhteinen kansanrintama, joka kokoontui nykyisessä Itä-Slovakian taidegallerian rakennuksessa kaupungin keskustassa. Näiden kokousten tuloksena julkaistiin huhtikuussa 1945 Košicen ohjelma, joka loi perustan uudelleenyhdistyneen Tšekkoslovakian tulevalle järjestykselle.[14][15]

Paluu osaksi Tšekkoslovakiaa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puna-armeijan lyhyen miehityskauden aikana useita Košicen asukkaita pakkosiirrettiin Neuvostoliiton gulag-leireille. Liittoutuneiden joukot vetäytyivät Tšekkoslovakiasta marraskuussa 1945, mutta maan kommunistinen puolue kaappasi vallan helmikuussa 1948. Tämän jälkeen Tšekkoslovakia oli Neuvostoliitolle uskollinen yksipuoluejärjestelmä lähes koko kylmän sodan ajan. Näytösoikeudenkäynnit, pakkokollektivisointi sekä toisinajattelijoiden vainoaminen olivat yleistä. Ajan vaikeuksista huolimatta Košiceen perustettiin toinen teknillinen yliopisto 1952 ja P.J.Šafárikan yliopisto 1959.[14][16]

Tärkeä yritys Košicen taloudelliselle kehitykselle oli Šacaan 1960-luvulla rakennettu Itä-Slovakian terästehdas. Syksyllä 1968 tapahtuneen Tšekkoslovakian miehityksen aikana kuusi košicelaista ammuttiin kuoliaaksi.[17]

Itsenäisen Slovakian aika

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Košice on ollut itsenäisen Slovakian toiseksi suurin kaupunki sen itsenäistymisestä 1993 lähtien. Kaupunki oli yksi Euroopan kulttuuripääkaupungeista vuonna 2013, minkä yhteydessä kaupunkiin rakennettiin uusia kultturikohteita, kuten vanhaan kasarmirakennukseen valmistunut Kulturpark.[18]

Hallinto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Košicen keskustaa kesällä 2007

Alueellinen jako

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Košicen alueellinen jako

Košice on samannimisen alueen hallinnollinen keskus. Vuodesta 1990 lähtien Košice on itsenäinen hallinnollinen yksikkö, joka on jaettu edelleen 22 kaupunginosaan, joilla jokaisella on oma kunnnallistason paikallishallintonsa. Vuonna 1996 kaupunki jaettiin neljään piiriin. .[19][2]

Piirit ja kaupunginosat
Košice I Košice II Košice III Košice IV
Džungľa Lorinčík Dargovských hrdinov Barca
Kavečany Luník IX Košická Nová Ves Juh
Sever Myslava   Krásna
Sídlisko Ťahanovce Pereš   Nad jazerom
Vanhakaupunki Poľov   Šebastovce
Ťahanovce Sídlisko KVP   Vyšné Opátske
  Šaca    
  Západ    

Kaupunginvaltuusto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Košicen pormestarina on toiminut puolueisiin sitoutumaton Jaroslav Polaček vuoden 2018 kunnallisvaaleista lähtien. Sen kaupunginvaltuuston edustusryhmät ovat Košický klub (12 jäsentä), Starostovia a nezávislí kanditáti (8 jäsentä) Spolupráca pre Košice (8 jäsentä). Tämän lisäksi valtuustossa on 10 sitoutumatonta edustajaa.[20][21]

Väestö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Slovakian tilastokeskuksen mukaan vuonna 2022 Košicessa asui 226 212 henkeä. Asukkaista 84,2 prosenttia oli slovakkeja, 2,4 prosenttia unkarilaisia, 1,8 prosenttia romaneita, 0,6 prosenttia tšekkejä, 0,5 prosenttia ruteeneja ja 0,4 prosenttia ukrainalaisia. Venäjän hyökkäyssodan alettua 2022 Košiceen on muuttanut huomattava määrä lisää ukrainalaisia. 9,91 prosentin osuutta väestöstä ei joko tiedetty tai luettoloitu.[22][23]

Košicelaisten miesten keski-ikä on 40,96 vuotta ja naisten 44,55. 14-vuotta tai sitä nuorempia henkilöitä kaupungin asukkaista on 14,8 prosenttia, työikäisiä (15–64-vuotiaita) 65,6 prosenttia ja yli 65-vuotiaita 19,6 prosenttia. Vuonna 2022 kaupungissa syntyi 2 068 vauvaa ja kuoli 2 369 henkilöä. Kuolleiden keski-ikä oli 74,35 vuotta. Naimisiin menneistä Košicessa pysyvästi oleskelevista henkilöistä sulhasia oli 1 177 kappaletta ja heidän keski-ikänsä oli 36,7, kun morsiammia oli 1 170 kappaletta ja heidän keski-ikänsä oli 33,8. Avioeroja taas tapahtui samana vuonna 340.[24][25][26][27][28]

Košiceen muutti yhteensä 2 082 henkilöä, joista 237 muutti ulkomailta. Kaupungista taas lähti 3 018 henkeä, joista 211 muutti ulkomaille.[29]

Uskonto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Košicen kirkkokunnat 2021
Uskonto Jäseniä Osuus
Katolinen kirkko 101 870 44,48%
Uskontokuntiin kuulumattomat 64 935 28,35%
Tuntematon 26 110 11,4%
Kreikkalaiskatolinen kirkko 15 186 6,63%
Luterilainen kirkko 7 510 3,28%
Kalvinismi 4 504 1,97%
Ortodoksinen kirkko 2 979 1,3%
Yhteensä 229 040

Vuonna 2021 Košicen asukkaista 101 870 kuului katoliseen-, 15 186 kreikkalaiskatoliseen-, 7 510 luterilaiseen-, 4 504 kalvinistiseen- ja 2 979 ortodoksiseen kirkkoon. Uskontokuntiin kuulumattomattomia oli 64 935, minkä lisäksi juutalaisia oli 234, buddhalaisia 375, muslimeja 226 ja hinduja 50.[30]

Talous

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
U.S. Steel Košicen terästehdas on Itä-Slovakian suurin työnantaja.

Košicen suurin teollisuudenala on energiateollisuus. Kaupungin ja sen lähialueiden suurin työnantaja on terästehdas U. S. Steel Košice, joka on tosin viime aikoina vähentänyt työvoimaansa. Muita tärkeitä yrityksiä ovat muun muassa C.L.T.W Finance, Východoslovenská energetika ja eri merkkien autotehtaat. Valalikyyn Košicen naapuriin rakennettiin Volvon moderni autotehdas 2020-luvun puolivälissä.[31] 2000-luvulla erityisesti palvelu- ja asiantuntija-alat ovat kasvattaneet merkitystään alueen taloudessa. Košicelaisista 23,4 prosenttia työskentelee teollisuudessa, 12,3 prosenttia kaupanalalla, 11,1 prosenttia koulutuksen parissa ja 10,5 prosenttia julkishallinnon alalla.[32]

Vuonna 2022 Košicen vajaasta 230 000 asukkaasta 7 722 oli työttömiä ja 103 250 työllisiä, eli työttömyysprosentti oli 7,48 %.[33] Vaikka lukema on laskunut vuoden 2010 18,3 prosentista, kuuluu Košicen alue Slovakian eniten työttömyydestä kärsineisiiin alueisiin. Vuonna 2019 kaupunkilaisten keskipalkka oli 1 280 euroa, mikä oli noin 340 euroa vähemmän kuin Bratislavassa. Keskipalkka on kuitenkin 2010-luvun aikana noussut erityisesti IT-sektorin kasvun myötä.[32]

Koulutus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Korkeakoulut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Košicessa sijaitsee Pavel Jozef Šafárikin yliopisto, jonka viidessä tiedekunnassa voi opiskella muun muassa oikeus- ja lääketiedettä. Lisäksi kaupungissa toimii Košicen teknillinen yliopisto, jonka kahdeksassa tiedekunnassa opetetaan muun muassa taiteita ja metallurgiaa.[34]

Košicessa on myös eläinlääketieteeseen ja farmasiaan erikoistunut yliopisto sekä turvallisuusjohtamisen korkeakoulu. Tämän lisäksi Bratislavan taloustieteellinen yliopisto järjestää opetusta kauppatieteiden alalla ja Ružomberokin katolinen yliopisto tarjoaa opetusta teologisessa tiedekunnassaan. Košice-instituutti puolestaan toimii Bratislavassa sijaitsevan Pyhän Elisabetin terveys- ja sosiaalityön yliopiston alaisuudessa.[34]

Peruskoulut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2026 Košicessa sijaitsee 34 kaupungin operoimaa peruskoulua (Základná škola) ja 15 yksityiskoulua. Näiden lisäksi kaupungissa toimii viisi taiteisiin keskittyvää peruskoulua ja viisi kielikoulua. Moni eri kristillinen kirkko järjestää opetusta omissa kouluissaan ympäri Košicea.[35]

Liikenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Košicen rautatieasema.

Vuonna 1914 perustettu Košicen raitiovaunuverkosto kattaa 34 kilometriä ja 53 pysäkkiä.[36]

Lentoliikenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Košicen kansainvälinen lentoasema sijaitsee Košicen keskustasta kuusi kilometriä etelään. Lentoasemalta on suorat lennot Prahaan, Varsovaan, Wieniin, Lontoon Stanstediin ja Lutoniin sekä Liverpooliin.[37]

Rautatieliikenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Košicen rautatieasema sijaitsee Košicen keskustassa Slovakian sähköistetyn päärataverkon varrella. Košicesta on Bratislavan ja muiden kotimaan yhteyksien lisäksi suorat junayhteydet muun muassa Budapestiin, Wieniin ja Prahaan.[38][39]

Kulttuuri ja vapaa-aika

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Košicen kaupunkipäivät vuonna 2017.

Vuoden 2013 kulttuuripääkaupunkivuoden jälkeen Košicen kulttuurielämä on kokenut kasvua, mistä kertoo muun muassa rekisteröityjen kulttuuriorganisaatioiden määrän nousu 26 prosentilla 170:een vuonna 2019.[32]

Museot, instituutiot ja tapahtumat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vanhankaupungin laidalla sijaitsevassa, vanhaan synagoogaan rakennetussa Taiteiden talossa esiintyy Košicen valtionsinfoniaorkesteri. Vuonna 1788 valmistuneessa Košicen kansallisteatterissa järjestetään muun muassa ooppera-, teatteri- ja balettiesityksiä.[40][41]

Itä-Slovakian taidegalleria on Slovakian vanhin alueellinen galleria. Sen kokoelmiin kuuluu yli 7 000 taideteosta. Itä-Slovakian museossa taas esitellään monipuolisesti Košicen alueen historiaa, luontoa ja kulttuuria. Vuonna 1935 löydetty Košicen kulta-aarre on esillä museon päärakennuksen kellarikerroksessa. Kaupungin keskustassa sijaitsee myös Slovakian teknillinen museo, kirjailija Sándor Márain kotimuseo ja kuvanveistäjä Vojtech Löfflerin museo. Lentokentän yhteydessä sijaitsee Košicen lentokonemuseo.[42]

Vuosittain kaupungissa järjestetään muun muassa keväisin Košicen kaupunkipäivät ja Musiikkipäivät sekä syksyisin Ivan Sokolin kansainvälinen urkufestivaali ja kansainvälinen jazzfestivaali.[43]

Nähtävyydet ja turismi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aivan kaupungin keskustassa sijaitseva Pyhän Elisabetin katedraali on koko Slovakian suurin kirkkorakennus. Sen 59 metrinen Sigismudin torni on vierailijoiden kiivettävissä. Kirkon vieressä sijaitsevassa Pyhän Mikaelin kappeli on rakennettu 1300-luvun puolivälissä.[44]

Vuonna 2019 Košicen alueella yöpyi reilu miljoona turistia.[32]

Urheilu ja liikunta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Košicen maraton vuonna 2020.

Košice valittiin Euroopan urheilukaupungiksi vuonna 2016.[45]

Košicen maraton on Euroopan vanhin, ja maailman kolmanneksi vanhin yhä järjestettävä maratonjuoksukilpailu. Se järjestetään vuosittain lokakuun ensimmäisenä sunnuntaina.[46]

Jääkiekkoseura HC Košice on voittanut Slovakian Extraligan mestaruuden kymmenen kertaa. Joukkue pelaa kotiottelunsa kaupungin keskustassa sijaitsevalla Steel Arénalla, jossa on järjestetty myös vuosien 2011 ja 2019 jääkiekon maailmanmestaruuskilpailuiden lohkovaiheen otteluita.[47]

FC Košice Slovakian korkeimmalla jalkapallosarjatasolla Niké ligassa. Joukkue pelaa kotiottelunsa vuonna 2022 valmistuneella Košická futbalová arénalla, jolla pelattiin myös vuoden 2025 jalkapallon alle 21-vuotiaiden EM-kilpailuiden otteluita. Kisoja varten areenan paikkamäärää kasvatettiin 12 555 katsojaan.[48][49]

Kansainväliset suhteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Košicessa sijaitsee Unkarin konsulaatti sekä Brasilian, Espanjan, Georgian, Israelin, Latvian, Ranskan, Serbian, Suomen, Turkin ja Vietnamin kunniakonsulaatit. Tämän lisäksi Alliance françaisella on kaupungissa kulttuurikeskus.[50]

Ystävyyskaupungit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Košicen ystävyys- ja yhteistyökaupunkeja ovat:[51]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Čičváková, Emília ym.: Regional Capital City Košice 2022. Statistical Office of the Slovak Republic, 2023. ISBN 978-80-8121-930-6 (englanniksi)
  • Šutaj, Štefan ym.: Košice a dejiny – Dejiny Košíc. Filozofická fakulta Univerzity Pavla Jozefa Šafárika v Košiciach, 2011. ISBN 978-80-7097-910-5 (slovakiksi)

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Mayor of the City of Košice Municipality of Košice. Viitattu 12.10.2020. (englanniksi)
  2. 1 2 Basic information about the city Municipality of Košice. Viitattu 12.10.2020. (englanniksi)
  3. ↑ Basic information - Cartographic data Municipality of Košice. Viitattu 12.10.2020. (englanniksi)
  4. ↑ Košice krajské mesto https://zbgis.skgeodesy.sk. Viitattu 25.7.2026. (slovakiksi)
  5. 1 2 3 Košice Climate Climate Data. Viitattu 18.6.2026. (englanniksi)
  6. ↑ Štefánik, Martin & Lukačka, Ján ym.: Lexicon stredovekých miest na Slovensku, s. s. 194-212. Historický ústav SAV, 2010. ISBN 978-80-89396-11-5 Teoksen verkkoversio (pdf) Viitattu 16.7.2026.
  7. 1 2 3 4 5 6 Hurtová, Jarmila: Košice – dějiny města. Filozofická fakulta UK v Praze. Teoksen verkkoversio. (tšekiksi)
  8. 1 2 3 Fogaš, Anton: Košice – významné kultúrne, spoločenské a obchodné centrum východného Slovenska v kontexte chronológie najvýznamnejších historických udalostí v dejinách mesta do začiatku 20. storočia. Geographia Cassoviensis, 2007. Artikkelin verkkoversio. (slovakiksi)
  9. ↑ Šutaj 2011 s. 18–21
  10. 1 2 3 Macak, Marian: Z histórie mesta Košice - 20. storočie / 1900 - 1937 Oficiálne stránky mesta Košice. Viitattu 16.5.2026. (slovakiksi)
  11. ↑ Macak, Marian: Z histórie mesta Košice - 20. storočie / 1930 - 1944 Oficiálne stránky mesta Košice. Viitattu 17.5.2026. (slovakiksi)
  12. ↑ HISTÓRIA Korzár Košice. 19.12.2008. Viitattu 20.12.2025. (slovakiksi)
  13. 1 2 Macak, Marian: Z histórie mesta Košice - 20. storočie / 1930 - 1944 Oficiálne stránky mesta Košice. Viitattu 29.5.2026. (slovakiksi)
  14. 1 2 Macak, Marian: Z histórie mesta Košice - 20. storočie / 1945 Oficiálne stránky mesta Košice. Viitattu 29.5.2026. (slovakiksi)
  15. ↑ Košice boli prvé väčšie oslobodené mesto. Na konci vojny tu sídlil prezident Korzár Košice. 18.1.2020. Viitattu 20.12.2025. (slovakiksi)
  16. ↑ Macak, Marian: Z histórie mesta Košice - 20. storočie / 1946 - 1960 Oficiálne stránky mesta Košice. Viitattu 29.5.2026. (slovakiksi)
  17. ↑ Macak, Marian: Z histórie mesta Košice - 20. storočie / od roku 1960 Oficiálne stránky mesta Košice. Viitattu 29.5.2026. (slovakiksi)
  18. ↑ Waterson, Luke: Europe’s unknown Capital of Culture www.bbc.com. 15.2.2013. Viitattu 30.5.2026. (englanniksi)
  19. ↑ Čičváková ym. s. 7
  20. ↑ Poslanci - Mestské zastupiteľstvo Oficiálne stránky mesta Košice. Viitattu 27.6.2026. (slovakiksi)
  21. ↑ Ogurčáková, Jana: Zmorený primátor, šťastný kandidát. Podľa Polačeka sa klobásy pre dôchodcov a kampaň dajú oddeliť Korzár. 16.6.2026. Viitattu 27.6.2026. (slovakiksi)
  22. ↑ Ukrajinci v Košiciach najčastejšie hľadajú bývanie www.kosiceonline.sk. 05.09.2022. Viitattu 24.6.2026. (slovakiksi)
  23. ↑ Čičváková ym. s. 20
  24. ↑ Čičváková ym. s. 29
  25. ↑ Čičváková ym. s. 27
  26. ↑ Čičváková ym. s. 31
  27. ↑ Čičváková ym. s. 32
  28. ↑ Čičváková ym. s. 22
  29. ↑ Čičváková ym. s. 33
  30. ↑ SODB2021 - Population - Basic results www.scitanie.sk. Viitattu 1.8.2026.
  31. ↑ Volvo in Košice and the Eastward Shift of Industrial Gravity: What a 2027 Start Means for Property Roksolana Pyrtko. 15.7.2026. Viitattu 28.7.2026. (englanniksi)
  32. 1 2 3 4 Sinčáková, Žofia: Ekonomický rozvoj. Scenár pre Košice, 2020. Teoksen verkkoversio. (slovakiksi)
  33. ↑ Čičváková ym. s. 34
  34. 1 2 Zoznam vysokých škôl v meste Košice | Portál VŠ www.portalvs.sk. Viitattu 7.6.2026. (slovakiksi)
  35. ↑ Školy a školské zariadenia www.kosice.sk. Magistrát mesta Košice. Viitattu 2.8.2026. (slovakiksi)
  36. ↑ SITA Slovenská tlačová agentúra a.s: Prvé električky začali v Košiciach jazdiť už v roku 1914, nahradili konskú a parnú železnicu - NašaDoprava.sk SITA.sk. 28.2.2020. Viitattu 1.8.2026. (slovakiksi)
  37. ↑ Košice International Airport airports-worldwide.com. Viitattu 26.9.2023. (englanniksi)
  38. ↑ Stanica Košice Košicen asema, stanicakosice.sk. Viitattu 25.9.2023. (slovakiksi)
  39. ↑ Mapa (ŽSR:n rataverkoston kartta liikkeessä olevine henkilöliikenteen junineen) Železnice Slovenskej republiky (Railways of the Slovak Republic), zsr.sk. Arkistoitu 27.3.2023. Viitattu 25.9.2023. (slovakiksi)
  40. ↑ Košice State Philharmonic Visit Košice. Viitattu 20.6.2026. (englanniksi)
  41. ↑ Košice National Theater Visit Košice. Viitattu 20.6.2026. (englanniksi)
  42. ↑ Spojte spoznávanie múzeí a galérií s oddychom v Košiciach Visit Košice. Viitattu 21.6.2026. (slovakiksi)
  43. ↑ Každoročné podujatia Visit Košice. Viitattu 17.6.2026. (slovakiksi)
  44. ↑ Objavujte košické chrámy Visit Košice. Viitattu 1.7.2026. (slovakiksi)
  45. ↑ Čičváková ym. s. 4
  46. ↑ Košice International Peace Marathon Visit Košice. Viitattu 1.6.2026. (englanniksi)
  47. ↑ Steel Arena HcKošice.sk. HC KOŠICE. Viitattu 12.9.2026. (englanniksi)
  48. ↑ ​Potvrdené! FC Košice nováčikom najvyššej futbalovej ligy Niké liga. 16.06.2023. Viitattu 12.9.2026. (slovakiksi)
  49. ↑ Východné Slovensko sa dočkalo. Košická Futbalová Aréna je dokončená under21.futbalsfz.sk. Viitattu 12.9.2026. (slovakiksi)
  50. ↑ Úrady a inštitúcie Oficiálne stránky mesta Košice. Viitattu 11.7.2026. (slovakiksi)
  51. ↑ Partnerské mestá mesta Košice Oficiálne stránky mesta Košice. Viitattu 11.7.2026. (slovakiksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Košice Wikimedia Commonsissa
Euroopan kulttuuripääkaupunki
1980-luku
1990-luku
2000-luku
2010-luku
2020-luku
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Košice&oldid=24235143”