Sudeettialueet

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Saksankielisten osuus väestöstä oikeuspiireittäin Tšekissä vuoden 1930 väestönlaskennassa.

Sudeettialueet olivat ensimmäisen maailmansodan jälkeen uuteen Tšekkoslovakian valtioon liitettyjä, pääosin saksankielisiä alueita. Nimitys johtuu Tšekin pohjoisrajan tienoilla sijaitsevasta Sudeettien vuoristosta.

Ennen ensimmäistä maailmansotaa Sudeettialueet kuuluivat Itävalta-Unkariin ja muodostivat osan Böömiä ja Määriä, joihin kumpaankin kuului sekä saksan- että tšekinkielisiä alueita. Sodan jälkeen vanhat Böömin ja Määrin alueet tulivat kokonaisuudessaan, myös saksankielisten alueiden osalta, kuulumaan uuteen Tšekkoslovakian valtioon, mikä vahvistettiin Saint-Germainin rauhassa vuonna 1919.

Alueen saksankielisen väestön keskuudessa kuuluminen Tšekkoslovakiaan herätti alusta lähtien tyytymättömyyttä, mitä Adolf Hitlerin oli myöhemmin helppo käyttää hyväksi. Saksa vaati ja sai Tšekkoslovakialta Sudeettialueet vuonna 1938 Münchenin sopimuksella. Vuonna 1939 alueen asukasluku oli 2 943 187 ja pinta-ala 22 587 km². Tšekkoslovakian alueella asui huomattava saksalaisvähemmistö. Sudeetti­kriisin seurauksena Tšekkoslovakia luovutti natsi-Saksan vaatimuksesta Sudeettialueensa sen hallintaan Münchenin sopimuksen mukaisesti vuonna 1938. Saksa muodosti alueesta Sudetenland-nimisen Reichsgau-alueen ja miehitti puoli vuotta myöhemmin koko Tšekkoslovakian.

Saksalaismiehityksestä maa vapautui 1945 ja sudeettialue palautettiin Tšekkoslovakialle samana vuonna. Sodan jälkeen vuosina 1945–1947 alueen noin 2,6 miljoonaa saksalaista karkotettiin presidentti Edvard Benešin säätämillä laeilla maasta. Tšekit tekivät jonkin verran kostoiskuja Saksaan siirtyviä saksalaisia, etenkin aseensa luovuttaneita sotilaita kohtaan. Arviolta 30 000 sudeettisaksalaista teloitettiin.[1]

Vuonna 1996 Saksa ja Tšekki antoivat sovintojulistuksen, jossa tšekit valittivat syyttömien karkotettujen kärsimyksistä. Karkotettujen Sudeettiliitto (saks. Sudetendeutsche Landsmannschaft) ei hyväksy sopimusta edelleenkään.

Vuonna 2015 Sudeettiliitto luopui vaatimuksesta karkotettujen sudeettisaksalaisten omaisuuden palauttamisesta Tšekin tasavallalta[2].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Filmi näyttää saksalaisiviilien teloituksen. Tieteen Kuvalehti Historia, 2010, nro 14, s. 7. Bonnier. ISSN 0806-5209.
  2. Aittokoski, Heikki: Sudeettisaksalaiset eivät enää vaadi alueita Tšekiltä Helsingin Sanomat. 1.3.2015. Viitattu 5.3.2015.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]