Tšekkoslovakian miehitys (1939)
Tšekkoslovakian miehitys oli ennen toista maailmansotaa natsi-Saksan suorittama sotilasoperaatio, jossa Tšekkoslovakia miehitettiin. Miehitys toteutettiin 14.–15. maaliskuuta 1939, jolloin Saksan armeija ylitti rajan sudeettialueiden kautta ja valtasi nopeasti Böömin ja Määrin alueet.
Sudeettialueet oli syksyllä 1938 luovutettu verettömästi Saksalle Münchenin sopimuksella, jonka allekirjoittivat Saksa, Ranska, Iso-Britannia sekä Benito Mussolinin johtama Italia. Saksan johtaja Adolf Hitler oli kuitenkin heti sudeettialueiden miehittämisen jälkeen alkanut havitella myös Tšekkoslovakian muita osia,[1] muun muassa siksi, että maa oli strategisesti tärkellä alueella, ja raskaasti aseistetut tšekkijoukot muodostivat Saksan näkökulmasta uhan. Maassa oli myös valtavasti teollisuutta ja Saksalle hyödyllisiä luonnonvaroja sekä suuri kulta- ja ulkomaanvaluuttavaranto. Miehittämästään Tšekkoslovakiasta Saksa sai haltuunsa huomattavasti aseita ja tykkejä.[2]
Tapahtumat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tšekkoslovakian armeija ei tehnyt miehityksen aikana merkittävää vastarintaa lukuun ottamatta pieniä kahakoita Moravská Třebován kaupungissa ja Čajánekin kasarmien puolustustaistelua Frýdek-Místekin kaupungissa. Miehityksen seurauksena Tšekkoslovakian presidentti Edvard Beneš joutui maanpakoon.
Maaliskuun lopulla Unkarin armeija hyökkäsi Slovakiaan, ja osa vallatuista alueista liitettiin Unkariin. Tšekin alueesta muodostettiin Saksaan kuuluva Böömin ja Määrin protektoraatti. Slovakiasta tehtiin itsenäinen Slovakian tasavalta, joka oli todellisuudessa saksalaisten hallitsema nukkevaltio ja päästi myös saksalaisjoukkoja maahan.[1] Maalis–huhtikuussa 1939 Slovakia kävi lyhyen rajasodan Unkarin kanssa.
Seuraukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ranskan ja Ison-Britannian suostuminen miehitystä edeltäneeseen syksyn 1938 Münchenin sopimukseen on nähty osana myönnytyspolitiikkaa, jolla yritettiin välttää sota suurvaltojen välillä. Tšekkoslovakian miehitys maaliskuussa 1939 sai kuitenkin maat lopettamaan myönnytyspolitiikan, ja Ranska ja Britannia antoivat Puolalle turvatakuut Saksan hyökkäyksen varalta.[3] Syyskuussa 1939 Saksa hyökkäsi Puolaan, mikä sai Ranskan ja Britannian julistamaan sodan. Sodanjulistus käynnisti toisen maailmansodan.
Miehitysaika
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tšekkejä ei miehityksen aikana kohdeltu yhtä kaltoin kuin puolalaisia.[2] Tšekin vastarintaliike teki kuitenkin useita pieniä hyökkäyksiä saksalaisia vastaan miehityksen aikana. Merkittävin niistä oli vuonna 1942 toteutettu operaatio Anthropoid, jossa Heinrich Himmlerin apulainen Reinhard Heydrich murhattiin. Tšekkoslovakia oli saksalaisten miehittämänä aina toisen maailmansodan loppuun saakka. Neuvostoliiton puna-armeija valtasi Prahan sodan lopussa, Saksan jo antauduttua, 9.–11. toukokuuta 1945.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Bell, P. M. H.: The Origins of the Second World War in Europe, s. 249–250. Lontoo: Longman, 1986. ISBN 0-582-49112-6 (englanniksi)
- ↑ a b Kershaw, Ian: Hitler, s. 468–469. (Alkuteos Hitler (2008) on lyhennetty laitos kaksiosaisesta teoksesta Hitler 1889–1936: Hubris (1998) ja Hitler 1936–1945: Nemesis (2000). Ensimmäinen suomenkielinen painos julkaistu 2009.) Suomentanut Ilkka Rekiaro. Helsinki: Otava, 2010. ISBN 978-951-1-24915-3
- ↑ Fischer, Rolf: Toisen maailmansodan kuva-atlas, s. 22. (Alkuteos Bildatlas Zweiter Weltkrieg.) Suomentanut Tapani Kilpeläinen. Köln: Vemag, 2010. ISBN 978-3-625-12413-9
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tšekkoslovakian miehitys (1939) Wikimedia Commonsissa
