Čajánekin kasarmien taistelu

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Čajánekin kasarmien taistelu
Osa Tšekkoslovakian miehitystä
Čajánekin kasarmi vuonna 1938
Čajánekin kasarmi vuonna 1938
Päivämäärä:

14. maaliskuuta 1939

Paikka:

Frýdek-Místek, Tšekkoslovakia

Lopputulos:

Saksan voitto

Osapuolet

Natsi-Saksan vuosina 1935–1945 käytössä ollut lippu. Saksa

Tšekkoslovakian lippu Tšekkoslovakia

Komentajat

Natsi-Saksan lippu Paul Stoewer

Tšekkoslovakian lippu Karel Pavlík

Vahvuudet

1 200 sotilasta

250–300 sotilasta

Tappiot

6–18 kaatunutta

2 haavoittunutta

Čajánekin kasarmien taistelu oli Saksan 84. jalkaväkirykmentin ja Tšekkoslovakian 12. konekiväärikomppanian 14. maaliskuuta 1939 käymä taistelu Frýdek-Místekin kaupungissa Čajánekin kasarmien hallinnasta Tšekkoslovakian miehityksessä. Taistelu päättyi saksalaisten voittoon Tšekkoslovakian joukkojen komentajan kapteeni Karel Pavlíkin määrättyä puolustajat antautumaan. Taistelussa kaatui 6-18 saksalaissotilasta ja kaksi Tšekkoslovakian sotilasta haavoittui.lähde? Taistelu oli tunnetuinkenen mukaan? Tšekkoslovakian armeijan joukkojen tekemä vastarinta saksalaisia joukkoja vastaan miehityksen aikana.

Taustaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Miehitys alkoi 14. maaliskuuta 1939 päivää ennen Hitlerin määräämää alkuperäistä päivää. Saksan joukkojen päämääränä oli vallata Ostravan teollisuusalue mahdollisimman nopeasti estääkseen mahdollinen Puolan hyökkäys alueelle. Tšekkoslovakian armeijalle oli annettu käsky luovuttaa kasarmit ilman vastarintaa.

Taistelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kello 17.30 Saksan joukot etenivät sudeettisaksalaisten alueiden kautta kohti Ostravaa. Kello 18.00 84. jalkaväkidivisioona oli edennyt Frýdek-Místekiin. Itävalta-Unkarin hallinnon rakentaman kasarmin komentajana oli 12. konekiväärikomppanian päällikkö kapteeni Karel Pavlík ja hänen kakkosmiehenään luutnantti Karel Martínek. Pavlík ja 30 sotilasta olivat saman päivän aamuna tulleet kasarmille puolan kielen oppitunnille.

Saksalainen sotilasosasto pysähtyi kasarmille vievän tien varteen ja upseeri muutaman sotilaan kanssa käveli kohti kasarminporttia. Vahdissa ollut sotilas Bohuslav Přibyla huomasi saksalaiset ja käski heidän pysähtyä. Saksalaisupseerin jatkettua kävelemistä kasarmia kohti ase kädessä, vartiosotilas ampui varoituslaukauksen kohti upseeria, joka vastasi tuleen haavoittaen vartiosotilasta päähän. Tämän jälkeen vartiosotilas ampui upseeria haavoittaen tätä. Kuultuaan saksalaisten hyökkäyksestä Pavlík määräsi kasarmilla olleet sotilaat aseisiin ja puolustamaan kasarmia hyökkäykseltä. Kasarmin portin lähistölle muodostettiin kaksi taistelulinjaa ja sotilaat linnoittautuivat toiseen kerrokseen aseistuksenaan kivääreitä, konekiväärejä ja 50 käsikranaattia.

Saksalaiset hyökkäsivät kasarmille kolmesti. Ensimmäisessä hyökkäyksessä tsekkiläissotilaat tuhosivat panssarintorjunta-ammuksellaselvennä panssaroidun ajoneuvon Leichter Panzerspähwagenin, joka yritti hyökätä läpi portista. Toisessa hyökkäyksessä jalkaväkisotilaat hyökkäsivät kasarmille konekiväärien kranaatinheittimien ja 3,7 cm Pak 36 -panssarintorjuntatykin tukemana murtaen puolustuksen portin taistelulinjojen kohdalla, mutta Pavlík ja sisätiloissa olevat sotilaat pidättelivät saksalaisia ulkopuolella yli 40 minuuttia kestäneessä taistelussa. Saksalaisten panssaroidun ajoneuvon komentaja kaatui ja kaksi tsekkiläissotilasta haavoittui. Pavlík, joka ampui saksalaisia katolta raskaalla konekiväärillä yritti turhaan ilmoittaa läheiselle linnoitukselle hyökkäyksestä.

Taisteltuaan iltaan asti ja saksalaisten tulitettua kasarmia panssarintorjuntatykillä ja kranaatinheittimillä Pavlík suostui laskemaan aseensa ammuspulan takia, jonka jälkeen tsekkiläissotilaat riisuttiin aseista. Saksalaisten muodostettua uuden 5940 sotilaan Vládní vojsko -turvallisuusjoukon Böömin ja Määrin protektoraatilleselvennä, Pavlíkin annettiin jäädä joukkojensa komentajaksi ja pitää henkilökohtaisen aseensa.