Romanit

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee kansaa. Kaunokirjallisen teoksen tyyppi on romaani.
Romanit
Flag of the Romani people.svg
Romanien lippu
Kokonaismäärä 2–12 miljoonaa, arvio vaihtelee[1][2][3]
Asuinalue Yhdysvaltain lippu Yhdysvallat[4] 1 000 000
Brasilian lippu Brasilia 800 000 [5]
Espanjan lippu Espanja 650,000[6]
Romanian lippu Romania 619 007 [7]
Turkin lippu Turkki 500 000 [8]
Ranskan lippu Ranska 500 000 [9]
Bulgarian lippu Bulgaria 370 908[10]
Unkarin lippu Unkari 205 720[11]
Kreikka 200 000 [12]
Venäjän lippu Venäjä 182 766 [13]
Italia 130 000 [14]
Serbian lippu Serbia 108 193 [15]
Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Britannia 90 000[16]
Slovakian lippu Slovakia [17] 189 920
Saksan lippu Saksa 70 000 [18]
Meksikon lippu Meksiko 53 000 [19]
Makedonian lippu. Makedonia[20] 53 879
Ukrainan lippu Ukraina 47 587[21]
Portugalin lippu Portugali 30 000-50 000
Suomen lippu Suomi 10 000
Kieli (kielet) romanin kieli
Uskonto (uskonnot) kristinusko (roomalaiskatolisuus, ortodoksinen kirkko, protestantismi), islam, hindulaisuus [22]

Romanit ovat nykyisen pohjoisen Intian alueelta joskus vuosien 400–1100 välillä lähtenyt indoiranilainen kansa, joka on levittäytynyt eri puolille maapalloa. Romanien tarkkaa kokonaismäärää on heidän kiertolaisen elämäntyylinsä takia vaikea arvioida, mutta arviot liikkuvat yleensä 20 miljoonan tietämillä.

Romanit ovat perinteisesti olleet valtaväestöä huonommassa asemassa. Heitä on historiansa aikana vainottu, ja vainotaan edelleen useissa paikoissa.[23] 1900-luvulla romanit joutuivat uuden ongelman eteen yhteiskunnan muuttumisen myötä, sillä heidän vanhat elinkeinonsa ja kiertelevä elämäntyylinsä eivät nivelly nyky-yhteiskuntaan. Nykyään romanit esimerkiksi Suomessa ovatkin siirtyneet valtaväestön tapaiseen paikallaan asumiseen.

Useat romanit puhuvat romanien omaa romanikieltä, joka kuuluu indoarjalaisiin kieliin.

Nimitykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Romaneista on käytetty useaa eri nimitystä. Jotkin nimityksistä ovat romanien itse käyttämiä, toiset valtaväestön käyttämiä. Kaikkien romanien yhteisnimitys Rom ('mies', 'ihminen'[24]) hyväksyttiin romanien konferenssissa Lontoossa 1971. Romanit itse käyttävät usein heimon nimeä tai tiettyä ammattia harjoittavan alaryhmän nimeä: esimerkiksi kaldarash tarkoittaa seppiä ja metallityöläisiä ja kaaleet hevostenhoidon ja kaupan ammattilaisia. Suomessa romaneja on kutsuttu vanhastaan mustalaisiksi, mutta nimitys on nykyisin useimpien romanien mielestä loukkaava.[25] Sana mustalainen tulee ilmeisesti ruotsinkielisestä "svart tattere" -nimityksestä. Suomessa romaneita on saatettu joskus kutsua myös tattareiksi.[26]

Koska romanit asuivat 1100-luvulla Kreikassa "Pikku-Egyptiksi" nimitetyssä paikassa, joihinkin kieliin on jäänyt heistä egyptiläisyyteen viittava nimitys, kuten englannin gipsy tai espanjan gitano. Joissakin kielissä heidän nimensä tulee bysanttilaisesta athinganoi-uskonlahkosta, kuten saksan Zigeuner tai ranskan tsigane.[27]

Ryhmät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Euroopan romanit voidaan jakaa kolmeen pääryhmään: roma, sinti (tunnetaan myös nimellä manouche) ja kale.[28] Näistä romat kattavat noin 87–88 prosenttia Euroopan koko romaniväestöstä. Romat jakautuvat alaryhmiin, kuten kalderaš, lovari, gurbeti, churari ja ursari.[29] Kalet kattavat noin 10 prosenttia Euroopan koko romaniväestöstä. Heitä asuu Pyreneiden niemimaalla ja etelä-Ranskassa, ja myös Suomessa on kaalee-ryhmä.[30] Sintejä asuu lähinnä Euroopan saksankielisillä alueilla sekä Benelux-maissa ja Ruotsissa.[31]

Tunnukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Romanien lippu edustaa romanikansaa. Lipun sininen väri symboloi taivasta, vapautta, hengellisyyttä ja ikuisuutta, ja vihreä luontoa, maata, hedelmällisyyttä ja elämän käsinkosketeltavia puolia. Punainen 16-puolainen pyörä muistuttaa Intian lipun chakraa ja muistuttaa siten romanien alkuperästä. Se symboloi hevosten vetämiä vankkureita, matkustamista, kasvua ja kehitystä.[32]

Romanien kansallislaulu on "Gelem Gelem".[33]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alkuperä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Romanien alkuperästä ja vaelluksen ajankohdasta on tutkijoiden kesken erilaisia näkemyksiä.[34] Romanien arvellaan olevan lähtöisin Intiasta, joskin se on todistamatta, ovatko kaikki romanit sieltä lähtöisin. Romanit itse eivät ole asiasta ehdottoman varmoja. Eri romaniheimojen yhteinen kieli, kulttuuri ja tavat juontavat kuitenkin juurensa Intiaan. Vuosisatojan aikana romanit ovat myös hiukan sekoittuneet valtaväestöihin.[35]

Romanien oletetaan oleskelleen Intiassa viimeistään ajanjaksolla 450–950 jaa. Romanien on arveltu asuttaneen luoteista ja keskistä Intiaa, ja joidenkin viiteiden mukaan Pohjois-Intiaa, Rajasthania, Kashmirin laaksoa ja Punjabin valtiota.[36]

Romaneilla on myös arveltu olleen mahdollisesti seemiläinen alkuperä, sillä heidän puhtaussäännöksensä ja yksijumalaisuutensa viittaavat seemiläisiin uskontoihin. Joidenkin tutkijoiden mukaan Sintien ja Kaaleiden romaniryhmät saattoivat siirtyä Babylonin vankeudesta Pohjois-Intiaan.[37]

Vaelluksen alku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Romanit lähtivät Intiasta tuntemattomasta syystä. On arveltu, että romanit olivat alun perin alempikastisia hinduja, jotka värvättiin sotureiksi, jolloin he nousivat sotilaskastiin ja heidät lähetettiin länteen vastustamaan muslimien levittäytymistä. Toisen teorian mukaan he olivat vankeja, joita muslimit ottivat valloittaessaan Pohjois-Intian, jonka jälkeen heistä tuli erillinen väestö vankeusalueillaan. Eräiden tietojen mukaan Ghaznin hallitsija Mahmud olisi ottanut puoli miljoonaa vankia Sindhin ja Punjabin valtauksessa. On yllättävää, etteivät romanit palanneet Intiaan vaan lähtivät länteen, mutta se saattaa liittyä muslimien alaiseen asepalvelukseen.

Osa tutkijoista arvelee romanien lähteneen useassa muuttoaallossa: vuosina 400, 900 ja 1100 jaa., joskin toiset tutkijat arvelevat ensimmäisten lähteneen vasta vuoden 1000 jälkeen. Romanit lähtivät oletettavasti ainakin kolmea pääreittiä pitkin. Ensimmäinen ryhmä meni Persiaan kuninkaan kutsusta viihdyttämään persialaisia, toisen ryhmän reitti kulki Egyptin ja Gibraltarin kautta Eurooppaan ja kolmannen ryhmän reitti Lähi-idän ja Välimeren yli Kreetaan. Jotkin romaniryhmät, kuten Arlijat, kääntyivät islaminuskoon levittäydyttyään ottomaanien ja Turkin alueelle. Nykyisin suurin osa Turkin ja Balkanin alueen romaneista on muslimeja.[38]

Eräiden ranskalaistutkijoiden mukaan romaneilla oli kolme pääryhmää: Lomit, Domit ja Romit. Lom-ryhmä vaelsi Armeniaan ja Turkkiin, Dom-ryhmä Palestiinaan ja Rom-ryhmä Bysantin kautta Eurooppaan.[34]

Saapuminen Eurooppaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Romanien vaellus Eurooppaan.

Romaneja saapui Kreikan saaristoon 1300-luvulla ja sieltä Balkanille ja Romaniaan. Osa jäi Romaniaan, koska heidät otettiin siellä maaorjiksi, mutta osa levittäytyi edelleen itään, pohjoiseen ja länteen.[39]

Siirtyminen länteen neljässä aallossa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Romanien ensimmäinen muuttoaalto länteen alkoi 1400-luvulla.[40] Böömiin saapui romaneja vuonna 1418, muualle Itä-, Keski- ja Länsi-Eurooppaan 1400-luvulla, ja Venäjälle 1700–1800-luvuilla, joskin ensimmäiset olivat saapuneet jo 1501. Pariisiin romaneja saapui ensi kertaa noin vuonna 1427, ja samoihin aikoihin heitä tuli Italiaan ja Belgiaan sekä Espanjaan, minne heitä saattoi tulla myös Pohjois-Afrikasta. Britteinsaarille muodostui romaniyhteisö 1400- ja 1500-luvuilla.[39]

Pohjoismaihin romanit tulivat 1500-luvulla. Heitä tuli ehkä ensin Tanskaan, mahdollisesti Skotlannista, ja Tanskasta Ruotsiin vuonna 1512. Romaneja on tullut Pohjoismaihin myös Venäjän kautta. Suomen romanit ovat luultavasti lähtöisin Puolasta, Saksasta ja Skotlannista. Suomeen romanit tulivat Ahvenanmaan kautta joskus 1500-luvun aikana. Yleisesti heidän uskotaan tulleen Ruotsista, mutta on myös mahdollista, että he tulivat Baltiasta.[39]

Romaneja lähetettiin myös Afrikkaan, Australiaan ja Amerikkaan siirtolaisiksi.[39]

Romanien toinen muuttoaalto länteen tapahtui 1800-luvulla, kun romanit vapautettiin Romaniassa orjuudesta 1800-luvun puolivälin jälkeen. Sen seurauksena heitä muutti paljon länteen ja Venäjälle.[41]

Romanien kolmas muuttoaalto länteen tapahtui 1900-luvun alun poliittisten tapahtumien mullistuksessa. Tällöin romaneja muutti myös Yhdysvaltoihin, Meksikoon ja Brasiliaan. Neljäs muuttoaalto alkoi 1960-luvulla. Silloin lähinnä jugoslavialaisia romaneja lähti etsimään työtä Länsi-Euroopasta. Tämä muuttoaalto jatkuu edelleen.[40] Kun kommunismi romahti itä-Euroopassa, itäblokin romanit jäivät työttömiksi ja ilman toimeentuloturvaa. Moni heistä siirtyi Länsi-Euroopan kaupunkeihin ja ajautui siellä näpistyksiin ja muuhun rikollisuuteen, mikä on huonontanut kaikkien romanien mainetta.[42]

Lukumäärä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Romanien osuus väestöstä Euroopassa. Punaisissa maissa epävirallisesti arvioitu osuus vähintään 7 prosenttia. Numeroina annetut prosenttiosuudet ovat virallisia arvioita.

Romanien tarkkaa kokonaismäärää on heidän kiertolaisen elämäntyylinsä takia vaikea arvioida, mutta arviot liikkuvat yleensä 20 miljoonan tietämillä. Noin 9–10 miljoonaa romania elää Euroopassa. Suurimmat keskittymät ovat Balkanin niemimaalla, Yhdysvalloissa sekä Venäjällä ja muissa entisissä itäblokin maissa. Lisäksi pienempiä yhteisöjä asuu Länsi- ja Pohjois-Euroopassa, Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa. Suhteessa väkilukuun romaneja on eniten Slovakiassa, 320 000 henkeä 5,4 miljoonasta asukkaasta.

Romaneja on Romaniassa noin 1,85 miljoonaa, Venäjällä, Bulgariassa, Espanjassa ja Unkarissa kussakin 700–900 tuhatta ja monessa muussakin Euroopan maassa yli 100 tuhatta. Turkissa romaneja saattaa olla 2,75 miljoonaa. Brasiliassa romaneja on 800 tuhatta ja Amerikoissa kaiken kaikkiaan 1–3 miljoonaa.[43] Suomessa romaneja on vajaa 10 000.[44]

Kieli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Romanikieli

Useat romanit puhuvat romanikieltä, joka kuuluu indoeurooppalaisen kielikunnan indoarjalaiseen ryhmään. Romanikieli perustuu sanskritiin samoin kuin esimerkiksi hindi, urdu ja marathi.[45] Romanikieltä tutkimalla pystyttiinkin aikoinaan osoittamaan romanien alkuperäiseksi asuinpaikaksi todennäköisesti Luoteis-Intia.[46]

Varhaisromani syntyi Bysantissa 900–1200. Kieli on jakaantunut eri murteisiin. Kieleen on tullut muiden kielten sanastoa sitä mukaa kun romanit ovat vaeltaneet Intiasta länteen.[47] Romanit ovat pyrkineet pitämään kielensä salaisena ulkopuolisilta suojellakseen kieltä ja kulttuuriaan. Romanien perinne oli pitkään ainoastaan suullista, ja romaninkielistä kirjallisuutta on alettu julkaista vasta 1900-luvulla.[48]

Tavat ja perinteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Romani-identiteetti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Romanien tavat ja uskomukset vaihtelevat maittain huomattavasti, vaikka heillä onkin yhteisiä piirteitä. Romaneja yhdistävä identiteetti (romanipe) on kuitenkin hyvin voimakas, ja siihen perustuu romanien koheesio ja selviytyminen. Romani-identiteetin pohjana ovat arvot ja etiikka, joihin kuuluvat yhteisöllisyys, vastuu, veljeys, kunnioitus, usko Jumalaan, hyvään ja pahaan, sekä romanikielen säilyttäminen. Yhteisestä identiteetistä huolimatta eri romaniheimot ja yhdyskunnat eivät kuitenkaan aina tule toimeen keskenään.[49]

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jotkin romaniheimot harjoittavat musisoimista, laulua ja tanssia, mutta toiset heimot eivät lainkaan. Monet heimot ovat olleet kiertolaisia, mutta jotkin heimot ovat aina asuneet paikallaan, joskus pakosta.[50] Monet romanit harjoittavat ennustamista pääväestöön kuuluville mutta eivät koskaan toisilleen.[51]

Romaninaiset kertovat vaatetuksellaan kotipaikkansa, ja vaatetuksellaan ja hiuksillaan statuksensa. Naimattomat ja naimisissa olevat naiset letittävät hiuksensa eri tavoin, ja naimisissa olevat naiset käyttävät huivia julkisilla paikoilla. Suomen romaninaisten vaatetus oli ennen vanhaan paljon nykyistä värikkäämpi.[52]

Romanirikollisuutta ja kerjäämistä esiintyy huomattavimmin Balkanilla ja etenkin kalderash-heimolla.[53]

Uskonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Romanit ovat asuinmaasta riippuen yleensä kristittyjä tai muslimeja. Romanin Jumala-yhteys on usein suora, eikä siihen tarvita pappia. Jumala on romaneille merkittävä auktoriteetti. He kutsuvat jumalaa usein Devlaksi, eivätkä aina huomioi Jeesusta, Jehovaa tai Allahia. Kaakkois-Euroopan romanit ovat yleensä ortodokseja. Bulgariassa ja Kaakkois-Romaniassa on muslimiromaneja. Helluntailaisuus ja muut vapaat evankeliset kristinuskon suunnat lisäävät suosiotaan romanien keskuudessa. Euroopassa on noin 2000 romanikirkon verkosto.[54]

Monissa maissa romaneilta kiellettiin kaikki kirkon palvelut, kuten vihkiminen, hautaaminen, kastaminen ja terveyspalvelut. Nykyisin Suomen valtionkirkko suhtautuu romaneihin myönteisesti. Suomessa alkoi 1900-luvulla voimakas romanien uskonnollinen liike, jonka nimi muuttui myöhemmin Romano Missioksi.[54]

Romanien suojeluspyhimys on Musta Saara. Tuhannet romanit kulkevat vuosittain ranskalaiseen Saintes-Maries-de-la-Merin kaupunkiin, missä Mustan Saaran patsas kastetaan meriveteen ja hänelle uhrataan kynttilöitä.[55]

Perhe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Romaneille tärkein asia ihmiselämässä on perhe. Kaikilla perheenjäsenillä on oma roolinsa ja tehtävänsä. Sukupuolet kasvatetaan eri tavalla: tytöistä vaimoja ja äitejä ja pojista perheen elättäjiä. Poikien koulunkäyntiä arvostetaan enemmän kuin tyttöjen, mutta tietyssä iässä pojan sallitaan lopettaa koulunkäynti niin tahtoessaan. Lapset kasvatetaan usein kollektiivisesti ja tila on usein yhteistä. Kunnioitusta tulee osoittaa erityisesti vanhempia, heikkoja ja sairaita kohtaan.[56] Nuoret eivät saa asua talossa vanhempien yläpuolella.[57]

Romaniperheiden lapsiluku on pienentynyt 1900-luvun puolivälistä lähtien ja samalla lukutaito on yleistynyt ja koulunkäynti on lisääntynyt.[58]

Avioliitto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Romanit ovat solmineet avioliitot perinteisesti hyvin nuorina, mutta nykyaikana avioitumisikä on alkanut nousta. Vanhemmat ovat perinteisesti sopineet lastensa avioliitoista, mutta nykynuoret haluavat aiempaa enemmän päätösvaltaa oman puolisonsa valinnassa. Monissa maissa morsiamen koskemattomuus on edelleen välttämätöntä avioliiton hyväksymiseksi, ja neitsyys tarkistetaan hääyönä. Avioliiton ulkopuoliset sukupuolisuhteet ovat kiellettyjä, varsinkin naisille sekä lähisukulaisten ja ei-romanien kanssa.[59]

Säännöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rituaalipuhtauden ja saastaisuuden käsite on romaneille tärkeä, vaikka eri ryhmillä onkin siitä erilaiset käsitykset. Tabujen tai sääntöjen rikkomisista seuraa vaatimus hyvityksestä. Joskus hyvityksestä päättää yhteisö, joskus romanituomioistuin, ja joskus seurauksena on kosto. Kovin mahdollinen rangaistus on yhteisöstä erottaminen.[60]

Juhlat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Romanien tärkein juhla on Pyhän Yrjön päivä, sillä Pyhän Yrjön kerrotaan legendan mukaan pelastaneen romanit lohikäärmeeltä.[61]

Vihamielisyys ja syrjintä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Romanivastaisuus
Valakialainen juliste vuodelta 1852 mainostaa romaniorjien huutokauppaa.

Romanien asema on marginaalinen ja vaikea monessa Euroopan maassa, etenkin Itä-Euroopassa kuten Romaniassa ja Unkarissa.[42] Maiden lait syrjivät romaneita, ja heihin kohdistuu usein halveksuntaa ja väkivaltaa. Heitä syrjitään myös työ- ja asuntomarkkinoilla.[62]

Kun romanit aikoinaan saapuivat Eurooppaan, heihin suhtauduttiin aluksi yleensä myönteisesti, sillä he olivat taitavia muusikkoja, hevosenhoitajia, käsityöläisiä, ennustajia ja sotilaita. Kun Länsi-Euroopan ylimysten kiistat loppuivat ja sitä myöten sodat, moni romaniammattisotilas ryhtyi ryöväriksi, mikä leimasi lopulta kaikki romanit, ja katolisen kirkon ja monen kuninkaan asenne romaneita kohtaan kääntyi kielteiseksi. Varsin pian romaneita alettiinkin vainota, vangita ja karkottaa. Syrjintä kirjattiin eri maiden lakiin ja sitä on jatkunut meidän päiviimme saakka.[42] Monessa maassa romanien läsnäolo kiellettiin hirttotuomioiden uhalla. Ranskassa romanimiehet pakotettiin usein kaleeriorjiksi, ja naiset ja lapset lähetettiin luostareiden kehruuhuoneisiin orjiksi. Romaniassa romanit olivat satojen vuosien ajan maaorjina[63]. Pohjoismaissakin romanimiehet lähetettiin helposti vankilaan tai linnoitustyöhön ja naiset kehruuhuoneisiin. Suomessa romaneja syytettiin usein irtolaisuudesta erityisesti 1700- ja 1800-luvuilla.[64] Romanien vaino huipentui natsi-Saksassa, joka tuhosi heitä toisen maailmansodan aikana tuhansittain.[42] Romanien joukkotuhossa eli porajmosissa surmattujen romanien lukumäärää on vaikea arvioida, mutta arviot ovat liikkuneet puolen miljoonan molemmin puolin.[65] Yhdysvalloissa ei koskaan ole esiintynyt romanien syrjintää.[66]

Romanit Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Suomen romanit

Romaneja elää Suomessa Euroopan neuvoston arvion mukaan noin 11 000.[67]. Suomen romanit puhuvat äidinkielenään suomea, mutta heillä on myös oma romanikielen murteensa, kaalo, jota puhuu puolet Suomen romaneista.[68] Suurin osa Suomen romaneista kuuluu luterilaiseen kirkkoon.[69]

Pääasiassa Romanian ja Bulgarian romaniyhteisöistä on Suomeen tullut 2000-luvulla paljon katukerjäläisiä. Kerjäämistä on epäilty järjestäytyneeksi rikollisuudeksi, ja kerjäävien romaneiden on arveltu joutuneen laajemman ihmiskaupan välineeksi. Nämä muita kulttuureita edustavat tulokkaat eivät yleensä ole tekemisissä Suomen romanien kanssa, eivätkä ryhmät yleensä tunne erityistä yhteenkuuluvuutta.

Kansainvälinen romanipäivä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huhtikuun 8. vietetään kansainvälistä romanipäivää joka pyrkii nostamaan esiin romanivähemmistön ongelmat eri puolilla Eurooppaa. Tällöin kampanjoidaan etenkin syrjintää vastaan. Se on yleistä Itä-Euroopan entisissä sosialistimaissa. EU:n ihmisoikeuskomissaari Thomas Hammarberg on syyttänyt unionia suurimman vähemmistönsä unohtamisesta. Romaneilta evätään yhä perusihmisoikeudet monissa Euroopan maissa. Heillä on selvästi valtaväestöä heikompi koulutus ja terveys sekä huonommat työpaikat ja asuinolot. Koulutus parantaisi romanien oloja. Romanilapsille tarvitaan nykyistä parempia mahdollisuuksia päästä esikouluun ja saada oppia myös äidinkielellään.[70]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Rom Encyclopædia Britannica Online. ”According to Encyclopaedia Britannica, estimates of the total world Romani population range from two million to five million.” Viitattu 2010-09-15.
  2. Online version ”Lewis, M. Paul (ed.), 2009. Ethnologue: Languages of the World, Sixteenth edition. Dallas, Tex.: SIL International. Ian Hancock's 1987 estimate for "all Gypsies in the world" was 6 to 11 million.” Viitattu 2010-09-15.
  3. "EU demands action to tackle Roma poverty", BBC News, 2011-04-05. 
  4. Kayla Webley, "Hounded in Europe, Roma in the U.S. Keep a Low Profile", Time, October 13, 2010
  5. The Special Secretariat for the Promotion of Racial Equality estimates the number of "ciganos" (gypsies) in Brazil at 800,000 (2011). The 2010 IBGE Brazilian National Census encountered gypsy camps in 291 of Brazil's 5,565 municipalities.Falta de políticas públicas para ciganos é desafio para o governo R7. Viitattu 2012-01-22.
  6. The Situation of Roma in Spain (pdf) Open Society Institute. Arkistoitu 2007-12-01. ”The Spanish government estimates the number of Gitanos at a maximum of 650,000.” Viitattu 2010-09-15.
  7. [Census 2011 in Romania|http://www.gandul.info/news/recensamantul-populatiei-primele-rezultate-cati-romani-sunt-cati-etnici-maghiari-si-cat-de-mare-este-minoritatea-roma-9200308] However various organizations claim 2 million gypsies in Romania. See www.gandul.info/news/recensamant-2011-doua-treimi-dintre-romi-se-declara-romani-700-000-2-000-000-3-000-000-cati-romi-traiesc-in-romania-8883047
  8. Roma rights organizations work to ease prejudice in Turkey 22 July 2005. EurasiaNet. ”There are officially about 500,000 Roma in Turkey.” Viitattu 2010-09-15.
  9. Situation of Roma in France at crisis proportions 7 December 2005. EurActiv Network. ”The Romani population in France is officially estimated at around 500,000.” Viitattu 2010-09-15.
  10. Population By Districts And Ethnic Group As Of 01.03.2001 05.01.2004. ”Census 2001 in Bulgaria: 370,908 Roma” Viitattu 2010-09-15.
  11. Population by national/ethnic groups Hungarian Central Statistical Office. ”Census 2001 in Hungary: 205,720 Roma/Bea” Viitattu 2010-09-15.
  12. The Romani population in Greece is officially estimated at 200,000. Hellenic Republic National Commission For Human Rights. ”Census 2001 in Hungary: 205,720 Roma/Bea” Viitattu 2010-09-15.
  13. National Composition Of Population And Citizenship (Excel) perepis2002.ru. ”Census 2002 in Russia: 182,766 Roma.” Viitattu 2010-09-16.
  14. Demographics_of_Italy#Languages Estimated by Ministero degli Interni del Governo Italiano.
  15. Census 2002 in Serbia: 108,193 Romanies. (pdf) December 24, 2002. Republic of Serbia, Republic Statistical Office. Viitattu 2010-12-06.
  16. [1] Ethnologue.com
  17. Census 2001 in Slovakia
  18. An EU Framework for National Roma Integration Strategies up to 2020, s. 12 According to rough estimates there are some 70 000 German Sinti and Roma (60 000 Sinti/10 000 Roma) living in Germany.
  19. http://www.catemaco.info/5a/catemaco/hungaros.html
  20. {{cite web url=http://www.stat.gov.mk/english/glavna_eng.asp?br=18 title=The 2002-census reported 53,879 Roma and 3,843 'Egyptians' title=The 2002-census reported 53,879 Roma and 3,843 'Egyptians' publisher=Republic of Macedonia, State Statistical Office accessdate=2010-09-17}}
  21. State statistics commmittee of Ukraine - National composition of population, 2001 census (Ukrainian)
  22. Gall, Timothy L. (ed). Worldmark Encyclopedia of Culture & Daily Life: Vol. 4 - Europe. Cleveland, OH: Eastword Publications Development (1998); pp. 316, 318 : "Religion: An underlay of Hinduism with an overlay of either Christianity or Islam (host country religion) "; "Roma religious beliefs are rooted in Hinduism. Roma believe in a universal balance, called kuntari... Despite a 1,000-year separation from India, Roma still practice 'shaktism', the worship of a god through his female consort... "
  23. Rasismi luultua yleisempää Euroopassa 22.4.2009. YLE. Viitattu 22.4.2009.
  24. Hakusana romanit teoksessa Factum: Uusi tietosanakirja. 6, Pid–sl. Espoo: Weilin & Göös, 2005. ISBN 951-35-6645-5.
  25. Heikinheimo 2015, s. 42–43.
  26. Heikinheimo 2015, s. 45.
  27. Heikinheimo 2015, s. 43–44.
  28. Eri väestöryhmien sekä kielen taustaa ja nimityksiä Romanit.fi. Viitattu 31.7.2015.
  29. Romani Romanit.fi. Viitattu 31.7.2015.
  30. Kale Romanit.fi. Viitattu 31.7.2015.
  31. Sinti Romanit.fi. Viitattu 31.7.2015.
  32. Romanilippu edustaa kansaa Romanit.fi. Viitattu 31.7.2015.
  33. Tärkeitä romanien juhlapäiviä Romanit.fi. Viitattu 31.7.2015.
  34. a b Heikinheimo 2015, s. 26.
  35. Heikinheimo 2015, s. 21.
  36. Heikinheimo 2015, s. 21–22.
  37. Heikinheimo 2015, s. 24–25.
  38. Heikinheimo 2015, s. 22–25.
  39. a b c d Heikinheimo 2015, s. 27–28.
  40. a b Heikinheimo 2015, s. 29.
  41. Heikinheimo 2015, s. 28–29.
  42. a b c d Heikinheimo 2015, s. 14–18.
  43. Heikinheimo 2015, s. 30.
  44. http://wayback.archive.org/web/20040207203658/http://www.oph.fi/page.asp?path=1,438,3449,15851
  45. Heikinheimo 2015, s. 35, 40.
  46. Heikinheimo 2015, s. 36.
  47. Heikinheimo 2015, s. 36–37.
  48. Heikinheimo 2015, s. 40.
  49. Heikinheimo 2015, s. 61–62.
  50. Heikinheimo 2015, s. 63.
  51. Heikinheimo 2015, s. 59.
  52. Heikinheimo 2015, s. 70.
  53. Heikinheimo 2015, s. 63–64.
  54. a b Heikinheimo 2015, s. 58–60.
  55. Heikinheimo 2015, s. 81–82.
  56. Heikinheimo 2015, s. 62.
  57. Heikinheimo 2015, s. 65.
  58. Heikinheimo 2015, s. 64.
  59. Heikinheimo 2015, s. 66–67.
  60. Heikinheimo 2015, s. 65.
  61. Heikinheimo 2015, s. 69.
  62. Heikinheimo 2015, s. 117, 124, 131–134.
  63. Heikinheimo 2015, s. 128.
  64. Heikinheimo 2015, s. 47–48.
  65. Heikinheimo 2015, s. 54–56.
  66. Heikinheimo 2015, s. 138.
  67. Heikinheimo 2015, s. 144.
  68. Henry Hedman: Suomen romanikieli: Sen asema yhteisössään, käyttö ja romanien kieliasenteet (pdf)
  69. Romanikulttuuri / Uskonto romanomissio.fi. Viitattu 16.7.2013.
  70. Romanijärjestöt: Syrjintä yhä arkea Euroopassa, Helsingin Sanomat

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Romanit.