Siirry sisältöön

Sassi di Matera

Wikipediasta
Sassi di Matera
Tyyppi kulttuurikohde
Kriteerit III, IV, V
Tunnusnumero 670
Valintahistoria
Valintavuosi 1993

Matera

Sassi di Matera, sananmukaisesti Materan kivet, Etelä-Italiassa Basilicatan alueella sijaitsevan Materan kaupungin vanhakaupunki. Se koostuu kahdesta osasta, Sasso Caveososta ja Sasso Barisanosta. Materan luola-asumukset kirkkoineen (ital. Sassi di Matera I Sassi e il parco delle Chiese Rupestri di Matera, engl. The Sassi and the park of the Rupestrian Churches of Matera) on Unescon maailmanperintökohde.[1]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sassissa on satoja huokoiseen kallioon koverrettuja asuntoja ja muun muassa kirkkoja, jotka ovat olleet yhtämittaisessa käytössä tuhansia vuosia. Sitä pidetään yhtenä Italian pisimpään asuttuina olleista paikoista.

Sassi di Matera on köyhä historiansa vuoksi, sillä se on ollut pitkään asuttu luola-asuinalue, jossa elinolot olivat erittäin huonot ja köyhät. 1900-luvun puolivälissä alueella asui noin 16 000 ihmistä, joiden asumusolot olivat kurjat, sillä luola-asunnoissa ei ollut kunnollista viemäröintiä tai terveydenhoitoa, ja alue kärsi malariasta sekä muista sairauksista. Asuinalue oli kuin slummi, jossa ihmiset elivät täydellisessä köyhyydessä ja eristyksissä ympäröivästä maailmasta. Tämän vuoksi Sassi di Matera sai nimekseen "Italian häpeäpilkku". Vasta 1950-luvulla Italian hallitus puuttui tilanteeseen ja alkoi siirtää asukkaita pois luolista parempiin asuinoloihin.[2][3]

1980-luvulle asti asumuksia pidettiin slummeina, koska ne ovat hädin tuskin ihmisasumuksiksi kelpaavia loukkoja. Viime vuosikymmeninä niitä on kehitetty matkailukohteiksi.

Elokuvat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Materassa on kuvattu monia tunnettuja elokuvia, muun muassa Matteuksen evankeliumi (1964), Kauhujen kylä (1972), Kristus pysähtyi Eboliin (1979), The Passion of the Christ (suom. Kristuksen kärsimyskertomus, 2004), The Omen (2006), Matkalla Beetlehemiin (2006), 007 Quantum of Solace (2008), Ben-Hur (2016), Wonder Woman (2017) ja Mary Magdalene (2018).[4]

  • Sasso Barisanoa.
    Sasso Barisanoa.
  • Sasso Caveoson vanhempaa osaa.
    Sasso Caveoson vanhempaa osaa.
  • Kivikautisia luolia vanhankaupungin läheisyydessä.
    Kivikautisia luolia vanhankaupungin läheisyydessä.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ The Sassi and the Park of the Rupestrian Churches of Matera (Perintökohteen tiedot Unescon verkkosivuilla) whc.unesco.org. Viitattu 22.2.2017. (englanniksi)
  2. ↑ Leena Aalto: Italian köyhin alue on noussut yhdeksi maan mielenkiintoisimmaksi kohteeksi Ikkunapaikka. 10.3.2023. Viitattu 7.8.2025.
  3. ↑ Tony Perrottet: How Matera Went From Ancient Civilization to Slum to a Hidden Gem Smithsonian Magazine. Viitattu 7.8.2025. (englanniksi)
  4. ↑ Most Popular Titles With Location Matching "Matera, Basilicata, Italy" (IMDb) imdb.com. Viitattu 15.12.2017. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Italia
Unescon maailmanperintökohteet Italiassa
Tämä Italiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Sassi_di_Matera&oldid=23477023”