Etna

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Etna
Mt Etna and Catania1.jpg

Tulivuori Etna Cataniasta nähtynä.

Tyyppi
Sijainti
Korkeus merenpinnasta
3 326 mView and modify data on Wikidata
Prominenssi
3 326 mView and modify data on Wikidata
Purkautunut viimeksi
2019
Koordinaatit

Etna (door.kreik. Αἴτνα, Aitna, joon.kreik. Αἴτνη, Aitnē, lat. Aetna, ital. Monte Etna, sisiliaksi Mungibeddu) on aktiivinen tulivuori Sisilian itärannikolla Italiassa lähellä Messinaa ja Cataniaa. Se on korkein aktiivinen tulivuori Euroopassa, korkeudeltaan yli 3 300 metriä ja Italian korkein vuori Alppien eteläpuolella. Etnan pinta-ala on 1 190 km², ympärysmitta 140 km ja se on selvästi suurin Italian neljästä suuresta aktiivisesta tulivuoresta. Se on eräs maailman aktiivisimmista tulivuorista, se on purkautumistilassa lähes koko ajan.

Etnan tiedetään purkautuneen yli 60 kertaa nykyhistorian aikana. Merkittäviä purkauksia on ollut 1669, 1928, 1949, 1971, 1979, 1986, 1991, 2000 ja 2001–2002. Ensimmäinen kirjallinen dokumentti purkautumisesta on kreikkalaisen runoilijan Pindaroksen runo noin vuodelta 470 eaa., jossa hän kertoo Etnan purkauksesta vuonna 475 eaa.

Nimi ja legendat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Etna tunnettiin muinaisen Rooman aikoihin latinaksi nimellä Aetna, joka oli peräisin vuoren kreikankielisestä nimestä Aitna. Sen puolestaan uskotaan kehittyneen joko kreikan sanasta aitho (”palaa”) tai foinikian kielen sanasta attano. Arabit kutsuivat vuorta nimellä Gibel Utlamat (”vuoren tuli”); tämä nimi muuttui myöhemmin muotoon Mons Gibel ja lopulta Etnan nykyiseksi sisiliankieliseksi nimeksi Mongibeddu.

Etnan purkaus vuonna 2002.
Etna ja vuoristo Rocca Salvatesta nähtynä Fondachelli-Fantina alueelta.

Etnan tavanomaiset ja usein dramaatiset purkaukset ovat tehneet siitä yhden klassisten mytologistien ja heidän seuraajiensa kiinnostuksen kohteista. Vuoren käyttäytymistä onkin selitetty useilla kreikkalaisen ja roomalaisen mytologian jumalista ja jättiläisistä. Aioloksen, tuulten kuninkaan sanottiin vanginneen tuulet Etnan alaisiin luoliin. Runoilija Aiskhyloksen mukaan Tyfon oli kahlittu Etnan alle ja aiheutti vuoren purkaukset. Toinen jättiläinen, Enkelados kapinoi jumalia vastaan, jolloin hänet surmattiin ja haudattiin Etnan alle. Tulen ja pajan jumalan Hefaistoksen (Vulkanuksen) kerrotaan rakentaneen pajansa Etnan alle ja ajaneen tulidemoni Adranoksen pois vuorelta sillä välin, kun kyklooppi ylläpiti pajaa siellä missä Zeuksen salamat taottiin. Kreikan manalan, Tartaroksen, sanottiin sijaitsevan Etnan alapuolella.

Geologinen historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Etnan tuliperäinen toiminta alkoi noin puoli miljoonaa vuotta sitten Sisilian silloisen rantaviivan tuntumassa sattuneilla vedenalaisilla purkauksilla. 300 000 vuotta sitten vulkaanisuus alkoi ilmetä nykyisestä vuorenhuipusta lounaaseen, kunnes se 170 000 vuotta sitten alkoi siirtyä kohti Etnan nykyistä keskusta. Tämän ajan purkaukset rakensivat tulivuoren ensimmäisen vulkaanisen kerroksen, muodostaen kerrostulivuoren vuorotellen räjähdysmäisiä ja virtaavia purkauksia. Vuoren kasvu keskeytyi välillä valtavien purkausten seurauksena kun tulivuoren huippu romahti muodostaen kalderan.

Noin 35 000–15 000 vuotta sitten Etna koki voimakkaita räjähdyspurkauksia, jotka synnyttivät valtavia pyroklastisia tuhkapilviä ja jättivät jälkeensä laajan ignimbriitti-esiintymän. Näiden purkausten tuhkaa on löydetty jopa Roomasta, 800 kilometrin päästä purkauspaikalta.

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Etnalla voi myös harrastaa hiihtoa. Sesonki on talvi- ja kevätkuukausina. Cataniasta pääsee autolla vuoren etelärinteellä olevalle hotelli Rifugio Sapienzalle. Hotellilta kulkee hiitohissi 2 500 metriin, mistä voi lasketella merkattuja rinteitä.[1]

Vuoden 2011 ja 2017 Italian ympäriajot sisälsivät etapin, joka päättyy Etnalle.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Helena Punnonen: Hiihdä tulivuorella. Mondo, 8/2012, s. 20.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]