Catania
| Catania Comune di Catania |
|
|---|---|
 Catanian kaupunki, taustalla tulivuori Etna. |
|
 lippu |
|
  Catania |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Italia |
| Alue | Sisilia |
| Metropolikaupunki | Catania |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 180 km² |
| Väkiluku (2013) | 315 576[1] |
| – Väestötiheys | 1 615 as./km² |
| Aikavyöhyke | UTC+1 |
Catania on samannimisen metropolikaupungin pääkaupunki Italian Sisiliassa, noin 35 kilometriä Etnasta etelään. Asukkaita Cataniassa on 315 500 (2013),[1] mikä tekee siitä Sisilian väkiluvultaan toiseksi suurimman kaupungin.[2]
Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Catania sijaitsee Sisilian itärannikolla Joonianmeren rannalla. Kaupunki on rakennettu Catanian ylängölle etelään tulivuori Etnasta.[3] Kaupungin etäisyys Syrakusaan on maantietä noin 65 kilometriä, Messinaan noin 105 kilometriä ja Palermoon noin 213 kilometriä.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
.jpg)
Antiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pääartikkeli: Antiikin Katane
Antiikin ajan Katane oli yksi Sisilian varhaisimpia kreikkalaisia siirtokuntia, ja perustettiin vuonna 730/729 eaa. Katane tuli Rooman valtapiiriin ensimmäisen puunilaissodan myötä vuonna 263 eaa. Ajan kuluessa se kehittyi tavalliseksi roomalaiskaupungiksi. Octavianus teki siitä roomalaisen colonian.[3][4][5]
Katane kärsi antiikin aikana usein Etnan purkauksista sekä maanjäristyksistä. Antiikin ajan pahin purkaus sattui vuonna 121 eaa. Kaupungin säilyneet muinaisjäänteet ovat pääosin peräisin roomalaiselta kaudelta. Niihin kuuluvat muun muassa roomalaisen teatterin, odeionin, amfiteatterin ja akveduktin jäänteet.[4]
Myöhempi historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kaupunki säilyi merkittävänä läpi roomalaisen kauden aina varhaisbysanttilaiselle ajalle saakka. Belisarius valtasi Katanen takaisin goottisotien alussa vuonna 535. Itä-Rooman eli Bysantin keisari Maurikios perusti kaupunkiin rahapajan, joka toimi noin 50 vuotta 500- ja 600-lukujen taitteessa.[4][5]
Catanian Pyhän Agathan katedraali rakennettiin 1000-luvulla. Catanian yliopisto perustettiin vuonna 1444.[6]
Catania on kärsinyt usein tulivuorenpurkauksista ja maanjäristyksistä myös uudella ajalla. Etnan purkaus vuonna 1669 peitti kaupungin laavaan, ja vuoden 1693 maanjäristys surmasi 12 000 ihmistä.[2] Maanjäristyksen jälkeen kaupunki rakennettiin uudestaan pitkälti barokkiarkkitehtuurilla. Barokkikaupunki on osa Unescon maailmanperintökohdetta ”Val di Noton myöhäisbarokin ajan kaupungit”.[7]
Talous ja liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Cataniassa on vilkas satama,[8] josta viedään muun muassa hedelmiä. Catania on myös teollisuuskaupunki.
Kaupungissa toimii Catanian metro, jonka pituus on 3,8 kilometriä.[9] Laajennusta on suunniteltu molemmista päistä. Catania–Fontanarossan lentoasema sijaitsee noin neljä kilometriä kaupungista lounaaseen.[10]
Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jalkapalloseura Calcio Catania pelasi Italian pääsarjassa kahdeksan kautta ennen putoamistaan kauden 2013–2014 päätteeksi. Seuraavalla kaudella joukkueen taustahenkilöitä jäi kiinni otteluiden lopputulosten järjestämisestä ja joukkue pudotettiin kolmannelle sarjatasolle eli Lega Prohon.[11]
Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
-
Collegiata di Santa Maria dell'Elemosina -
Basilica di San Nicola l'Arena -
San Placido -
Badìa di Sant'Agata -
San Francesco d'Assisi all'Immacolata -
Sant'Agata alla Fornace - San Biagio -
Santa Maria dell'Aiuto -
San Benedetto da Norcia -
San Francesco Borgia -
Fontana dell'Elefante -
Monumento a Vincenzo Bellini
.JPG)
_-_Foto_Giovanni_Dall%27Orto,_4-July-2008.jpg)
.jpg)
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Sicilia Communes citypopulation. Viitattu 2.6.2015.
- ↑ a b Catania Lonely Planet. Viitattu 2.6.2015.
- ↑ a b Catania Encyclopedia Britannica. Viitattu 2.6.2015.
- ↑ a b c Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”KATANE (Catania) Sicily”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b Smith, William: ”Catana”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Catania (Catanensis) Catholic Encycloedia. Viitattu 2.6.2015.
- ↑ Late Baroque Towns of the Val di Noto (South-Eastern Sicily) Unesco. Viitattu 2.6.2015.
- ↑ Catania Sicily Italy Cruise Port What is in Port. Viitattu 2.6.2015.
- ↑ Metropolitana di Catania Urban rail. Viitattu 2.6.2015.
- ↑ Catania Fontanarossa Airport Guide (CTA) worldtravelguide.net. Viitattu 2.6.2015.
- ↑ Catania demoted to Italy's third tier for match fixing BBC Sport. 20.8.2015. Viitattu 3.5.2017. (englanniksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Catania Wikimedia Commonsissa
Aci Bonaccorsi | Aci Castello | Aci Catena | Aci Sant’Antonio | Acireale | Adrano | Belpasso | Biancavilla | Bronte | Calatabiano | Caltagirone | Camporotondo Etneo | Castel di Iudica | Castiglione di Sicilia | Catania | Fiumefreddo di Sicilia | Giarre | Grammichele | Gravina di Catania | Licodia Eubea | Linguaglossa | Maletto | Maniace | Mascali | Mascalucia | Mazzarrone | Militello in Val di Catania | Milo | Mineo | Mirabella Imbaccari | Misterbianco | Motta Sant’Anastasia | Nicolosi | Palagonia | Paternò | Pedara | Piedimonte Etneo | Raddusa | Ragalna | Ramacca | Randazzo | Riposto | San Cono | San Giovanni la Punta | San Gregorio di Catania | San Michele di Ganzaria | San Pietro Clarenza | Sant’Agata li Battiati | Sant’Alfio | Santa Maria di Licodia | Santa Venerina | Scordia | Trecastagni | Tremestieri Etneo | Valverde | Viagrande | Vizzini | Zafferana Etnea