Mezzosopraano

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ääniala
Naiset
sopraano
mezzosopraano
altto
kontra-altto

Miehet

sopranista
kontratenori
tenori
baritoni
bassobaritoni
basso

Mezzosopraano [metso-] (suom. puoli-) on ääniala kontra-alton ja sopraanon välissä. Mezzosopraano on naisten keskikorkea ääni ja yleisin naisten äänityyppi. Noin kaksi kolmasosaa naisista on mezzosopraanoja. Mezzosopraanon sävelalue ulottuu pienestä a:sta kaksiviivaiseen a:han tai b:hen, mutta äänenväri on yleensä tummempi, alttomaisempi. Kuoroissa mezzosopraanot laulavatkin usein ylempää alttostemmaa, jotta kutsutaan ykkösaltoksi. Korkeaäänisemmälle mezzosopraanolle on kuorossa kakkossopraanon stemma.

Ääniala[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mezzosopraanon ääniala on matalampi kuin sopraanolla. Kuorossa mezzosopraano laulaa säveliä A3-A5 jotka kuuluvat äänityypin vahvuusalueeseen. Mezzosopraanolla on enemmän matalia säveliä kuin sopraanolla ja matalat sävelet onnistuvat tyypillisesti paremmin kuin sopraanolta. Mezzosopraano kykenee laulamaan 3. oktaavissa rintaäänellä. Mezzosopraanon äänen sointiväri on tummempi ja rikkaampi kuin sopraanolla, sillä yläsävelsarja on runsas. Mezzosopraanot kykenevät usein laulamaan samoja säveliä kuin sopraano eli A5 ei ole mezzosopraanon korkein sävel, vaan myös B5 ja C6 tyypillisesti onnistuvat harjaantuneilta mezzosopraanoilta. Mezzosopraano ei kuitenkaan viihdy korkealla kuten sopraano vaan väsyy korkealla laulamiseen. Mezzosopraanot harvoin laulavat D6:ta korkeampia säveliä. Mezzosopraanot ovat tunnettuja belttaamisesta sävelvälillä C5-E5/F5.

Tunnettuja mezzosopraanoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Tämä musiikkiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.