Baritoni

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ääniala
Naiset
sopraano
mezzosopraano
altto
kontra-altto

Miehet

sopranista
kontratenori
tenori
baritoni
bassobaritoni
basso

Baritoni on miesääni, joka sijoittuu basson ja tenorin väliin. Baritoni on keskikorkea miesääni ja miesten yleisin äänityyppi. Noin kaksi kolmasosaa miehistä on baritoneja. Tyypillinen baritoni pystyy laulamaan sävelet A2-F4, joskus G2-E4. Nimitystä baritenori käytetään baritonin ja tenorin väliin sijoittuvasta äänestä (A2–G4). Bassobaritoniksi taas kutsutaan baritonin ja basson väliin sijoittuvaa äänialaa (F2–F4). Baritoniääniä voidaan kuvata sanoilla syvä, taipuisa ja lämmin.

Raskasääniselle baritonille A4-sävelen laulaminen voi olla vaikeaa ja belttaaminen voi olla ainoa tapa saavuttaa kyseinen sävel.[1]

Baritoni-nimitystä – kuten muitakin äänialoja – käytetään yleensä oopperamaailmassa, mutta harvemmin pop- ja rockmusiikissa. Kuorossa baritoni yleensä laulaa basson äänialalle kuuluvia osuuksia sillä basso on baritoniin verrattuna harvinainen äänityyppi. Monet rockmuusikot ovat baritoneja ja baritoni on miespuolisten kantrilaulajien vallitseva äänityyppi.lähde?. Fender-sähkökitaramerkin kotisivuilla tunnetuiksi populäärimusiikin baritoneiksi on mainittu Bing Crosby, Johnny Cash, Frank Sinatra, Tom Jones, Neil Diamond, David Bowie, Bruce Springsteen, Peter Gabriel, Al Green, Rob Halford, Jimi Hendrix, Morrissey, Jim Morrison, Roy Orbison, Elvis Presley, David Lee Roth, Michael Stipe, Joe Strummer ja Eddie Vedder.[2] Oopperoissa baritoniroolit vaihtelevat sankareista epäonnisiin häviäjiin ja kylmäverisiin roistoihin.

Baritoni äänialana tai laulajana sekoitetaan joskus soittimiin. 1600–1700-luvuilla eräät säveltäjät sävelsivät kappaleita baritoni-nimiselle, sellon tapaiselle mutta useampikieliselle jousisoittimelle. Baritonitorveakin kutsutaan joskus baritoniksi, vaikka sen toinen nimi on euphonium. Myös baritonisaksofonia saatetaan kutsua lyhyemmin baritoniksi.

Oopperarooleja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Gillyanne Kayes, Keith Johnstone, Jeremy Fisher. Impro: Improvisation and the Theatre. s. 29.
  2. http://www2.fender.com/experience/tech-talk/musical-ranges-and-how-they-relate-to-guitars/

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä musiikkiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.