Peter Gabriel

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Peter Gabriel vuonna 2008.

Peter Brian Gabriel (s. 13. helmikuuta 1950 Chobham, Surrey) on englantilainen muusikko, joka tunnetaan sooloartistina ja Genesis-yhtyeen laulajana ja yhtenä sen perustajajäsenistä. Gabriel teki Genesiksen kanssa vuosina 1969–1974 kuusi levyä ja lähti sitten soolouralle. Hänen soolouransa tunnetuimpia hittejä ovat ”Shock the Monkey”, ”Solsbury Hill” ja ”Sledgehammer”, joista viimeksi mainittu tuli tunnetuksi animoidusta musiikkivideostaan.

Vaikka Gabriel aloitti uransa progressiivisen rockin parissa, soolouran hitit ovat varsinkin uran myöhemmässä vaiheessa olleet varsin popahtavia sävellyksiä. Hänen musiikissaan on kuitenkin vaikutteita muun muassa maailmanmusiikista, soulista ja funkista. Gabriel on tehnyt myös menestyneitä soundtrack-levyjä, muun muassa Passion: Music for The Last Temptation of Christ, joka voitti Grammyn vuonna 1989.

Gabriel on myös visuaalinen artisti, sillä jo Genesiksen aikoinaan hänellä oli tapana käyttää mitä erikoisimpia esiintymisasuja, ja varsinkin 1980-luvulla hän oli kiinnostunut kehittämään senaikaista musiikkivideokulttuuria.[1]

Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gabriel esiintymässä Genesiksen kanssa vuonna 1974.
Gabriel esiintymässä vuonna 1986.

Gabriel lähti johtamastaan Genesiksestä vuonna 1976. Gabrielin kolme ensimmäistä albumia ovat kaikki nimeltään Peter Gabriel, sillä Gabriel piti niitä ikään kuin saman aikakauslehden eri numeroina. Gabrielin ensimmäinen sooloalbumi Peter Gabriel (1977) on tumma ja älyllinen, musiikilliselta tyyliltään osittain avantgardea, elektronista ja worldbeatia. Sen single ”Solsbury Hill” menestyi listoilla. Toinen albumi (1978) sai huonommat arvostelut. Kolmannella albumillaan vuodelta 1980 Gabriel nousi maineeseen yhtenä rockin kunnianhimoisimmista ja kekseliäimmistä muusikoista. Albumilla on myös poliittista sisältöä, ja tapetusta apartheidin vastustajasta kertova ”Biko” nousi merkittäväksi protestilauluksi.[1]

Gabrielin neljäs albumi Security (1982) oli edeltäjänsä tapaan menestys, ja single ”Shock the Monkey” nousi singlelistoille. Näinä aikoina Gabriel soitti jälleen myös Genesiksen riveissä rahoittaakseen WOMAD-maailmanmusiikkifestivaaliaan. WOMADista tuli vuosittainen tapahtuma.[1]

Vuonna 1984 Gabriel kirjoitti soundtrackin elokuvaan Birdy ja sai siitä Cannesin tuomaristopalkinnon. Vuonna 1985 Gabriel perusti Real World, Inc. -nimisen yhtiön, jonka tavoitteena on rakentaa siltaa teknologian ja monikansallisten taiteiden välillä.[1]

Vuonna 1985 julkaistu So on Gabrielin menestynein albumi. Se nousi Britannian ja Amerikan listojen kärkipäähän, ja innovatiivinen single ”Sledgehammer” nousi singlelistan ykköseksi.[1]

Vuonna 1986 Gabriel oli Stingin ja U2:n ohella pääesiintyjänä Amnesty Internationalin avustuskiertueella. Toinen samanlainen kiertue tehtiin vuonna 1988.[1]

Albumi Passion: Music for The Last Temptation of Christ (1989) on instrumentaalikappaleiden kokoelma, joita käytettiin Martin Scorsesen elokuvassa Kristuksen viimeinen kiusaus. Albumi voitti Grammyn parhaasta New Age -musiikkiesityksestä.[1]

Gabrielin ensimmäinen popalbumi So:n jälkeen oli Us (1992). Albumi on synkempi kuin edeltäjänsä, koska Gabriel oli keskellä avioeroa. Albumi sai jälleen hyvät arvostelut, mutta se ei myynyt yhtä hyvin kuin So.[1]

Vuonna 1993 Gabriel teki suuren WOMAD-kiertueen Yhdysvalloissa. Seuraavana vuonna hän julkaisi tupla-albumin Secret World Live ja Xplora-nimisen CD-ROMin. Gabriel keskittyi 1990-luvun loppupuolella multimedian kehittämiseen Real Worldille.[1]

Gabrielin seuraava albumi Up julkaistiin vuonna 2002. Se menestyi hyvin Britanniassa mutta huonosti Yhdysvalloissa. Albumit Scratch My Back (2010) ja New Blood (2011) sisältävät orkesterisovituksia Gabrielin omista ja muiden artistien kappaleista.[1]

Gabriel nimettiin Rock and Roll Hall of Fameen vuonna 2010 Genesiksen mukana, ja vuonna 2014 sooloartistina. Samana vuonna hän julkaisi konserttialbumin Back to Front: Live in London. Hän on jatkanut levyttämistä 2020-luvullakin.[1]

Gabriel on tehnyt vuosien varrella yhteistyötä myös monien nimekkäiden muusikoiden kanssa. Näihin kuuluvat muun muassa Genesiksen rumpalina toiminut Phil Collins, Robert Fripp, Kate Bush, David Bowie, Manu Katché, David Rhodes, Tony Levin, Paula Cole ja Youssou N’Dour. Myös Gabrielin tytär Melanie Gabriel on laulanut artistin kiertueilla ja levyillä.

Diskografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Peter Gabriel (Car, 1977)
  • Peter Gabriel (Scratch, 1978)
  • Peter Gabriel (Melt, 1980)
  • Ein Deutsches Album (saksankielinen versio kolmannesta albumista, 1980)
  • Peter Gabriel (Security, 1982)
  • Deutsches Album (saksankielinen versio neljännestä albumista, 1982)
  • Plays Live (1983)
  • Birdy ("Birdy"-elokuvan soundtrack, 1985)
  • So (1986)
  • Passion: Music for The Last Temptation of Christ (1989)
  • Shaking the Tree (best of 1976-1990) (1990)
  • Us (1992)
  • Revisited (1992)
  • Secret World Live (1994)
  • Ovo – the Millennium Show (2000)
  • Long Walk Home: Music from the Rabbit-Proof Fence (2002)
  • Up (2002)
  • Hit (2003)
  • Scratch My Back (2010)
  • New Blood (2011)
  • Rated PG (2019)
  • Flotsam and Jetsam (2019)
  • i/o (2023)

Peter Gabriel Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Peter Gabriel esiintyi Suomessa 1. syyskuuta 1987 Helsingin jäähallissa[2] sekä 20. toukokuuta 2014 Hartwall Areenalla Helsingissä.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i j k Stephen Thomas Erlewine: Peter Gabriel Biography AllMusic. Viitattu 16.1.2023.
  2. http://www.setlist.fm/setlist/peter-gabriel/1987/jaahalli-helsinki-finland-43d7772b.html
  3. Peter Gabriel Helsinkiin toukokuussa Sue.fi. Arkistoitu 3.12.2013. Viitattu 25.11.2013.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Drewett, Michael – Hill, Sarah – Kärki, Kimi (toim.): Peter Gabriel, from Genesis to Growing Up. Franham: Ashgate. ISBN 978-0-7546-6521-2.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]