Sello

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee jousisoitinta. Espoon kauppakeskus Sellosta on erillinen artikkeli.
Nuori sellisti ja pianosäestys
Sello

Sello on jousisoitin, joka muistuttaa jossakin määrin alttoviulua. Sello on kuitenkin paljon suurempi, ja toisin kuin alttoviulua, sitä soitetaan pystyasennossa. Soittaja istuu ja pitää selloa jalkojensa välissä. Sello tuetaan maahan sen pohjassa olevan metallisen piikin, eli stakkelin avulla. Sellisti liikuttaa joustaan vaakatasossa kielten päällä.

Sellonuotit on yleensä kirjoitettu basso- eli F-avaimelle, mutta korkeimmille äänille käytetään myös tenoriavainta tai jopa G-avainta. Sellossa on neljä kvintin välein viritettyä kieltä: C (matalin), G, D ja A. 5-kielisessä sellossa on muuten samanlainen viritys, mutta 5. kieli viritetään F1. Nelikielisen sellon vire vastaa alttoviulun viritystä, mutta se on oktaavin alempana.

Selloa käytetään lähinnä länsimaisessa taidemusiikissa. Se on osa sinfoniaorkesteria ja jousikvartettia sekä usein mukana myös muissa kamarimusiikkiryhmissä. Sellolle on sävelletty lukuisia konserttoja ja sonaatteja. Populaarimusiikissa sello on harvinaisempi. Vaikka sello saattaa olla mukana joissakin kappaleissa tai levytyksissä, on harvinaista, että se kuuluisi yhtyeen tavalliseen kokoonpanoon. Poikkeus tästä on Apocalyptica, nelihenkinen suomalainen sellistiryhmä, jonka musiikillista tyyliä on luonnehdittu niin sinfoniseksi metalliksi, neoklassiseksi metalliksi kuin progressiiviseksi metalliksi. Yhtyeen albumeita on myyty maailmanlaajuisesti 4.5 miljoonaa kappaletta, ja se on soittanut arviolta 1 000 konserttia noin 50 maassa sekä esiintynyt lähes kaikilla suurimmilla festivaaleilla Euroopassa ja Yhdysvalloissa.

Sellon äänialaa ja viritystä kuvaava nuottiviivasto.

Tunnettuja sellosävellyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]