Belgian vaalit

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Belgian kuningaskunta

State Coat of Arms of Belgium.svg
Tämä artikkeli on osa Belgian
poliittista elämää ja hallintoa
koskevasta kokonaisuudesta

Drapeau de la Belgique Yleistä Drapeau de la Belgique
Drapeau de la Belgique Liittovaltio Drapeau de la Belgique
Belgian perustuslaki
Liittohallitus
Belgian parlamentti
Oikeusjärjestelmä
BelgieGemeenschappenkaart.svg Liittovaltion osat BelgieGemeenschappenkaart.svg
Belgian alueet
Belgian kieliyhteisöt

Belgian vaalit ovat maan yhteiskunnan monirakenteisuuden vuoksi lukuisat ja niitä on runsaasti.selvennä Belgiassa on siis kuusi erilaista vallan kerrostumaa: kunnallinen, maakunnallinen, alueellinen, yhteisöllinen, liittovaltiollinen ja eurooppalainen taso. Kaikissa muissa kuin osittain senaatin vaaleissa on käytössä suhteellinen vaalitapa, joka puolestaan edellyttää usein myös enemmistökoalitioiden syntymistä.

Kaikki 18 vuotta täyttäneet belgialaiset ovat äänioikeutettuja, ja heillä on äänestysvelvollisuus, elleivät he ole menettäneet kansalaisoikeuksiaan. Ulkomailla asuvat belgialaiset ovat äänioikeutettuja vain, jos he ovat kirjautuneet äänestäjäluetteloon. Äänestäminen valtakirjalla on mahdollista ennen varsinaista vaalitapahtumaa. Useissa vaaleissa belgialaiset voivat äänestää yksinkertaisesti "kyllä" tai "ei".

Belgian vaalijärjestelmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Belgian vaaleissa paikkojakoon käytetään D'Hondtin menetelmää, jota noudatetaan vaalipiirien tasolla.

Vaalipiirit vaihtelevat eri vaaleissa, mutta ne muodostuvat kuitenkin seuraavien kokonaisuuksien perusteella.

  • Antwerpenin provinssi:
    • Antwerpen
    • Malines – Turnhout
  • Flaaminkielisen Brabantin ja pääkaupunki Brysselin provinssi:
    • Bryssel-Hal-Vilvorde (BHV)
    • Louvain
  • Wallonian Brabantin provinssi:
    • Nivelles
  • Läntisen Flanderin provinssi:
    • Courtrai – Roulers – Tielt
    • Furnes – Dixmude – Ypres – Ostende
    • Brugge
  • Itäisen Flanderin provinssi:
    • Gent – Eeklo
    • Saint-Nicolas – Termonde
    • Alost – Audenarde
  • Hainaut', provinssi:
  • Liègen provinssi:
  • Limbourgin provinssi:
    • Hasselt – Tongres – Maaseik
  • Luxembourgin provinssi:
    • Arlon – Marche-en-Famenne – Bastogne – Neufchâteau – Virton
  • Namurin provinssi:

Alue BHV, joka käsittää Brysselin pääkaupunkialueen ja osia Flanderista, on ainoa kaksikielinen alue koko maassa, mikä aiheuttaa useita ongelmia. Vervieersin alueella on myös saksankielisen yhteisön asuinalueita.

Vaalikauden pituus vaihtelee eri vaaleissa:

  • Liittovaltion vaaleissa, edustajainhuone ja senaatti vaalikausi on neljä vuotta, paitsi jos järjestetään ennenaikaiset vaalit parlamentin hajottamisen takia
  • Aluevaaleissa ja eurooppavaaleissa vaalikausi on viiden vuoden mittainen eikä silloin ole mahdollisuutta ennenaikaisiin vaaleihin
  • Kunnallisvaaleissa ja provinssien vaaleissa vaalikausi on kuuden vuoden mittainen ja näissäkään ei ole mahdollisuutta ennenaikaisiin vaaleihin

Kunnallisvaalit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnallisvaaleissa Belgiassakin vaalipiirinä on luonnollisesti yksi kunta. Valittavien kunnanvaltuutettujen lukumäärä päätetään vaalivuotta edeltävän vuoden tammikuun ensimmäisen päivän asukasluvun mukaan. Kunnallisvaalien suoritustapa vaihtelee alueittain, eli järjestelmän hienosäätö on riippuvainen osavaltiosta. Esimerkiksi Walloniassa bourgmestren (kunnanjohtajan) on aina oltava vaaleissa ehdolla, ja hänet valitaan suurimmasta puolueesta tai enemmistön muodostavan koalition ehdokkaasta. 10. maaliskuuta 2004 voimaan tulleen lain mukaan myös Euroopan ulkopuolelta tulevat ulkomaalaiset, jotka asuvat pysyväisesti kunnan alueella, ovat vaaleissa äänioikeutettuja.

Äänioikeutetut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Belgian kunnallisvaaleissa äänestäjän edellytetään olevan:

  • Belgian kansalainen ja vähintään 18 vuotta täyttänyt
  • Euroopan unionin kansalainen ja vähintään 18 vuotta täyttänyt sekä kirjoittautunut kunnan äänioikeutettujen luetteloon
  • Euroopan ulkopuolinen kansalainen, joka on iältään vähintään 18-vuotias, kirjoittautunut kunnan äänioikeutettujen luetteloon ja jolla on vakinainen asunpaikkansa Belgiassa ja hänellä on ollut laillinen oleskelulupa ja se on ollut voimassa vähintään viisi vuotta ennen vaaliluetteloon kirjoittautumista

Ehdokkaat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ehdokkaan tulee olla belgialainen, vähintään 18 vuotta täyttänyt ennen kuin hän jättää ehdokkuutensa hyväksyttäväksi. Belgian provinssien kuvernöörit eivät voi olla ehdokkaana kunnallisvaaleissa ennen kuin kaksi vuotta on kulunut hänen virkakautensa päättymisestä.

Provinssien vaalit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Provinssien, joita Belgiassa on kymmenen, vaaleissa vaalin suoritusalueina toimivat piirit. Tällöin on kyse ylempänä esitetyn provinssien arrondissementijaon jakamisesta vielä pienempiin kokonaisuuksiin. Provinssien valtuutettujen lukumäärä määräytyy vaaleja edeltävän vuoden tammikuun ensimmäisen päivän asukasluvun mukaan.[1]

Äänioikeutetut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Äänioikeus ja myös äänestysvelvollisuus on jokaisella Belgian kansalaisella, joka on täyttänyt 18 vuotta.

Ehdokkaat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaatimuksina ehdolle asettumiselle ovat Belgian kansalaisuus ja yli 18 vuoden ikä.

Vaaleissa eivät voi olla ehdokkaina:

  • Provinssin kuvernööri, ennen kuin hänen toimikautensa päättymisestä on kulunut kaksi vuotta
  • Liittovaltion kansanedustajat ja senaattorit, Euroopan parlamentin jäsenet sekä alueparlamenttien ja yhteisöparlamenttien jäsenet
  • Valtiosihteerit, liittovaltion, alueiden ja kieliyhteisöjen ministerit, ei myöskään Euroopan unionin komission jäsenet.

Aluevaalit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Belgiassa toimii vain kaksi alueellista parlamenttia ja Wallonian parlamentissa on 75 jäsentä (parlamentissa ei kuitenkaan ole erillistä kiintiötä saksankielisen alueen edustajille) ja Brysselin alueparlamentissa on 89 jäsentä, joista 72 on ranskankielistä ja 17 flaaminkielistä. Kuitenkin tässä parlamentissa kummankin kieliryhmän painoarvo on samanarvoinen, joten hallitsevan koalition on saatava enemmistö taakseen kummankin kieliryhmän taholta. Kolmas mahdollinen alueparlamentti, eli Flaamin alueen parlamentti on luovuttanut pysyvästi tehtävänsä ja valtaoikeutena flaaminkielisen yhteisön parlamentille.

Yhteisövaalit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kielellisten yhteisöjen parlamentit ovat Belgiassa yksikamarisia ja niiden vaali suoritetaan samaan aikaan eurooppavaalien kanssa. Täten alue- ja yhteisövaaleilla valittujen toimielinten toimikausi on viisi vuotta.

  • Flaaminkielisen yhteisön parlamentissa on 124 jäsentä, joista 118 valitaan suoralla kansanvaalilla ja 6 edustajaa nimeää Pääkaupunki-Brysselin alueen parlamentin flaaminkieliset jäsenet.
  • Ranskankielisen yhteisön parlamentti koostuu 75 Wallonian jäsenestä, ja pääkaupunki Brysselin alueparlamentin ranskankieliset edustajat valitsevat 19.
  • Saksankielisen yhteisön parlamentissa on 25 jäsentä, jotka kaikki valitsee suorilla vaaleilla maan saksankielinen yhteisö.

Valtiolliset vaalit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Parlamenttivaalit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Belgian liittovaltion edustajainhuoneeseen valitaan 150 jäsentä suorilla ja yleisillä vaaleilla, joissa äänestäminen on pakollista kuten muissakin Belgian vaaleissa. Maa on jaettu 11 vaalipiirin ja niiden paikkajako on:

  • Antwerpen (24)
  • Bryssel-Hal-Vilvorde (22)
  • Itäinen Flanderi (20)
  • Hainaut (19)
  • Läntinen Flanderi (16)
  • Liège (15)
  • Limbourg (12)
  • Louvain (7)
  • Namur (6)
  • Wallonian Brabant (5)
  • Luxembourg (4)

Teoreettisesti katsoen kunkin parlamenttiin valitun puolueen tulee saada osakseen vähintään 5% annetuista äänistä, jotta se saa edustajansa valituksi, tämä teoreettinenkaan malli ei koske Bryssel-Hal-Vilvorde vaalipiiriä. Tämä teoreettinen malli voi olla käytössä vain Antwerpenin ja Itäisen Flanderin vaalipiireissä, sillä useissa vaalipiireissä valituksi tuleminen edellyttää huomattavasti suurempaa äänimäärää kuin 5%.

Senaatin vaalit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Belgian senaatissa eli ylähuoneessa on kaikkiaan 74 jäsentä. Jäseneksi voi tulla neljällä eri tavalla:

  • Yleisillä ja yhtäläisillä vaaleilla valitaan 25 flaaminkielistä edustajaa ja 15 ranskankielistä edustajaa.
  • Flaaminkielisen yhteisön parlamentti valitsee keskuudestaan 10 senaattoria, sanoin tekee myös ranskankielinen yhteisön parlamentti, joka valitsee myös 10 senaattoria. Saksankielisen yhteisön parlamentti valitsee puolestaan yhden senaattorin liittovaltion senaattiin.
  • Tämän lisäksi nuo edellä valitut senaattorit valitsevat senaatin uusiksi jäseniksi kuusi flaaminkielistä ja neljä ranskankielistä senaattoria.
  • Kuninkaallisen perheen ruhtinasjäsenillä on elinikäinen senaatin jäsenyys, ja heitä on nykyisin kolme.

Käytännössä kuitenkin senaatissa on 71 päätöksiä tekevää jäsentä, sillä ruhtinaalliset jäsenet eivät omaa senaatin istunnoissa äänioikeutta. Suoritettavissa vaaleissa on käytössä vain kaksi äänestysaluetta, jotka ovat flaaminkielinen ja ranskankielinen yhteisö.

Eurooppavaalit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Euroopan parlamentissa Belgialla on yhteensä 24 (2007) parlamentaarikkoa. Näistä paikoista 14 on varattu flaaminkielisille, 9 ranskankielisille ja 1 saksankielisille belgialaisille.

Vaalipiirit ovat yksikielisiä lukuun ottamatta Bruxelles-Hal-Vilvorde-vaalipiiriä:

  • Bruxelles-Hal-Vilvorden vaalipiiri
  • Flaaminkielinen vaalipiiri
  • Saksankielinen vaalipiiri
  • Ranskankielinen vaalipiiri

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]