Belgian edustajainhuone

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kamer van Volksvertegenwoordigers (holl.)
Chambre des représentants (ransk.)
Abgeordnetenkammer (saks.)
Logo
Logo
Belgian Senate, Brussels.jpg
Tyyppi alahuone
Puhemies Patrick Dewael (Open VLD)
Edustajia 150
Belgium Chamber of Representatives 2019.svg
Ryhmät
Hallitus (88)
Oppositio (63)
Valintatapa Avoin lista
Suhteellinen vaalitapa 11:ssa vaalipiirissä
5%:n äänikynnys
Viimeisimmät vaalit 26. toukokuuta 2019
Seuraavat vaalit Toukokuu 2024
Kokoontumispaikka Bryssel, Belgia
Kotisivut
Belgian kuningaskunta

State Coat of Arms of Belgium.svg
Tämä artikkeli on osa Belgian
poliittista elämää ja hallintoa
koskevasta kokonaisuudesta

Drapeau de la Belgique Yleistä Drapeau de la Belgique
Drapeau de la Belgique Liittovaltio Drapeau de la Belgique
Belgian perustuslaki
Liittohallitus
Belgian parlamentti
Oikeusjärjestelmä
BelgieGemeenschappenkaart.svg Liittovaltion osat BelgieGemeenschappenkaart.svg
Belgian alueet
Belgian yhteisöt

Belgian edustajainhuone (holl. Kamer van Volksvertegenwoordigers, ransk. Chambre des représentants, saks. Abgeordnetenkammer) on Belgian parlamentin alahuone, jossa on 150 edustajaa.[1] Jäsenet valitaan joka viides vuosi parlamenttivaaleissa. Vaalipiirejä on 11 ja käytössä on listavaalijärjestelmä. Kahdeksassa vaalipiirissä on 5%:n äänikynnys.[2].

Sekä Flanderille että Vallonialle on kiintiöity määrä paikkoja edustajanhuoneessa: 88 Flanderille ja 62 Vallonialle. Saksankielisille alueille tai Brysselille ei ole omia kiintiöpaikkoja.[3].

Pysyviä valiokuntia on 11. Näiden lisäksi väliaikaisia valiokuntia voidaan perustaa esim. jotain tiettyä lakialoitetta varten.[4].

Aiemmin parlamentissa oli 212 jäsentä.[3]

Viimeisimmät vaalit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viimeisimmät vaalit pidettiin 26 toukokuuta 2019. Pääministeriksi nousi ensin Charles Michel, mutta kun tämä valittiin myöhemmin Eurooppa-neuvoston puheenjohtajaksi, tilalle nimitettiin Sophie Wilmès. Edustajainhuoneen puhemieheksi (ran. Président, holl. Voorzitter) on Patrick Dewael.

Wilmès sai muodostettua hallituksen kuuden tukipuolueen avulla, jotta maassa olisi virallisesti hallitus koronakriisin aikana.[5] Syyskuussa 2020 saatiin muodostettua seitsemän puolueen hallituskoalitio, johon kuuluvat sosialistit, Socialistische Partij Anders, reformiliike, Open VLD, Ecolo, vihreät ja flaamien kristillisdemokraatit. Uudeksi pääministeriksi nousi Alexandre De Croo.[6]. Uusi hallitus sai lempinimekseen Vivaldi.[7]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. The Constitution (pdf) (art. 63) 2018. La Chambre. Viitattu 4.2.2020. (englanniksi)
  2. IFES Election Guide | Elections: Belgium Chamber of Deputies 2019 www.electionguide.org. Viitattu 30.9.2020.
  3. a b The Federal Parliament 2020. belgium.be. Viitattu 4.2.2020. (englanniksi)
  4. Les commissions 2019. La Chambre. Viitattu 4.2.2020. (ranskaksi)
  5. Blenkinsop, Philip: Belgium inches toward emergency government to tackle virus Reuters. 15.3.2020. Viitattu 12.4.2020. (englanniksi)
  6. Nouveau gouvernement belge: les militants des sept partis (PS, sp.a, MR, Open VLD, CD&V, Ecolo et Groen) ont dit oui RTBF Info. 30.9.2020. Viitattu 30.9.2020. (ranskaksi)
  7. Belgium agrees on government, 16 months after election | DW | 30.09.2020 Deutsche Welle. 30.9.2020. Viitattu 30.9.2020. (englanniksi)
Tämä politiikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.