Ruusukaali
| Ruusukaali | |
|---|---|
.jpg) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Brassicales |
| Heimo: | Ristikukkaiskasvit Brassicaceae |
| Suku: | Kaalit Brassica |
| Laji: | oleracea |
| Muunnos: | gemmifera |
| Kolmiosainen nimi | |
|
Brassica oleracea var. gemmifera |
|
| Katso myös | |
Ruusukaali eli brysselinkaali (Brassica oleracea var. gemmifera) on Belgiasta kotoisin oleva kaalin muunnos. Ruusukaali on pieni, halkaisijaltaan noin 2–4 cm ja muistuttaa pikkuruista kaalinkerää.[1] Ruusukaalin syötävät osat ovat päävarteen kiinnittyneitä poimuttuneita, avautumattomia lehtiä, jotka muodostavat pieniä keräsiä. Ruusukaalin varsi kasvaa pitkäksi ja siihen kiinnittyy 30–50 pientä kerästä.[2]
Ruusukaalia pidettiin pitkään katkeran makuisena ja pahan hajuisena ruokana, mutta 1990-luvulla hollantilainen tutkija Hans van Doorn selvitti, mitkä kemialliset yhdisteet kasvissa tekivät siitä katkeran. Sen jälkeen ruusukaalin siemeniä myyvät yritykset etsivät varastoistaan ne lajikkeet, joissa pahanmakuisia yhdisteitä oli vähemmän, ja kasvinjalostuksen avulla niistä luotiin uusia lajikkeita, jotka olivat entistä maukkaampia ja satoisampia. Uusista lajikkeista tuli suosittuja erityisesti Yhdysvalloissa, mutta ei niinkään Euroopassa.[3]
Ruusukaalin säilytyksessä kannattaa huomioida, että se on herkkä etyleenille,[4] joten sitä ei kannata säilyttää runsaasti etyleeniä tuottavien kasvisten vieressä. Sama ohje pätee myös kaikkiin muihin kaaleihin. Ruusukaalia suositellaan säilyttämään viileässä, +2–5 °C:n lämpötilassa, mielellään muovipussissa.
Ruusukaali valmistetaan ruoaksi yleensä höyryttämällä tai keittämällä, sen voi myös paahtaa uunissa tai pannulla. Ruusukaali on perinteinen voimakkaiden liha- ja riistaruokien lisäke, ja sopii gratiineihin.[5]
Lisäksi kaalista voi tehdä myös keittoa.[6]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Ruusukaali (brysselinkaali) Puutarha.net. Viitattu 30.9.2018.
- ↑ Kaalikasvit Ruokatieto Yhdistys ry. Arkistoitu 30.9.2018. Viitattu 30.9.2018.
- ↑ From Culinary Dud To Stud: How Dutch Plant Breeders Built Our Brussels Sprouts Boom text.npr.org. Viitattu 25.4.2021.
- ↑ Raaka-aineiden säilytys (etyleeni) Ruokatieto Yhdistys ry. Viitattu 30.9.2018.
- ↑ Ruusukaali – pieni kaali, suuri makuArkistoitu kopio K-Ruoka. Arkistoitu 1.10.2018. Viitattu 30.9.2018.
- ↑ https://www.vogel.fi/blog/ruusukaalikeitto.php
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Dr. Duke's Phytochemical and Ethnobotanical Databases: Brassica oleracea var. gemmifera (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
| Juurekset | |
|---|---|
| Kaalit | |
| Kurkkukasvit | |
| Mausteet | |
| Mukulakasvit | |
| Palkokasvit | |
| Sipulit | |
| Muut kasvikset |