Tilli

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tilli
Anethum graveolens.jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Apiales
Heimo: Sarjakukkaiskasvit Apiaceae
Suku: Tillit Anethum
Laji: graveolens
Kaksiosainen nimi
Anethum graveolens
L.
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Tilli Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Tilli Commonsissa
Tilli. Flora von Deutschland, Österreich und der Schweiz 1885

Tilli eli maustetilli (Anethum graveolens) on yksivuotinen Aasiasta peräisin oleva ruohokasvi. Se kasvaa luonnonvaraisena Välimeren ympäristössä, mutta sitä käytetään enimmäkseen mausteena Pohjoismaissa, Venäjällä ja Puolassa – tosin myös intialainen keittiö tuntee tillin. Suomessa se on yksi viljellyimmistä yrteistä.

Tillin käytössä on huomattava se, että mitä pohjoisemmaksi mennään, sen suositummaksi tulee tillin lehtien käyttö mausteena. Etelässä käytetään mieluummin tillin hedelmiä mausteena. Tämä johtuu siitä, että pohjoisessa, missä päivä on pitkä lehtiin muodostuu enemmän aromiaineita, mutta etelän maissa lehdet ovat lähes mauttomia. Onkin osoitettu, että tillin lehtien aromiaineiden ero jo Utsjoen ja Etelä-Suomen välillä on huomattava.

Tieteellisen nimensä (Anethum) on tilli saanut siitä, että se kasvaa varsin nopeasti, sillä kreikkalaiset sanat ano theo tarkoitavat "ylös juoksen". Jo roomalaisten gladiaattorien on kerrottu syöneen ”Anethum”-nimistä yrttiä, jonka sanottiin lisäävän heidän voimiaan.

Englantilainen ja muihinkin kieliin tullut nimi dill tai suomen kieleen tullut tilli tulee muinaisnorjalaisesta tai saksilaisesta dilla-verbistä, joka tarkoittaa tuudittamista tai unettamista. Nimi juontaa juurensa siitä, että lasta oli tapana sivellä tillivedellä, jotta tämä nukahtaisi helpommin.

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomeen tilli saapui 1600-luvulla, mutta jo muinaiset egyptiläiset käyttivät tilliä ruuansulatusta parantavana lääkkeenä ja myös hajusteena. Tillistä tehdyn mehun väitetään rauhoittavan levottomia lapsia. Tilliteen uskotaan myös lisäävän imettävän äidin maidoneritystä.

Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tilliä kasvatetaan kahdessa eri muodossa: lehti- ja kruunutillinä. Tilli on meille tuttu etenkin keitettyjen perunoiden ja kalan mausteena. Kruunutillin kukintoja käytetään mm. rapujen keittämisessä sekä kurkkujen säilömisessä. Tillin siemenet sopivat säilykkeiden ja marinadien maustamiseen. Suomalainen erikoisuus on tilliliha.

Lähteitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Gernot Katzer's Spice Pages
  • Davidson, A., The Oxford Companion to Food, Oxford University Press, Oxford University Press Inc., New York,1999.
  • Kranzdorf, H., Herbs and Spice of the World, Schiffler Publishing, Exton, Pennsylvania, 1983.
  • Milham, M., Platina´s on right pleasure and good health, Pegasus press, The university of North Caroline, Asheville, 1999.
  • Rousi, A., Auringonkukasta viiniköynnökseen - ravintokasvit, WSOY, Porvoo, WSOY -kirjapainoyksikkö, Porvoo 1997.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]