Lakritsikasvi
| Lakritsikasvi | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Fabales |
| Heimo: | Hernekasvit Fabaceae |
| Suku: | Lakritsikasvit Glycyrrhiza |
| Laji: | glabra |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Glycyrrhiza glabra |
|
| Katso myös | |
Lakritsikasvi (Glycyrrhiza glabra) on monivuotinen herneen sukuinen palkokasvi, joka on kotoisin Lähi-idästä ja Kaakkois-Euroopasta. Se kasvaa noin metrin korkuiseksi.[1] Suvun tieteellinen nimi tulee kreikan sanoista glykeia ja rhiza, jotka tarkoittavat "makeaa juurta". Lakritsi taas tulee latinan sanasta liquere eli "virrata", viitaten lakritsin nestemäisten muotojen juoksevuuteen.[2]
Lakritsikasvien juurissa on noin 2–15% hyvin makeaa lakritsihappoa, joka antaa juurista tehdylle lakritsimakeiselle pääosan sen mausta. Juuret kerätään noin 3–6 vuoden kasvun jälkeen, pestään, kuivataan ja jauhetaan.[2][3] Jauheesta uutetaan kuumalla vedellä lakritsiuutetta. Uute kuivataan lakritsitahnaksi tai jauheeksi, jossa on noin 4–25% lakritsihappoa. Tahnoja ja uutteita käytetään muun muassa lakritsin, muiden makeisten ja yskänlääkkeiden valmistukseen.[2] Lakritsihapon tai lakritsiuutepohjaisten ruokien liikakäyttö nostaa verenpainetta ja aiheuttaa hypokalemiaa.[3]
Varhaisimmat viitteet lakritsin käytöstä ovat faaraoiden Egyptistä noin 3000 vuotta vanhasta Tutankhamonin haudasta.[2]
Kukinto
Palkoja
Juuria
.JPG)
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Glycyrrhiza glabra Liquorice, Cultivated licorice PFAF Plant Database pfaf.org. Viitattu 24.9.2019.
- ↑ a b c d Assessment report on Glycyrrhiza glabra L. and/or Glycyrrhiza inflata Bat. and/or Glycyrrhiza uralensis Fisch., radix. European Medicines Agency, 2013. EMA/HMPC/571122/2010 Corr. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ a b Scientific Opinion on the safety and efficacy of glycyrrhizic acid ammoniated (chemical group 30, miscellaneous substances) when used as a flavouring for all animal species. EFSA Journal, 2015, 13. vsk, nro 1, s. 3971. doi:10.2903/j.efsa.2015.3971. ISSN 1831-4732. Artikkelin verkkoversio.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kassu – Kasvien suomenkieliset nimet: Lakritsikasvi (Glycyrrhiza glabra)
- ITIS: Glycyrrhiza glabra (englanniksi)
- United States Department of Agriculture (USDA): Glycyrrhiza glabra (englanniksi)
- Flora of China: Glycyrrhiza glabra (englanniksi)
- Food and Agriculture Organization of the United Nations (FAO), Ecocrop: Glycyrrhiza glabra (englanniksi)
- Dr. Duke's Phytochemical and Ethnobotanical Databases: Glycyrrhiza glabra (englanniksi)
| Yrtit |
Iisoppi ○ Kamomillasaunio ○ Korianteri ○ Lakritsikasvi ○ Liperi ○ Maustebasilika ○ Meirami ○ Mintut ○ Mäkimeirami ○ Persilja ○ Rakuuna ○ Rosmariini ○ Ruohosipuli ○ Sitruunamelissa ○ Tilli ○ Timjami ○ Valkosipuli | ||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Muut maustekasvit |
| ||||||||||
| Epäorgaaniset mausteet | |||||||||||
| Maustesekoitukset |
Aromisuola ○ Curry ○ Fines herbes ○ Garam masala ○ Sitruunapippuri ○ Vaniljasokeri ○ Vanilliinisokeri |