Lakritsikasvi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Lakritsikasvi
Illustration Glycyrrhiza glabra0.jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Fabales
Heimo: Hernekasvit Fabaceae
Suku: Lakritsikasvit Glycyrrhiza
Laji: glabra
Kaksiosainen nimi

Glycyrrhiza glabra
L.

Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Lakritsikasvi Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Lakritsikasvi Commonsissa

Lakritsikasvi (Glycyrrhiza glabra) on monivuotinen herneen sukuinen palkokasvi, joka on kotoisin Lähi-idästä ja Kaakkois-Euroopasta. Se kasvaa noin metrin korkuiseksi.[1] Suvun tieteellinen nimi tulee kreikan sanoista glykeia ja rhiza, jotka tarkoittavat "makeaa juurta". Lakritsi taas tulee latinan sanasta liquere eli "virrata", viitaten lakritsin nestemäisten muotojen juoksevuuteen.[2]

Lakritsikasvien juurissa on noin 2–15% hyvin makeaa lakritsihappoa, joka antaa juurista tehdylle lakritsimakeiselle pääosan sen mausta. Juuret kerätään noin 3–6 vuoden kasvun jälkeen, pestään, kuivataan ja jauhetaan.[2][3] Jauheesta uutetaan kuumalla vedellä lakritsiuutetta. Uute kuivataan lakritsitahnaksi tai jauheeksi, jossa on noin 4–25% lakritsihappoa. Tahnoja ja uutteita käytetään muun muassa lakritsin, muiden makeisten ja yskänlääkkeiden valmistukseen.[2] Lakritsihapon tai lakritsiuutepohjaisten ruokien liikakäyttö nostaa verenpainetta ja aiheuttaa hypokalemiaa.[3]

Varhaisimmat viitteet lakritsin käytöstä ovat faaraoiden Egyptistä noin 3000 vuotta vanhasta Tutankhamonin haudasta.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Glycyrrhiza glabra Liquorice, Cultivated licorice PFAF Plant Database pfaf.org. Viitattu 24.9.2019.
  2. a b c d Assessment report on Glycyrrhiza glabra L. and/or Glycyrrhiza inflata Bat. and/or Glycyrrhiza uralensis Fisch., radix. European Medicines Agency, 2013. EMA/HMPC/571122/2010 Corr. Artikkelin verkkoversio.
  3. a b Scientific Opinion on the safety and efficacy of glycyrrhizic acid ammoniated (chemical group 30, miscellaneous substances) when used as a flavouring for all animal species. EFSA Journal, 2015, 13. vsk, nro 1, s. 3971. doi:10.2903/j.efsa.2015.3971. ISSN 1831-4732. Artikkelin verkkoversio.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kasveihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.