Kyntelit
| Kyntelit | ||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||||
| Talvikynteli | ||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||
 Kyntelit Wikispeciesissä Kyntelit Commonsissa
|
Kyntelit, myös käenmintut[1] (Satureja) on suku huulikukkaiskasvien (Lamiaceae) heimossa. Sukuun kuuluvista lajeista tärkeimpiä viljelyskasveja ovat yrtteinä käytettävät samanmakuiset yksivuotinen kesäkynteli (Satureja hortensis) ja monivuotinen talvikynteli (Satureja montana). Talvikyntelikään ei selviä Suomessa avomaalla talven yli.
Rooman valtakunnassa kynteliä käytettiin etenkin liha- ja papuruokien maustamiseen. Sen maku muistuttaa pippuria. Sitä käytetään myös makkara- ja kaaliruoissa.[2]. Tuoreilla lehdillä maustetaan salaatteja, sekä kala- ja munaruokia. Suomessa kynteli ei ole talvenkestävä. Se istutetaan usein syksyllä ruukkuun jotta sitä voitaisiin käyttää myös talvella. Sitä lisätään jakamalla talvehtineet taimet pistokkaiksi keväällä. Kasvupaikallaan se suosii aurinkoa ja hiekkapitoista maata, jonka tulee olla hyvin ojitettu. Lehtien maku on parhaimmillaan juuri ennen kukintaa.
Lajeja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Satureja acinos – ketokäenminttu
- Satureja biflora – suvikynteli
- Satureja grandiflora – tarhakäenminttu
- Satureja hortensis – kesäkynteli
- Satureja montana – talvikynteli
- Satureja vulgaris – mäkiminttu
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Ella Räty, Pentti Alanko: Viljelykasvien nimistö. Helsinki: Puutarhaliiton julkaisuja, 2004. ISBN 951-8942-57-9.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Hämet-Ahti, L., Suominen, J., Ulvinen, T. & Uotila, P. (toim.): Retkeilykasvio, s. 365. Helsinki: Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, 1998. ISBN 951-45-8167-9.
- ↑ Enemmän iloa puutarhasta, Oy Valitut palat , Reader's Digest Ab, 1981
