Kasvikset
Kasvikset on ruoka-aineryhmä, joka koostuu vihanneksista, juureksista, marjoista ja hedelmistä[1]. Kasvikset jaetaan tarkemmin lehtivihanneksiin, varsikasveihin, kasvishedelmiin, palkokasveihin, sipulikasveihin, kaaleihin, mukulakasveihin, maustevihanneksiin, hedelmiin, marjoihin ja sieniin.[2]
Kasvien ei-meheviä siemeniä, kuten viljaa, kuivaherneitä, kuivapapuja ja pähkinöitä ei lasketa ravitsemustieteessä kasviksiksi, vaikka ne kuuluvatkin kasvikunnan tuotteisiin (engl. plant based). Sen sijaan leikkopavut eli papukasvin mehevinä poimitut palot luetaan kasviksiin.
Kasvikunnan tuotteiden biologinen jaottelu poikkeaa edellä mainitusta, sillä esimerkiksi tomaatti ja herneet ovat biologisessa mielessä hedelmiä[3].
Perunan osuus on noin 30 prosenttia yhdysvaltalaisten kasvisten kulutuksesta[4]. Lähes puolet maailmassa tuotetuista kasviksista päätyy jätteeksi[5].
Ravintosisältö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Monissa kasviksissa on paljon kaliumia, foolihappoja, antioksidantteja ja ravintokuituja, C-vitamiinia, beta-karoteenia ja kivennäisaineita. Kasvikset ovat vähäsuolaisia.[6]
Kasvisten sisältämät fytokemikaalit saattavat toisaalta heikentää ruoan sisältämien ravintoaineiden imeytymistä. Esimerkiksi viljatuotteissa ja palkokasveissa esiintyvät fytaatit häiritsevät sinkin ja raudan imeytymistä. Kahvin, teen, kaakaon, pinaatin ja nokkosen sisältämät polyfenolit häiritsevät raudan imeytymistä ja esimerkiksi palkokasveissa esiintyvät lektiinit häiritsevät proteiinien sulamista.[7]
Kulutus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Muilla kasviksilla kuin nauriilla, lantulla ja perunalla ei ole ollut kovin suurta roolia perinteisessä suomalaisessa ruokavaliossa[8], joka perustui ensimmäiset kuusituhatta vuotta lähes yksinomaan eläinkunnan tuotteisiin[9].
Suomessa kului vuonna 2017 keskimäärin 44 grammaa vihanneksia päivässä[10] ja 160 grammaa tuoreita hedelmiä[11]. Vihanneksia syötiin kuitenkin todellisuudessa tätä vähemmän, koska tilastot sisältävät myös hävikin ja kauppojen varastotappiot[12].
Merkittävä osa Suomessa kulutetuista kasviksista nautitaan ravintoloissa, ja ravintoloissa lounastavat syövät muita enemmän kasviksia. Tämä johtuu pitkälti siitä, että suomalaiseen ravintolalounaaseen kuuluu yleensä salaattipöytä, josta ei veloiteta eri maksua.[13]
Suositukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]World Cancer Research Fund ja American Institute for Cancer Research suosittelivat vuonna 1997, että vihannesten, marjojen, hedelmien ja palkokasvien yhteismäärä olisi 400–800 g päivässä. Suositukseen sisältyivät kaikki muut kasvikset paitsi peruna. Suomalaiset ravintosuositukset suosittelivat syömään lisäksi päivittäin 2–5 perunaa.[14]
Terveysvaikutukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Kasvisten terveysvaikutukset
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Ruoka-aineympyrä kasvikset.fi. Viitattu 16.12.2024.
- ↑ Gummeruksen uusi keittokirja (Alkuteos: Bonniers Nya Kokbok). Britt Sandquist-Bolin. Gummerus 1988.
- ↑ Hedelmät ja vihannekset menevät arjessa sekaisin. https://yle.fi/uutiset/3-6237951
- ↑ Rachel Reiff Ellis: Carbs in Potatoes and How They Affect Blood Sugar WebMD. Viitattu 15.7.2022. (englanniksi)
- ↑ Worldwide food waste. https://www.unep.org/thinkeatsave/get-informed/worldwide-food-waste
- ↑ Vartti päivässä pitää lääkärin loitolla, Oy Valitut Palat Ab, Madrid 2004, 360 sivua
- ↑ Fytokemikaalit (mm. karotenoidit, flavonoidit, kasvisterolit ja -stanolit) Duodecim Terveyskirjasto. Viitattu 12.3.2022.
- ↑ Suomalaisen työikäisen ravitsemusneuvonnan ja ravitsemuksen satavuotistaival. Opinnäytetyö 2018 Hanna Björn, Johanna Hietanen. PDF. Sivut 6–7.
- ↑ Etälukio – historia – Suomen vaiheet esihistoriasta autonomian aikaan www02.oph.fi. Arkistoitu 10.4.2016. Viitattu 6.4.2020.
- ↑ Mitä Suomessa syötiin vuonna 2017 Luonnonvarakeskus. 29.6.2018. Arkistoitu 18.10.2019. Viitattu 10.11.2019.
- ↑ Health at a Glance 2019 – OECD Indicators, s. 95. Organisation for Economic Co-operation and Development OECD, 2019. ISBN 978-92-64-38208-4 Teoksen verkkoversio Viitattu 8.5.2020. doi:10.1787/19991312 (englanniksi)
- ↑ Kevyttä, rasvatonta vai täysmaitoa? Tätä suomalaiset juovat eniten mtvuutiset.fi. 1.7.2015. Viitattu 31.12.2023.
- ↑ Ruoka | Etätyö vei ihmiset pois henkilöstöravintoloiden salaattipöytien äärestä – asiantuntijat huolissaan kasvisten syönnin vähenemisestä kotona Helsingin Sanomat. 22.4.2021. Viitattu 30.4.2021.
- ↑ Lisää kasviksia ruokavalioon (Arkistoitu – Internet Archive) Kotimaiset kasvikset
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kasvisten vaikutus terveyteen (Arkistoitu – Internet Archive), Kotimaiset kasvikset
- Tutkimustietoa kasvisten vaikutuksesta terveyteen (Arkistoitu – Internet Archive), Kotimaiset kasvikset, 2006.
| Juurekset | |
|---|---|
| Kaalit | |
| Kurkkukasvit | |
| Mausteet | |
| Mukulakasvit | |
| Palkokasvit | |
| Sipulit | |
| Muut kasvikset |