Kasvikset

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kasviksia on käytetty myös taiteessa. Giuseppe Arcimboldon kasvismuotokuva The Greengrocer.

Kasviksilla tarkoitetaan syötäviä vihanneksia (mukaan luettuna peruna), sieniä, marjoja, hedelmiä sekä epähedelmiä.[1] Kasvikset voidaan jakaa lehtivihanneksiin, varsikasveihin, kasvishedelmiin, palkokasveihin, sipulikasveihin, kaaleihin, mukulakasveihin, maustevihanneksiin, hedelmiin, marjoihin ja sieniin.[2]

Ruokavaliossa vihannesten, marjojen, hedelmien sekä palkokasvien suositeltava määrä on 400–800 g päivässä. Puolen kilon (kuuden kourallisen) kasvissuositukseen sisältyy kaikki muut kasvikset paitsi peruna. Suomalaiset ravintosuositukset suosittelevat syömään lisäksi päivittäin 2-5 perunaa. (World Cancer Research Fund ja American Institute for Cancer Research, 1997).[3]

Terveysvaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kasviksia torikaupassa

Kansainvälisissä tutkimuksissa on ilmennyt, että eniten kasviksia syövät ihmiset sairastuvat sydän- ja verisuonitauteihin 15–40 % vähemmän kuin niitä vähän syövät. Eniten hedelmäannoksia syövät 54–80-vuotiaat miehet olivat pitkäikäisimpiä. Monissa kasviksissa on paljon ravintokuituja, kaliumia, foolihappoja ja antioksidantteja, jotka kaikki suojaavat sydäntaudeilta. Niissä on paljon C-vitamiinia, beta-karoteenia ja kivennäisaineita. Ne ovat vähäkalorisia, vähäsuolaisia ja sisältävät terveellisiä, sairauksilta suojaavia fytokemikaalejalähde?. Suositellaan, että jokaisella aterialla syötäisiin kasviksia.[4]

WHO:n mukaan riittävällä hedelmien ja vihannesten nauttimisella pelastettaisiin vuosittain 2,7 miljoonaa henkeä. Hedelmien ja vihannesten nauttimisen niukkuus sisältyy World Health Report 2003 mukaan 10 vaarallisimman kuolinsyyn listalle. Alhaisen hedelmien ja vihannesten syönnin on arvioitu aiheuttavan 19 % maha- ja suolistosyövistä, 31 % iskeemisista sydäntaudeista ja 11 % kohtauksista maailmanlaajuisesti.[5]

British Medical Journalissa 2014 julkaistun 16 tutkimuksen ja 830 000 potilaan koostetutkimuksen mukaan kasvisten suotuisat vaikutukset kasaantuvat päivittäisen saannin kasvaessa 400 grammaan asti. Sitä enemmän kasviksia syövät eivät todennäköisesti saa lisähyötyjä.[6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kasvisten määrittely Kotimaiset kasvikset
  2. Gummeruksen uusi keittokirja (Alkuteos: Bonniers Nya Kokbok), Britt Sandquist-Bolin, 1988
  3. Lisää kasviksia ruokavalioon Kotimaiset kasvikset
  4. Vartti päivässä pitää lääkärin loitolla, Oy Valitut Palat Ab, Madrid 2004, 360 sivua
  5. Fruit, vegetable and NCD disease prevention WHO
  6. Pari omenaa päivässä riittää 06.08.2014. Duodecim. Viitattu 6.8.2014.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta kasvis.
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta kasvikset.