Mukula

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Mukula on versokasvien turpeiden ja maltoisten, vararavintoa sisältävien osien yleisnimi.[1][2] Tällainen kasvinosa toimii talvehtimis- ja lisääntymiselimenä. Mukulajuuri (juurimukula) on muodostunut juuresta ja mukulavarsi (varsimukula) varresta.[2]

Mukulajuuri on muutunnaisjuuri, jossa turpea muodostuma on kasvanut joko pääjuureen tai versojuureen.[3] Lantulla on pääjuurimukula ja monilla kämmeköillä on versojuurimukula.[4] Mukulamainen pääjuuri on ainakin yläosastaan turpea. Sellaisia on vain kaksisirkkaisilla kasveilla, esimerkiksi porkkanalla. Mukulamaiset versojuuret kasvavat tavallisesti ilmaverson tyveen, harvemmin maaversoon. Niissä saattaa olla koko juuri laajentunut tai vain tietty osa paksuuntunut, kuten mukulaleinikillä ja joillakin kämmeköillä.[3]

Mukulavarsi on osittain tai kokonaan turpeaksi paisunut varsi, joka on tavallisesti haaraton. Tavallisimmin mukuloita on muodostunut maavarsiin. Perunalla ja peltopähkämöllä maarönsyjen kärkiin on kasvanut mukula. Joidenkin sahramien verson tyveen on paisunut tyvimukula. Monilla syklaameilla on alkeisvarsimukula eli sirkkavarsimukula. Maanpäällisiä varsimukuloita on esimerkiksi kyssäkaalilla ja joillakin trooppisilla epifyyttikämmeköillä.[5] Tällaiset mukulat ovat vihreitä. Kaksisirkkaisten siemenkasvien juuren ja varren turpeaa yhteismuodostumaa nimitetään juurikkaaksi.[3] Tämän mukulatyypin äärimmäistapaus on retiisin alkeisvarsimukula.[5]

Bataatin mukuloita.

Viljellyt mukulakasvit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maanalaisten syötävien osien vuoksi viljellyt kasvit voidaan ravinto­merkityksensä ja pitkälti viljely­tapansakin perusteella jakaa kahteen ryhmään, juureksiin ja tärkkelys­mukuloihin. Tyypilllisiä juureksia ovat esimerkiksi porkkana, lanttu ja punajuurikas. Ne ovat yleensä kaksi­vuotisia, siemenistä lisättäviä kasveja. Niiden merkitys ravintoenergian lähteenä on vähäinen, mutta ne ovat tärkeitä vitamiinien ja kivennäisaineiden lähteinä. Useimmat lajit ovat peräisin Lähi-idästä tai Välimeren maista.[6]

Tärkkelysmukulat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tärkkelyspitoiset mukulat ovat viljojen ohella toinen tärkeä viljelyskasvien ryhmä, joka tuottaa runsaasti tärkkelystä ihmisen perusravinnoksi. Niitä yleensä myös lisätään kasvullisesti mukuloista. Kaikki tärkeimmät lajit ovat peräisin päiväntasaajan tuntumasta, useimmat Etelä-Amerikasta. Useimmat niistä ovat tyypillisiä tropiikin viljelyskasveja. Peruna on kuitenkin peräisin niin korkealta Andien vuoristosta, että se on sopeutunut viileämpään ilmastoon. Nykyisin sitä viljelläänkin etupäässä lauhkealla vyöhykkeellä.[7]

Runsaasti tärkkelystä sisältäviä mukulakasveja ovat:

Näistä peruna, maniokki ja bataatti kuuluvat maailman kymmenen viljellyimmän kasvin joukkoon[8]. Muilla on pääasiassa vain paikallista merkitystä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Arne Rousi: Auringonkukasta viiniköynnökseen, ravintokasvit ihmisen palveluksessa. WSOY, 1997. ISBN 951-0-21295-4.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Suomalainen tietosanakirja, Weilin+Göös 1989–1993, ISBN 951-35-4644-6, hakusana mukula.
  2. a b Otavan iso tietosanakirja, Otava 1960–1965, hakusana mukula.
  3. a b c Uusi tietosanakirja, Tietosanakirja oy 1960–1966, hakusana mukulajuuri.
  4. Tirri, Rauno et al.: Biologian sanakirja, Otava 2003, ISBN 951-1-17618-8, hakusana mukula.
  5. a b Uusi tietosanakirja, hakusana mukulavarsi.
  6. Rousi 1997, s. 201–203.
  7. Rousi 1997, s. 168–189.
  8. Rousi 1997, s. 178.