1988

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Vuosisadat 1700-luku · 1800-luku · 1900-luku · 2000-luku · 2100-luku
Vuosikymmenet
1890-luku · 1900-luku · 1910-luku · 1920-luku · 1930-luku · 1940-luku
1950-luku · 1960-luku · 1970-luku · 1980-luku · 1990-luku · 2000-luku
Vuodet 1890 · 1891 · 1892 · 1893 · 1894 · 1895 · 1896 · 1897 · 1898 · 1899
1900 · 1901 · 1902 · 1903 · 1904 · 1905 · 1906 · 1907 · 1908 · 1909
1910 · 1911 · 1912 · 1913 · 1914 · 1915 · 1916 · 1917 · 1918 · 1919
1920 · 1921 · 1922 · 1923 · 1924 · 1925 · 1926 · 1927 · 1928 · 1929
1930 · 1931 · 1932 · 1933 · 1934 · 1935 · 1936 · 1937 · 1938 · 1939
1940 · 1941 · 1942 · 1943 · 1944 · 1945 · 1946 · 1947 · 1948 · 1949
1950 · 1951 · 1952 · 1953 · 1954 · 1955 · 1956 · 1957 · 1958 · 1959
1960 · 1961 · 1962 · 1963 · 1964 · 1965 · 1966 · 1967 · 1968 · 1969
1970 · 1971 · 1972 · 1973 · 1974 · 1975 · 1976 · 1977 · 1978 · 1979
1980 · 1981 · 1982 · 1983 · 1984 · 1985 · 1986 · 1987 · 1988 · 1989
1990 · 1991 · 1992 · 1993 · 1994 · 1995 · 1996 · 1997 · 1998 · 1999
2000 · 2001 · 2002 · 2003 · 2004 · 2005 · 2006 · 2007 · 2008 · 2009

Vuosi 1988 oli karkausvuosi, joka alkoi perjantaista.

Tapahtumia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tammikuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helmikuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maaliskuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huhtikuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toukokuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 3. toukokuuta – Noin 7000 työntekijää aloitti lakon Gdańskin Lenin-telakalla Puolassa tukeakseen Nowa Hutan terästehtaan lakkoa Krakovassa.
  • 4. toukokuutaNamibian vapautusjärjestö SWAPO avasi toimistonsa Helsingissä.
  • 5. toukokuuta – Puolan poliisi lopetti yllätyshyökkäyksellä noin 16 000 työntekijän lakon Nowa Hutan terästehtaalla Krakovassa. Kymmeniä lakkolaisia pidätettiin.
  • 5. toukokuuta – Suomen jääkiekkojoukkueen ottelumatka Etelä-Afrikkaan keskeytettiin Luxemburgissa. Suomen Jääkiekkoliitto uhkasi Etelä-Afrikkaan matkaavia joukkueen jäseniä elinikäisillä peli- ja toimitsijakielloilla. Tapaus sai matkan epävirallisuudesta huolimatta osakseen kansainvälistäkin huomiota. Viikkoa myöhemmin ilmeni, että muutama pelaaja oli kiellosta huolimatta jatkanut matkaansa Etelä-Afrikkaan.
  • 6. toukokuutaNorjalainen kotimaanlennolla ollut matkustajakone törmäsi vuorenseinämään lähellä Brønnøysundia. 36 ihmistä sai surmansa.
  • 8. toukokuuta – Ranskan presidentti François Mitterrand valittiin toiselle seitsenvuotiselle virkakaudelle. Mitterrand sai annetuista äänistä 54 ja hänen vastaehdokkaansa pääministeri Jacques Chirac 46 prosenttia. Mitterrandista tuli Ranskan ensimmäinen suoralla kansanvaalilla toiselle kaudelle valittu presidentti.
  • 8. toukokuuta – Neuvostoliitossa julkistettiin ensimmäistä kertaa teksti, jossa sanottiin Neuvostoliiton aloittaneen talvisodan vuonna 1939. Kyseessä olivat vuonna 1979 kuolleen kirjailija Konstantin Simonovin muistelmat, joiden julkaisemisen sensuuri oli tähän saakka estänyt.
  • 11. toukokuuta – Yhdysvaltain presidentti Ronald Reagan ilmoitti tukevansa varapresidentti George H. W. Bushin valintaa maan seuraavaksi presidentiksi.
  • 15. toukokuutaAfganistanin sisällissota: Neuvostoliitto aloitti joukkojensa vetämisen Afganistanista. Ensimmäisenä Jalalabadista lähtenyt sotilasosasto ylitti Neuvostoliiton rajan kolme päivää myöhemmin.
  • 16. toukokuutaUSA:n lääkintöhallituksen raportissa rinnastettiin nikotiinin riippuvuusvaikutukset heroiiniin ja kokaiiniin.
  • 23. toukokuutaPohjois-Korea kehotti boikotoimaan Soulin olympiakisoja. Vain viisi valtiota – Albania, Kuuba, Etiopia, Seychellit ja Komorit – yhtyi boikottiin. Nicaragua perui ilmoittautumisensa kertoen syyksi sisäiset levottomuutensa.
  • 23. toukokuuta – SKP:n puheenjohtaja Arvo Aalto erosi tehtävästään Tampereella pidetyssä puoluekokouksessa. Aalto perusteli eroaan puolueen talouskriisillä ja puoluejohdossa esiintyvällä "arvottomalla pelillä". Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin kansanedustaja Jarmo Wahlström.
  • 25. toukokuuta – Neuvostoliitto julkisti ensimmäisen kerran Afganistanin miehityksen aikana kokemiaan henkilötappioita. Miehityksen alusta toukokuun alkuun 1988 mennessä kerrottiin yli 13 000 neuvostosotilaan kaatuneen, yli 35 000 sotilaan haavoittuneen ja yli 300 sotilaan kadonneen tai jääneen vangeiksi.
  • 26. toukokuuta – Yhdysvaltain presidentti Ronald Reagan ja hänen puolisonsa Nancy Reagan pysähtyivät kolmeksi päiväksi Helsinkiin matkallaan Moskovaan.
  • 27. toukokuuta − Presidentti Mauno Koivisto valtuutti ulkoministeri Kalevi Sorsan ilmoittamaan virallisesti Suomen halukkuuden liittyä Euroopan neuvoston jäseneksi.
  • 29. toukokuuta − Yhdysvaltain presidentti Ronald Reagan ja Neuvostoliiton puoluejohtaja Mihail Gorbatšov aloittivat viisipäiväisen huippukokouksensa Moskovassa.

Kesäkuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heinäkuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Syyskuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lokakuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Marraskuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joulukuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuntematon päivämäärä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Syntyneitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuolleita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nobelin palkinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Elokuvavuosi 1988

Vuosi 1988 fiktiossa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Mitä-Missä-Milloin 1989, Otava 1988, Helsinki, s. 44.
  2. Mitä-Missä-Milloin 1989, s. 99.
  3. Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1990, s. 17. Helsinki: Otava, 1989.
  4. Mitä-Missä-Milloin 1989, s. 450-451.
  5. Mitä-Missä-Milloin 1990, Otava 1989, Helsinki, s. 27.
  6. Mitä-Missä-Milloin 1990, s. 36.
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta 1988.