Vaino Väljas
Vaino Väljas | |
---|---|
Viron kommunistinen puolue (EKP), ensimmäinen sihteeri | |
16.6.1988 – 1990
|
|
Edeltäjä | Karl Vaino |
Viron kommunistinen puolue (EKP), ideologiasihteeri | |
Edeltäjä | Artur Vader |
Seuraaja | Rein Ristlaan |
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 28. maaliskuuta 1931 Külaküla, Hiidenmaa, Viro |
Kuollut | 16. tammikuuta 2024 |
Kansalaisuus | viro |
Tiedot | |
Puolue | Viron kommunistinen puolue (EKP) |
Muut puolueet | Viron vasemmistopuolue (1992–1995) |
Vaino Väljas (28. maaliskuuta 1931 – 16. tammikuuta 2024)[1][2] oli Viron sosialistisen neuvostotasavallan kommunistipuolueen (EKP) ensimmäinen sihteeri vuodesta 1988.[2]
Väljas syntyi Külakülan kylässä Hiidenmaalla.[2] Hän oli innokas kommunisti ja eteni nopeasti puolueessa. Hän valmistui Tarton yliopistosta historia pääaineenaan ja toimi sen jälkeen vuosina 1955–1961 Viron kommunistisen puolueen nuorisojärjestön ensimmäisenä sihteerinä. Vuosina 1961–1971 hän toimi Tallinnan kaupungin puoluekomitean ensimmäisenä sihteerinä sekä sen jälkeen vuosina 1971–1980 Viron kommunistisen puolueen keskuskomitean ideologisena ja propagandasihteerinä. Vuonna 1979 ehdolla Johannes Käbinin seuraajaksi EKP:n johtoon oli ”internationalisti” Karl Vaino ja ”kansalliskommunisti” Väljas. Liian ”nationalistisena” pidetty Väljas sivuutettiin ja lähetettiin vuonna 1980 Neuvostoliiton suurlähettilääksi Venezuelaan.[1][2] Samaan aikaan Virossa alkoi Karl Vainon johdolla venäläistämiskausi.
Vuonna 1986 hänet nimitettiin Neuvostoliiton suurlähettilääksi Nicaraguaan[1], jossa käytiin kommunistisen sandinistihallituksen ja Yhdysvaltain tukemien contrasissien välistä sisällissotaa. Keski-Amerikassa Väljas mainitsi tulevansa Neuvostoliiton/Venäjän sijaan Virosta, joka oli miehityksen sijaan ”vapaaehtoisesti liittynyt” Neuvostoliittoon ja oli vapaampi kuin koskaan aiemmin.
Väljas oli Gorbatšovin kanssa hyvä ystävä jo 1950-luvulta. Vuonna 1988 Gorbatšov ilmoitti politbyroon nimittäneen Väljaksen Viron puolueen johtoon. Virolaiset olivat alkaneet kokoontua kansankokouksiin Tallinnan laulukentällä ja puoluejohto oli vaihdettava uudistusmieliseksi. Väljas valittiin Viron kommunistipuolueen keskuskomitean ensimmäiseksi sihteeriksi 16. kesäkuuta 1988 Tallinnassa puolueen yleiskokouksessa.
Väljas kannatti puolueen uudistamista kansan tahdon mukaiseksi ja otti päämääräksi, että virolaiset lapset oppisivat viron kieltä ja pystyisivät säilyttämään virolaisen kulttuurin. EKP:n XX puoluekokous televisioitiin propagandatarkoituksessa ja jotta linjasta ei voisi luopua. Väljas luovutti suunnitteluministerin paikan kansanrintaman Edgar Savisaarelle maaliskuun 1989 vaalien jälkeen.
Kommunistipuolueen vallanmenetys oli nopea, marraskuussa 1989 puolueen kirjailijaliitto lopetti toimintansa, ja Viron komsomol lakkautettiin. Helmikuussa 1990 Viron korkein neuvosto kumosi neuvostotasavallan perustuslain kuudennen pykälän, joka takasi kommunistipuolueelle johtavan aseman yhteiskunnassa. Puolue hajosi kolmeen osaan, joista Väljas jäi itsenäisen kommunistipuolueen johtoon moskovanmielisten muodostaessa oman ryhmänsä.
18. maaliskuuta 1990 pidettiin korkeimman neuvoston monipuoluevaalit, jotka Savisaaren johtama kansanrintama voitti.
Väljas oli entisen kommunistipuolueen johdossa vuoteen 1995 asti.[2] Joulukuusta 2004 lähtien useita nimenvaihdoksia läpikäynyt puolue on tunnettu nimellä Viron vasemmistopuolue (Eesti Vasakpartei).
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Toomsalu, Toomas: Suri endine riigitegelane Vaino Väljas Eesti Uutised. 16.1.2024. Postimees. Viitattu 16.1.2024. (viroksi)
- ↑ a b c d e Estonian diplomat and politician Vaino Väljas dies Politics. 16.1.2024. ERR News. Viitattu 16.1.2024. (englanniksi)
Karl Säre (1940) | Nikolai Karotamm (1944) | Johannes Käbin (1950) | Karl Vaino (1978) | Vaino Väljas (1988–1989)
|