Kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö
| Kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö | |
|---|---|
|
|
| Perustettu | 1947[1] |
| Tyyppi | YK:n erityisjärjestö |
| Toimiala | siviili-ilmailu |
| Päämaja | |
| Jäsenet | 193 jäsenmaata[2] |
| Pääsihteeri | Juan Carlos Salazar Gómez[3] |
| Kattojärjestö | Yhdistyneet kansakunnat |
| Aiheesta muualla | |
| Sivusto | |
Kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö (engl. International Civil Aviation Organization (ICAO); ransk. Organisation de l'aviation civile internationale (OACI)) on Yhdistyneiden kansakuntien alainen erityisjärjestö.
Perustaminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]ICAO:n perustamisen mahdollistava kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimus laadittiin Chicagossa vuonna 1944 pidetyssä kansainvälisessä siviili-ilmailukonferenssissa.[4]
Väliaikainen kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö (PICAO) toimi 20 kuukauden ajan, kunnes ICAO perustettiin virallisesti 4. huhtikuuta 1947. Kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimus korvasi Pariisin vuoden 1919 yleissopimuksen ja Pan-Amerikan vuoden 1928 ilmailua koskevan yleissopimuksen määräykset.[4]
Tehtävät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]ICAO edistää kansainvälistä siviili-ilmailua laatimalla teknisiä standardeja lentoliikenteen turvallisuuden ja tehokkuuden varmistamiseksi sekä helpottamalla rajamuodollisuuksia. Järjestö kehittää alueellisia suunnitelmia kansainvälisen lentoliikenteen edellyttämille maapuolisille laitteille ja palveluille, julkaisee lentoliikennetilastoja ja laatii tutkimuksia ilmailun taloudesta, edistää lento-oikeudellisten yleissopimusten kehittämistä sekä tarjoaa teknistä apua valtioille siviili-ilmailuohjelmien kehittämisessä.[4]
Jäsenet ja organisaatio
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]ICAO:n pääelimiä ovat yleiskokous, johon kuuluvat kaikki järjestön 193 jäsentä[5], sekä neuvosto, johon kuuluu 36 valtiota. Neuvosto kokoontuu lähes jatkuvassa istunnossa.[4]
Neuvoston valtiot yleiskokous valitsee kolmeksi vuodeksi. Valintoja tehdessään yleiskokouksen tulee varmistaa riittävä edustus:[4]
- lentoliikenteen kannalta erityisen merkittävistä valtioista
- valtioista, jotka antavat suurimman panoksen kansainvälisen siviili-ilmailun tarvitsemien tilojen ja palvelujen tarjoamiseen
- valtioista, jotka eivät sisälly edellä mainittuihin ryhmiin, mutta joiden valinta takaisi sen, että kaikki maailman keskeiset maantieteelliset alueet ovat edustettuina.
Venäjä äänestettiin ulos neuvostosta lokakuussa 2022 pidetyssä kokouksessa. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun neuvoston jäsenvaltio on äänestetty ulos.[6]
Järjestön todelliset menot vuonna 2020 olivat 103 miljoonaa Kanadan dollaria. Järjestön pääsihteeri on kolumbialainen Juan Carlos Salazar Gómez, ja neuvoston puheenjohtaja on italialainen Salvatore Sciacchitano.[4]
| pääsihteeri | virkakausi | maa |
|---|---|---|
| Albert Roper | 1947–1951 | |
| Carl Ljungberg | 1952–1959 | |
| Ronald MacAllister Macdonnell | 1959–1964 | |
| Bernardus Tielman Twigt | 1964–1970 | |
| Assad Kotaite | 1970–1976 | |
| Yves Lambert | 1976–1988 | |
| Shivinder Singh Sidhu | 1988–1991 | |
| Philippe Rochat | 1991–1997 | |
| Renato Claudio Costa Pereira | 1997–2003 | |
| Taïeb Chérif | 2003–2009 | |
| Raymond Benjamin | 2009–2015 | |
| Fang Liu | 2015–2021 | |
| Juan Carlos Salazar Gómez | 2021– |
Päätoimipiste ja maanosakohtaiset toimistot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Järjestön maailmanlaajuinen pääkonttori toimii Kanadan Montrealissa. Maanosakohtaiset toimistot sijaitsevat seuraavilla paikkakunnilla:[7]
- Eurooppa ja Pohjois-Atlantti: Neuilly-sur-Seine, Ranska
- Aasia ja Tyynimeri: Bangkok, Thaimaa
- Lähi-itä: Kairo,Egypti
- Itä- ja Eteläinen Afrikka: Nairobi, Kenia
- Keski- ja Länsi-Afrikka: Dakar, Senegal
- Etelä-Amerikka: Lima, Peru
- Pohjois- ja Keski-Amerikka ja Karibia: México, Meksiko
Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön lentokenttätunnukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järjestön nelikirjaimisissa lentokenttätunnuksissa ensimmäinen kirjain kertoo maantieteellisen alueen ja toinen kirjain maan. Esimerkkejä:
| Koodi | Valtio |
|---|---|
| A – Läntinen Etelä-Tyynimeri | |
| AG | Salomonsaaret |
| AN | Nauru |
| AY | Papua-Uusi-Guinea |
| B – Grönlanti, Islanti ja Kosovo (Euroopan vaihtoehtoinen tunnus) | |
| BG | Grönlanti |
| BI | Islanti |
| BK | Kosovo |
| C - Kanada | |
| C | Kanada |
| D – Länsi-Afrikan ja Maghrebin itäosat | |
| DA | Algeria |
| DB | Benin |
| DF | Burkina Faso |
| DG | Ghana |
| DI | Norsunluurannikko |
| DN | Nigeria |
| DR | Niger |
| DT | Tunisia |
| DX | Togo |
| E – Pohjois-Eurooppa | |
| EB | Belgia |
| ED | Saksa (siviilil) |
| EE | Viro |
| EF | Suomi |
| EG | Yhdistynyt kuningaskunta (mukaan lukien kruununsiirtomaat) |
| EH | Alankomaat |
| EI | Irlanti |
| EK | Tanska ja Färsaaret |
| EL | Luxemburg |
| EN | Norja |
| EP | Puola |
| ES | Ruotsi |
| ET | Saksa (sotilaallinen) |
| EV | Latvia |
| EY | Liettua |
| F – Suurin osa Keski-Afrikasta, Etelä-Afrikasta ja Intian valtamerestä | |
| FA | Etelä-Afrikka |
| FB | Botswana |
| FC | Kongon tasavalta |
| FD | Swazimaa |
| FE | Keski-Afrikan tasavalta |
| FG | Päiväntasaajan Guinea |
| FH | Saint Helena, Ascension ja Tristan da Cunha |
| FI | Mauritius |
| FJ | Brittiläinen Intian valtameren alue |
| FK | Kamerun |
| FL | Sambia |
| FM | Komorit, Mayotte, Réunion ja Madagaskar |
| FN | Angola |
| FO | Gabon |
| FP | São Tomé ja Príncipe |
| FQ | Mosambik |
| FS | Seychellit |
| FT | Tšad |
| FV | Zimbabwe |
| FW | Malawi |
| FX | Lesotho |
| FY | Namibia |
| FZ | Kongon demokraattinen tasavalta |
| G – Länsi-Afrikan ja Maghrebin länsiosat | |
| GA | Mali |
| GB | Gambia |
| GC | Kanariansaaret |
| GE | Ceuta ja Melilla |
| GF | Sierra Leone |
| GG | Guinea-Bissau |
| GL | Liberia |
| GM | Marokko |
| GO | Senegal |
| GQ | Mauritania |
| GS | Länsi-Sahara |
| GU | Guinea |
| GV | Kap Verde |
| H – Itä- ja Koillis-Afrikka | |
| HA | Etiopia |
| HB | Burundi |
| HC | Somalia |
| HD | Djibouti |
| HE | Egypti |
| HH | Eritrea |
| HJ | Etelä-Sudan |
| HK | Kenia |
| HL | Libya |
| HR | Ruanda |
| HS | Sudan |
| HT | Tansania |
| HU | Uganda |
| K – Manner-Yhdysvallat | |
| K | Manner-Yhdysvallat |
| L – Etelä-Eurooppa, Israel, Palestiina ja Turkki | |
| LA | Albania |
| LB | Bulgaria |
| LC | Kypros |
| LD | Kroatia |
| LE | Espanja (mukaan lukien Baleaarit) |
| LF | Metropoli-Ranska, Saint-Pierre ja Miquelon |
| LG | Kreikka |
| LH | Unkari |
| LI | Italia (ja San Marino) |
| LJ | Slovenia |
| LK | Tšekki |
| LL | Israel |
| LM | Malta |
| LN | Monaco |
| LO | Itävalta |
| LP | Portugali (mukaan lukien Azorit ja Madeira) |
| LQ | Bosnia ja Hertsegovina |
| LR | Romania |
| LS | Sveitsi |
| LT | Turkki |
| LU | Moldova |
| LV | Palestiina |
| LW | Pohjois-Makedonia |
| LX | Gibraltar |
| LY | Serbia ja Montenegro |
| LZ | Slovakia |
| M – Väli-Amerikka, Meksiko ja Karibian pohjois- ja länsiosat | |
| MB | Turks- ja Caicossaaret |
| MD | Dominikaaninen tasavalta |
| MG | Guatemala |
| MH | Honduras |
| MK | Jamaika |
| MM | Meksiko |
| MN | Nicaragua |
| MP | Panama |
| MR | Costa Rica |
| MS | El Salvador |
| MT | Haiti |
| MU | Kuuba |
| MW | Caymansaaret |
| MY | Bahama |
| MZ | Belize |
| N – Suurin osa eteläisestä Tyynestämerestä ja Uusi-Seelanti | |
| NC | Cookinsaaret |
| NF | Fidži, Tonga |
| NG | Kiribati (Gilbertsaaret), Tuvalu |
| NI | Niue |
| NL | Wallis ja Futuna |
| NS | Samoa, Amerikan Samoa |
| NT | Ranskan Polynesia |
| NV | Vanuatu |
| NW | Uusi-Kaledonia |
| NZ | Uusi-Seelanti, osa Antarktista |
| O – Persianlahden valtiot, Iran, Irak, Pakistan, Jordania, Länsiranta | |
| OA | Afganistan |
| OB | Bahrain |
| OE | Saudi-Arabia |
| OI | Iran |
| OJ | Jordania ja Länsiranta |
| OK | Kuwait |
| OL | Libanon |
| OM | Yhdistyneet arabiemiirikunnat |
| OO | Oman |
| OP | Pakistan |
| OR | Irak |
| OS | Syyria |
| OT | Qatar |
| OY | Jemen |
| P – Suurin osa pohjoisesta Tyynestämerestä ja Kiribati | |
| PA | Alaska (myös PF, PO ja PP) |
| PB | Bakerinsaari |
| PC | Kiribati (Phoenixsaaret) |
| PF | Alaska (myös PA, PO ja PP) |
| PG | Guam, Pohjois-Mariaanit |
| PH | Havaiji |
| PJ | Johnstonin atolli |
| PK | Marshallinsaaret |
| PL | Kiribati (Linesaaret) |
| PM | Midwaysaaret |
| PO | Alaska (myös PA, PF and PP) |
| PP | Alaska (myös PA, PF and PO) |
| PT | Mikronesian liittovaltio, Palau |
| PW | Wakensaari |
| R – Japani, Etelä-Korea, Filippiinit | |
| RC | Taiwan |
| RJ | Japani (pääsaaret) |
| RK | Etelä-Korea |
| RO | Japani (Okinawa) |
| RP | Filippiinit |
| S – Etelä-Amerikka | |
| SA | Argentiina (mukaan lukien osa Antarktista) |
| SB | Brasilia (myös SD, SI, SJ, SN, SS ja SW) |
| SC | Chile (mukaan lukien Pääsiäissaari ja osa Antarktista) (myös SH) |
| SD | Brasilia (myös SB, SI, SJ, SN, SS ja SW) |
| SE | Ecuador |
| SF | Falklandinsaaret |
| SG | Paraguay |
| SH | Chile (myös SC) |
| SI | Brasilia (myös SB, SD, SJ, SN, SS ja SW) |
| SJ | Brasilia (myös SB, SD, SI, SN, SS ja SW) |
| SK | Kolumbia |
| SL | Bolivia |
| SM | Suriname |
| SN | Brasilia (myös SB, SD, SI, SJ, SS ja SW) |
| SO | Ranskan Guiana |
| SP | Peru |
| SS | Brasilia (myös SB, SD, SI, SJ, SN ja SW) |
| SU | Uruguay |
| SV | Venezuela |
| SW | Brasilia (myös SB, SD, SI, SJ, SN ja SS) |
| SY | Guyana |
| T – Karibian itä- ja eteläosat | |
| TA | Antigua ja Barbuda |
| TB | Barbados |
| TD | Dominica |
| TF | Guadeloupe, Martinique, Saint-Barthélemy, Saint-Martin |
| TG | Grenada |
| TI | Yhdysvaltain Neitsytsaaret |
| TJ | Puerto Rico |
| TK | Saint Kitts ja Nevis |
| TL | Saint Lucia |
| TN | Alankomaiden Karibia, Aruba, Curaçao, Sint Maarten |
| TQ | Anguilla |
| TR | Montserrat |
| TT | Trinidad ja Tobago |
| TU | Brittiläiset Neitsytsaaret |
| TV | Saint Vincent ja Grenadiinit |
| TX | Bermuda |
| U – Suurin osa entisistä Neuvostoliiton maista | |
| U | Venäjä (paitsi alla listatut kirjainyhdistelmät) |
| UA | Kazakstan |
| UB | Azerbaidžan |
| UC | Kirgisia |
| UD | Armenia |
| UG | Georgia |
| UK | Ukraina |
| UM | Valko-Venäjä ja Venäjä (Kaliningradin alue) |
| UT | Tadžikistan, Turkmenistan |
| UZ | Uzbekistan |
| V – Monet Etelä-Aasian maat, Manner-Kaakkois-Aasia, Hongkong ja Macao" | |
| VA | Intia (länsi) |
| VC | Sri Lanka |
| VD | Kambodža |
| VE | Intia (itä) |
| VG | Bangladesh |
| VH | Hongkong |
| VI | Intia (pohjoinen) |
| VL | Laos |
| VM | Macao |
| VN | Nepal |
| VO | Intia (etelä) |
| VQ | Bhutan |
| VR | Malediivit |
| VT | Thaimaa |
| VV | Vietnam |
| VY | Myanmar |
| W – Suurin osa merellisestä Kaakkois-Aasiasta | |
| WA | Indonesia (myös WI, WQ ja WR) |
| WB | Brunei, Malesia (Itä-Malesia) |
| WI | Indonesia (myös WA, WQ ja WR) |
| WM | Malesia (Malakan niemimaa) |
| WP | Itä-Timor |
| WQ | Indonesia (myös WA, WI ja WR) |
| WR | Indonesia (myös WA, WI ja WQ) |
| WS | Singapore |
| Y – Australia | |
| Y | Australia (mukaan lukien Norfolkinsaaret, Joulusaari, Kookossaaret ja Australian Antarktiksen alue) |
| Z – Kiina, Pohjois-Korea ja Mongolia | |
| ZB | Kiina (pohjoinen) |
| ZG | Kiina (etelä) |
| ZH | Kiina (keski) |
| ZJ | Kiina (Hainan) |
| ZK | Pohjois-Korea |
| ZL | Kiina (luode) |
| ZM | Mongolia |
| ZP | Kiina (Yunnan) |
| ZS | Kiina (itä) |
| ZU | Kiina (lounas) |
| ZW | Kiina (Xinjiang) |
| ZY | Kiina (koillinen) |
Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön lentoyhtiötunnukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Lentoyhtiökoodit
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Euroopan lentoturvallisuusvirasto
- Liikenteen turvallisuusvirasto
- Kansainvälinen ilmakuljetusliitto (International Air Transport Association; IATA) on lentoyhtiöiden etujärjestö.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ The History of ICAO and the Chicago Convention ICAO. Arkistoitu 29.7.2017. Viitattu 25.3.2020. (englanniksi)
- ↑ Member States 13.4.2019. ICAO. Arkistoitu 21.3.2021. Viitattu 28.8.2019.
- ↑ puheenjohtaja 1.8.2021. ICAO. Arkistoitu 25.7.2022. Viitattu 12.8.2022.
- ↑ a b c d e f The Statesman’s Yearbook 2025, s. 15. Palgrave Macmillan, 2024. ISBN 978-1-349-96111-5
- ↑ Member States (PDF) icao.int. Arkistoitu 21.3.2021. Viitattu 12.10.2022. (englanniksi)
- ↑ Venäjä äänestettiin ulos kansainvälisen siviili-ilmailujärjestö ICAO:n neuvostosta lentoposti.fi. 4.10.2022. Viitattu 17.1.2026.
- ↑ Contact Us ICAO, icao.int. Viitattu 3.7.2017. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön virallinen sivusto
- European Aviation Safety Agency (EASA)
- Joint Aviation Authorities (JAA)