Alankomaiden Karibia

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Alankomaiden Karibia
Caribisch Nederland
Alankomaiden lippu Alankomaiden vaakuna
lippu vaakuna

Sijainti Karbialla
Sijainti Karbialla

Valtiomuoto erityiskunta (perustuslaillinen monarkia)
kuningar Willem-Alexander
Kansallinen edustaja Jan Helmond
Pinta-ala
– yhteensä 328 km² (sijalla )
Väkiluku (2016) 25 019 (sijalla )
Viralliset kielet hollanti (virallinen)
Muut kielet englanti(Sabassa, St. Eustatiuksella) papiamentu (Bonairella)[1]
Valuutta Yhdysvaltain dollari[2] (USD)
Itsenäisyys
Alankomaiden Antillien lakkauttaminen

10. lokakuuta 2010
Lyhenne BQ, NL-BQ1, NL-BQ2, NL-BQ3
Kansainvälinen
suuntanumero
+599

Alankomaiden Karibia[3][4] tai Hollannin Karibia (hol. Caribisch Nederland,) ovat kolme erityisasemissa olevaa Alankomaiden kuntaa, jotka sijaitsevat Karibialla. Ne ovat Bonaire, Sint Eustatius ja Saba ,[5] joskus termiä "Alankomaiden Karibia" käytetään joskus viittaamaan kaikkiin Alankomaiden Karibian saariin mukaan lukien Aruba, Curaçao ja Sint Maarten. Lainsäädännöllisesti kolme saarta tunnetaan myös nimellä BES-saarina (Bonaire, Sint Eustatius ja Saba). Saaret luokitellaan tällä hetkellä Alankomaiden erityiskunniksi ja Euroopan unionin merentakaisiksi alueiksi ja näin ollen EU:n lainsäädäntöä ei sovelleta niissä automaattisesti.

Bonaire (mukaan lukien Pieni -Bonairen saari) on yksi Leeward Antillien saari joka sijaitsee lähellä Venezuelan rannikkoa. Sint Eustatius ja Saba sijaitsevat Pienien- Antillien ryhmässä ja sijaitsevat etelään Sint Maartenista ja luoteeseen Saint Kitts ja Nevistä.

Laillinen asema[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nämä kolme saarta saivat nykyisen asemansa Alankomaiden Antillien lakkauttamisen jälkeen 10. lokakuuta 2010.[6] Samalla Curaçaon ja Sint Maartenin saaret tulivat osaksi Alankomaiden kuningaskuntaa autonomisina maina (holl.l anden).[7] Aruban saari on myös osana Alankomaiden kuningaskuntaa. Termi "Alankomaiden Karibia" voi viitata kolmeen erityisiin kuntiin , mutta siihen voi myös laskea kaikki Karibian saaret jotka ovat osa Alankomaiden kuningaskuntia. Karibian Alankomaiden väestö on 25 019. Niiden kokonaispinta-ala on 328 km2

Karibian Alankomaiden saaret äänestivät ensimmäistä kertaa Alankomaiden parlamenttivaaleissa vuonna 2012 .[8]

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Erityiset kunnat (hol.bijzondere gemeente) toimivat kuten muut Alankomaiden kunnat ja niiden tehtävät ovat sama . Täytäntöönpanovalta kuuluu hallintoneuvostolle, jota johtaa kuvernööri. Tärkein demokraattinen elin on saarivaltuusto. Näiden kolmen saaren asukkailla on Alankomaiden kansalaisuus ja on oikeus äänestää Alankomaiden parlamenttivaaleissa ja (kuten kaikilla Alankomaiden kansalaisilla) Euroopan parlamentinvaaleissa.

Virallisesti saaret luokitellaan Alankomaiden lainsäädännössä julkisiksi elimiksi eikä kunniksi. Toisin kuin tavanomaisissa kunnissa, ne eivät kuulu mihinkään Alankomaiden maakuntiin[9] ja kuntien maakuntaneuvostojen valtuudet jakautuvat saarivaltioiden ja keskushallinnon välillä Karibian alueen Alankomaiden kansallisen viraston välillä. Tästä syystä niitä kutsutaan "erityisiksi" kunniksi.

Monissa Alankomaiden laeissa on erityinen versio joka koskee Karibian alueita.[10] Esimerkiksi sosiaaliturva ei ole samalla tasolla kuin Manner-Alankomaissa.[11]

Alankomaiden erityiset kunnat
Kunta Pääkaupunki
(ja suurin kaupunki)
Pinta-ala[12]
(km²)
Väkiluku[13]
Asukastiheys
(per km²)
Bonairen lippu Bonaire Kralendijk 288 18 905 66
Sint Eustatiuksen lippu Sint Eustatius Oranjestad 21 3 877 185
Saban lippu Saba The Bottom 13 1 811 139
Yhteensä 322 24 593 76

Kansallinen toimisto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alankomaiden Karibian kansallinen toimisto (hol. Rijksdienst Caribisch Nederland) vastaa saarten verotuksesta, poliisitoiminnasta, maahanmuutosta, liikenneinfrastruktuurista, terveydenhuollosta, koulutuksesta ja sosiaaliturvasta ja tarjoaa näitä palveluja Alankomaiden keskushallituksen puolesta..[14] Tämä virasto perustettiin alueelliseksi palvelukeskukseksi vuonna 2008 ja siitä tuli Alankomaiden Karibian kansallinen toimisto 1. syyskuuta 2010 alkaen.[15]Nykyinen johtaja on Jan Helmond.[16] Bonairen, Sint Eustatiusin ja Saban julkisten elinten edustaja edustaa Alankomaiden keskushallitusta saarilla ja suorittaa myös tehtäviä, jotka ovat samanlaisia kuin kuninkaan komisaarin jäsen. Nykyinen edustaja on Gilbert Isabella.

Suhde Euroopan unioniin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Euroopan unionin erityisalueet

Saaret eivät kuulu Euroopan unioniin, vaan ne muodostavat unionin "merentakaiset maat ja alueet" aseman joissa sovelletaan erityissäännöksiä.[17] Lissabonin sopimuksessa otettiin käyttöön menettely, jossa Eurooppa-neuvosto voi muuttaa Tanskan, Ranskan tai Alankomaiden merentakaisen alueiden asemia koskien EU: n perussopimuksen pohjalta soveltamisessa kyseiseen alueeseen.[18]

Kesäkuussa 2008 Alankomaiden hallitus julkaisi selvityksen oikeudellisista ja taloudellisista vaikutuksista siirtymällä merentakaisesta alueen asemasta ulkoalueen asemaan .[19][20] Saarten asema tarkistettiin viiden vuoden siirtymäkauden jälkeen, joka alkoi Alankomaiden Antillien purkamisesta lokakuussa 2010 alkaen.[21]

Uudelleentarkastelu toteutettiin osana suunnitellun Alankomaiden lain uudistamista koskien Bonairea, Sint Eustatiusta ja Sabaa jossa saarille on myönnetty mahdollisuus tulla osaksi ulkoalueen asemaa ja siten suoraan Euroopan unionin osaksi.[22]

Lokakuussa 2015 tarkastelussa todettiin, että nykyiset hallinto- ja integraatiolainsäädännöt Manner-Alankomaiden kanssa eivät toimineet mutta suosituksia siitä, olisiko siirtyminen merentakaisesta alueen asemasta ulkoalueen asemaan parantaisi saarten asemia.[23][24][25] [26]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alankomaiden Karibian on osa Pieniä-Antilleitä tähän saariryhmiin

  • Bonaire joka osa ABC-saaria Leeward-Antillien saareketjussa Venezuelan rannikolta. Leeward Antillit ovat sekä tuliperäisiä ja korallisia
  • Saba ja Sint Eustatius ovat osa SSS-saaria. Ne sijaitsevat Puerto Ricon ja Neitsytsaarten itäpuolella . Vaikk niitä pidetään yleensä osana Leewardsaaria, ranskaksi, espanjaksi, hollanniksi ja englanniksi puhutaan paikallisesti, ne katsotaan kuuluvan Windwardsaariin. Windwardsaaret ovat kaikki tuliperäisiä ja mäkisiä, joten ne eivät ole kovinkaan sopivia maatalouteen. Korkein kohta on Scenery-vuori, 887 m Saballa (myös korkein kohta koko Alankomaiden kuningaskunnassa).

Ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alankomaiden Karibian saaret kuuluvat trooppiseen ilmastoon jossa on lämmin sää ympäri vuoden. Leewardsaaret ovat lämpimämpiä ja kuivempia kuin Windwardsaaret. Kesällä Windwardsaaret ovat altiita hurrikaaneille.

Valuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kolme saarta käytti 1. tammikuuta 2011 asti Alankomaiden Antillien guldenia; sen jälkeen kaikki kolme siirtyivät käyttämään Yhdysvaltain dollaria ja eikä euroa (jota käytetään Manenr-Alankomaissa) tai Karibian guldenia (jota kaksi muuta entistä Alankomaiden Antillien saarta Curaçao ja Sint Maarten käyttävät).[27]

Tietoliikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puhelinnumero on 599, sama kuin entisellä Alankomaiden Antilleilla, ja se on yhteinen myös Curaçaon kanssa. Kansainvälinen standardointijärjestö on määrittänyt näille saarille ISO 3166-1-alpha-2-maakoodin ISO 3166-2: BQ.[28] IANA ei ole perustanut .bq Internet ccTLD: n koodia eikä sitä tiedetä milloin se otetaan käyttöön joten käytössä on Alankomaiden verkkotunnus .nl [29][30]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Invoeringswet openbare lichamen Bonaire, Sint Eustatius en Saba wetten.nl. Arkistoitu 17 January 2015. Viitattu 14.10.2012. (hollanniksi)
  2. Wet geldstelsel BES 30 September 2010. Dutch government. Viitattu 11 January 2014.
  3. Changes per 10.10.10 Rijksdienst Caribisch Nederland. Arkistoitu 27 September 2015. Viitattu 16 August 2015.
  4. Island guide Caribbean Netherlands – Bonaire, Sint Eustatius, Saba Rijksdienst Caribisch Nederland. Arkistoitu 7 September 2015. Viitattu 16 August 2015.
  5. Nature Policy Plan The Caribbean Netherlands Ministry of Economic Affairs of the Netherlands. 3 February 2014. Viitattu 20 November 2018. PDF
  6. Besluit van 23 september 2010 tot vaststelling van het tijdstip van inwerkingtreding van de artikelen I en II van de Rijkswet wijziging Statuut in verband met de opheffing van de Nederlandse Antillen 1 October 2010. Overheid.nl. Arkistoitu 15 July 2011. Viitattu 27 June 2011. (hollanniksi)
  7. Caribbean Parts of the Kingdom Government.nl. Arkistoitu 30 October 2016.
  8. Verkiezingen Caribische graadmeter – Binnenland – Telegraaf.nl web.archive.org. Arkistoitu 16 April 2017. Viitattu 2 May 2018.
  9. 31.954, Wet openbare lichamen Bonaire, Sint Eustatius en Saba Eerste kamer der Staten-Generaal. Arkistoitu 25 November 2010. ”.” Viitattu 15.10.2010. (hollanniksi)
  10. Wet- en regelgeving web.archive.org. (hollanniksi)
  11. Summary and conclusions – The Caribbean Netherlands five years after the transition kennisopenbaarbestuur.nl.
  12. Statistical Yearbook – Netherlands Antilles (2009) Central Bureau of Statistics (Netherlands). Arkistoitu 20 December 2016. PDF
  13. Bevolkingsontwikkeling Caribisch Nederland; geboorte, sterfte, migratie Central Bureau of Statistics. Viitattu 13.12.2012. (hollanniksi)
  14. Vacatures Rijksdienst Caribisch Nederland. Viitattu 29 May 2013.
  15. Rijksdienst Caribisch Nederland Rijksdienst Caribisch Nederland. Arkistoitu 2 April 2015. Viitattu 29 May 2013.
  16. Agreement on labor conditions Civil servants Rijksdienst Caribisch Nederland Rijksdienst Caribisch Nederland. Arkistoitu 3 October 2016. Viitattu 30 September 2016.
  17. Per the Annex II of the Treaty on the Functioning of the European Union.
  18. > Article 355(6) of the Treaty on the Functioning of the European Union.
  19. Schurende rechtsordes: Over juridische implicaties van de UPG-status voor de eilandgebieden van de Nederlandse Antillen en Aruba (Rijksuniversiteit Groningen) (PDF) 19 June 2008. Eerstekamer.nl. Arkistoitu 2 April 2015. (hollanniksi)
  20. Economische gevolgen van de status van ultraperifeer gebied voor de Nederlandse Antillen en Aruba / SEOR (PDF) 19 June 2008. Eerstekamer.nl. Arkistoitu 14 July 2014. (hollanniksi)
  21. Tweede Kamer, vergaderjaar 2008–2009, 31700 IV, nr.3: Brief van de staatssecretaris van Binnenlandse Zaken en Koninkrijksrelaties met het kabinetsstandpunt over de rapporten over de UPG status voor de eilandgebieden van de Nederlandse Antillen en Aruba (PDF) 21 October 2008. Eerstekamer.nl. Arkistoitu 14 July 2014. (hollanniksi)
  22. Kamerstuk 31954 nr.7: Regels met betrekking tot de openbare lichamen Bonaire, Sint Eustatius en Saba (Wet openbare lichamen Bonaire, Sint Eustatius en Saba) 14 October 2009. Overheid.nl. Arkistoitu 14 July 2014. (hollanniksi)
  23. Pro Facto – Rijksuniversiteit Groningen: Vijf jaar Caribisch Nederland: De werking van wetgeving (PDF) zoek.officielebekendmakingen.nl. August 2015. Arkistoitu 26 March 2017. (hollanniksi)
  24. DSP-Groep: Vijf jaar Caribisch Nederland: Werking van de nieuwe bestuurlijke structuur (PDF) zoek.officielebekendmakingen.nl. 23 September 2015. Arkistoitu 26 March 2017. (hollanniksi)
  25. Sociaal en Cultureel Planbureau: Vijf jaar Caribisch Nederland: Gevolgen voor de bevolking (PDF) zoek.officielebekendmakingen.nl. October 2015. Arkistoitu 26 March 2017. (hollanniksi)
  26. Evaluatiecommissie Caribisch Nederland: VIJFJAAR VERBONDE BONAIRE, SINT EUSTATIUS, SABA EN EUROPEES NEDERLAND (Rapport van de commissie evaluatie uitwerking van de nieuwe staatkundige structuur Caribisch Nederland) (PDF) deugdelijkbestuuraruba.org. 12 October 2015. Arkistoitu 22 March 2017. (hollanniksi)
  27. The Dutch Caribbean Dutch Caribbean Legal Portal. Arkistoitu 20 June 2014.
  28. ISO 3166-1 decoding table International Organization for Standardization. Arkistoitu 4 June 2012. Viitattu 16.12.2010.
  29. BQ – Bonaire, Sint Eustatius and Saba ISO. Arkistoitu 17 June 2016. Viitattu 29 August 2014.
  30. Delegation Record for .BQ IANA. Viitattu 3.7.2019.