Lentoturvallisuus

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Lentämiselle on asetettu muita liikennemuotoja tiukemmat turvallisuusvaatimukset. Tämä johtuu siitä, että se on liikennemuodoista nuorin ja sen alkuaikana tapahtui hyvin paljon onnettomuuksia, jotka herättivät myös suurta julkista huomiota. Osa vaatimuksesta johtuu psykologiasta: lentokone lentää korkealla (putoamisen pelko) ja matkustajalla ei ole mahdollisuutta päästä kesken pois kyydistä.

Lentoturvallisuutta valvovat eri maiden kansalliset lentoturvallisuusviranomaiset. Se perustuu lentokoneiden tyyppihyväksyntään, joka varmistetaan muun muassa koelennoin. Lentokoneen suunnittelussa on etenkin suuren luotettavuuden vaatimuksesta johtuvia suunnittelumääräyksiä. Lisäksi valmistettavien lentokoneiden materiaalien ja laitteiden luotettavuudelle on tiukat määräykset.

Suomessa lentoturvallisuudesta vastaa Liikenteen turvallisuusvirasto (Trafi).[1] Lentämiseen turvallisuus on luokiteltu Suomessa korkean kansainvälisen tason täyttäväksi. Pienetkin poikkeavat tapahtumat ja vievöt vaaratilanteet raportoidaan ilmailuviranomaiselle, joka käsittelee, luokittelee ja tilastoi Suomen lento-onnettomuudet, lentolaitteiden vauriot ja vaaratilanteet. Tarvittaessa tehdää lentoturvallisuutta kehittäviä aloitteita. Vakavia vaaratilanteita tapahtuu Suomessa erittäin harvoin.[1]

Vakavat vaaratilanteet ja onnettomuudet tutkii Suomessa Oikeusministeriön Onnetteomuustutkintakeskuksen asettama tutkija-lautakunta, lievemmät ilmailuviranomaisen asiantuntijat. Tarkoituksena on selvittää, mitkä syyt aiheuttivat vaaratilanteen ja mitä voidaan tehdä vastaavien tilanteiden välttämiseksi jatkossa.[1]

Lentosäännöt ja lennon operatiivisen toteutuksen ohjeet pyrkivät turvalliseen lentämiseen.

Lentonavigaatio ja lentoasemien järjestelmät pyrkivät turvalliseen lentämiseen eri olosuhteissa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Lentoturvallisuus Liikenteen turvallisuusvirasto, trafi.fi. Viitattu 13.7.2016.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]