Passi

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee matkustusasiakirjaa. Passi on myös hevosen askellaji.
Euroopan unionin jäsenvaltion passi
Vuonna 2008 teetetyn turkkilaisen passin ensimmäinen aukeama. Vuonna 2016 Turkin passi oli hankintahinnaltaan maailman kallein.[1]
Montenegrolainen passi vuodelta 1887. Ennen valokuvaa passissa oli omistajan tietoja kirjoitettu käsin.
Vanha kiinalainen passi Qing-dynastian ajalta
  Israel
  Valtiot, jotka eivät ota vastaan Israelin passia
  Valtiot, jotka eivät ota vastaan Israelin passia tai muissa passeissa olevia israelilaisia leimoja tai Israelin viisumimerkintöjä

Passi on matkustusasiakirja, jonka näyttämistä pääsääntöisesti edellytetään valtakunnanrajan ylittäviltä ihmisiltä. Se käy myös yleisestä henkilötodistuksesta, jonka avulla sen haltija voi todistaa henkilöllisyytensä ja kansalaisuutensa. Passi sisältää yleensä haltijansa valokuvan, allekirjoituksen, nimen, syntymäajan, kansalaisuuden ja muita henkilötietoja. Passi oli alun perin asiakirja, joka määritteli kantajalleen oikeuden tulla siinä mainittuihin kaupunkeihin.lähde? Eri maissa on ollut erilaisia passeja. Nykyisen muotonsa passi on vasta saanut 1900-luvulla.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäiset passinkaltaiset asiakirjat on otettu käyttöön jo muinaisessa Egyptissä, jossa rajojen ylittämiseen vaadittiin hallitsijan tai tämän valtuuttaman virkamiehen allekirjoituksella varustettu kulkulupa. Näissä ensimmäisissä passeissa ei varsinaisesti varmistettu asiakirjan kantajan henkilöllisyyttä, sillä kulkuluvan kantajan oletettiin olevan kulkuluvassa mainittu henkilö.

Nykyaikaisille passeille syntyi tarve ensimmäisen maailmansodan yhteydessä, jolloin alettiin pelätä, että vakoojat tai muut epämieluisat henkilöt ylittävät valtionrajoja väärennetyin passein. Vuonna 1914 passimääräyksiä kiristettiin siten, että passista tuli löytyä kuvailuja passinkantajasta, joita olivat esimerkiksi kasvojenmuoto sekä silmien-, ihon- ja hiustenväri. Passissa olevaa valokuvaa alettiin edellyttää ensimmäistä kertaa Englannissa vuonna 1915, mutta passikuvan vaatimukset olivat väljiä: kuvassa sai olla useita ihmisiä ja kuvakulmaa ei ollut rajoitettu, kunhan passinkantajan kasvot olivat erotettavissa kuvasta. Passin käyttövaatimukset ja kiristyvät kuvaehdot herättivät myös närkästystä: vuonna 1919 herätti kohua tapaus, kun Yhdysvaltain presidentti Woodrow Wilsonin ei annettu matkustaa Ranskaan ilman passia.

Turismin ja edelleen passien kysynnän kasvu toi markkinoille passikuva-automaatit 1950-luvulla. Passikuvavaatimuksia on kiristetty jatkuvasti passien käyttöaikana: esimerkiksi vuonna 2004 kiellettiin hymyileminen tai suun auki pitäminen, otsatukat, silmälasit ja vauvoilla tutit. Nykyaikaiset passit luetaan automaattisesti rajavalvonta-automaateilla, joten kuvien on oltava teknisesti mahdollisimman samankaltaisia parhaimman toimivuuden takaamiseksi.[1]

Euroopan unioni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Euroopan unionissa Schengenin sopimukseen kuuluvien maiden rajoilla passia ei tarvita, vaan matkustusasiakirjaksi riittää henkilökortti. Pohjoismaiden välillä ja Schengen-alueen sisällä ei rajoilla enää tehdä rutiininomaisia passitarkastuksia erikoistilanteita lukuun ottamatta. Etenkin huippukokousten edellä rajamuodollisuudet on otettu käyttöön. Euroopan unionin jäsenvaltioiden passeissa henkilötiedot on tallennettu tavallisen tekstin lisäksi myös koneellisesti luettavassa muodossa ICAO-standardin mukaisesti.

Passi Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Suomen passi
Pääartikkeli: Muukalaispassi

Suomessa oli vielä 1800-luvulla käytössä matkapassi ja ulkomaanpassi. Matkapassin antoi kirkkoherra. Se oli virkatodistuksen tapainen asiakirja, joka oikeutti taloon sidotun henkilön siirtymään toiseen taloon tai toiselle paikkakunnalle. Ulkomaanpassi oli viranomaisen antama lupa matkustaa toiseen maahan. Maahan saapumiseen piti erikseen hankkia maahantulolupa eli viisumi.

Lapsen kanssa matkustaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alle 18-vuotiaat tarvitsevat oman passin ja kaikkien huoltajien suostumuksen sen saadakseen. Lapsen kanssa matkustava huoltaja tarvitsee lisäksi toisen huoltajan kirjallisen suostumuksen matkaa varten. Mukana on hyvä olla maistraatista englanninkielinen virkatodistus sukulaisuuden vahvistamiseksi. Ilman todisteita lomamatka saattaa päättyä jo toisen valtion rajalle koska sukulaisuussuhde täytyy olla todistettavissa tiettyihin valtioihin matkustaessa.[2]


Passivapauksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansalaiset Järjestely Vuodesta

Itävalta
Belgian lippu Belgia
Tšekin lippu Tšekki
Tanskan lippu Tanska
Viron lippu Viro
Suomen lippu Suomi
Ranskan lippu Ranska
Saksan lippu Saksa
Kreikka
Unkarin lippu Unkari
Islannin lippu Islanti
Italia
Latvia
Liechtenstein
Liettua
Luxemburg
Maltan lippu Malta
Alankomaiden lippu Alankomaat
Monacon lippu Monaco
Norjan lippu Norja
Puolan lippu Puola
Portugalin lippu Portugali
San Marinon lippu San Marino
Slovakian lippu Slovakia
Slovenian lippu Slovenia
Espanjan lippu Espanja
Ruotsin lippu Ruotsi
Sveitsin lippu Sveitsi
Vatikaanin lippu Vatikaanivaltio

Schengenin sopimus 1995

Irlanti
Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Britannia

Bilateraalinen sopimus Britannian ja Irlannin tasavallan välillä 1923

Venäjän lippu Venäjä
Valko-Venäjän lippu Valko-Venäjä

Bilateraalinen sopimus Venäjän federaation ja Valko-Venäjän tasavallan välillä 1996

Intia
Nepalin lippu Nepal

Intian ja Nepalin rauhan ja ystävyyden sopimus 1950

Intia
Bhutanin lippu Bhutan

Intian ja Bhutanin rauhan ja ystävyyden sopimus 1949

El Salvadorin lippu El Salvador
Guatemala
Honduras
Nicaraguan lippu Nicaragua

CA4-sopimus 2006

Australian lippu Australia
Uuden-Seelannin lippu Uusi-Seelanti

Trans-Tasmanian matkustusjärjestely 1973

Ruotsin lippu Ruotsi
Suomen lippu Suomi
Islannin lippu Islanti
Norjan lippu Norja
Tanskan lippu Tanska

Pohjoismainen passiunioni 1954

Bolivian lippu Bolivia
Kolumbia
Ecuadorin lippu Ecuador
Perun lippu Peru

Andien yhteisö 2007

Antigua ja Barbudan lippu Antigua ja Barbuda
Barbadoksen lippu Barbados
Belizen lippu Belize
Dominican lippu Dominica
Grenada
Guyana
Jamaika
Saint Kitts ja Nevisin lippu Saint Kitts ja Nevis
Saint Lucian lippu Saint Lucia
Saint Vincent ja Grenadiinien lippu Saint Vincent ja Grenadiinit
Surinamen lippu Suriname
Thaimaan lippu Thaimaa

CARICOM 2009

Saudi-Arabia Saudi-Arabia
Kuwait
Omanin lippu Oman
Yhdistyneiden arabiemiirikuntien lippu Yhdistyneet arabiemiirikunnat
Bahrainin lippu Bahrain

Persianlahden arabimaiden yhteistyöneuvosto 1981

Kenia
Tansanian lippu Tansania
Ugandan lippu Uganda
Etelä-Sudanin lippu Etelä-Sudan
Ruandan lippu Ruanda
Burundin lippu Burundi

Itä-Afrikan yhteisö 2000

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Miettunen, Sari: Sata vuotta matkustajan kiusana. Aamulehti, 9.2.2016, s. B6-7.
  2. Kun matkustat lapsen kanssa ulkomaille, pelkät passit eivät aina riitä Mtv3.fi 8.7.2016

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]