Passi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee matkustusasiakirjaa. Sanan muita merkityksiä on erillisellä täsmennyssivulla.
Euroopan unionin jäsenvaltion passi
Vuonna 2008 teetetyn turkkilaisen passin ensimmäinen aukeama. Vuonna 2016 Turkin passi oli hankintahinnaltaan maailman kallein.[1]
Montenegrolainen passi vuodelta 1887. Ennen valokuvaa passissa oli omistajan tietoja kirjoitettu käsin.
Vanha kiinalainen passi Qing-dynastian ajalta
  Israel
  Valtiot, jotka eivät ota vastaan Israelin passia
  Valtiot, jotka eivät ota vastaan Israelin passia tai muissa passeissa olevia israelilaisia leimoja tai Israelin viisumimerkintöjä

Passi on matkustusasiakirja, jonka näyttämistä pääsääntöisesti edellytetään valtakunnanrajan ylittäviltä ihmisiltä. Se käy myös yleisestä henkilötodistuksesta, jonka avulla sen haltija voi todistaa henkilöllisyytensä ja kansalaisuutensa. Passi sisältää yleensä haltijansa valokuvan, nimikirjoituksen, nimen, syntymäajan, kansalaisuuden ja muita henkilötietoja. Passi oli alun perin asiakirja, joka määritteli kantajalleen oikeuden tulla siinä mainittuihin kaupunkeihin.lähde? Eri maissa on ollut erilaisia passeja. Nykyisen muotonsa passi on vasta saanut 1900-luvulla.

Ensimmäiset passinkaltaiset asiakirjat on otettu käyttöön jo muinaisessa Egyptissä, jossa rajojen ylittämiseen vaadittiin hallitsijan tai tämän valtuuttaman virkamiehen allekirjoituksella varustettu kulkulupa. Näissä ensimmäisissä passeissa ei varsinaisesti varmistettu asiakirjan kantajan henkilöllisyyttä, sillä kulkuluvan kantajan oletettiin olevan kulkuluvassa mainittu henkilö.

Nykyaikaisille passeille syntyi tarve ensimmäisen maailmansodan yhteydessä, jolloin alettiin pelätä, että vakoojat tai muut epämieluisat henkilöt ylittävät valtionrajoja väärennetyin passein. Vuonna 1914 passimääräyksiä kiristettiin siten, että passista tuli löytyä kuvailuja passinkantajasta, joita olivat esimerkiksi kasvojenmuoto sekä silmien-, ihon- ja hiustenväri. Passissa olevaa valokuvaa alettiin edellyttää ensimmäistä kertaa Englannissa vuonna 1915, mutta passikuvan vaatimukset olivat väljiä: kuvassa sai olla useita ihmisiä ja kuvakulmaa ei ollut rajoitettu, kunhan passinkantajan kasvot olivat erotettavissa kuvasta. Passin käyttövaatimukset ja kiristyvät kuvaehdot herättivät myös närkästystä: vuonna 1919 herätti kohua tapaus, kun Yhdysvaltain presidentti Woodrow Wilsonin ei annettu matkustaa Ranskaan ilman passia.

Turismin ja edelleen passien kysynnän kasvu toi markkinoille passikuva-automaatit 1950-luvulla. Passikuvavaatimuksia on kiristetty jatkuvasti passien käyttöaikana: esimerkiksi vuonna 2004 kiellettiin hymyileminen tai suun auki pitäminen, otsatukat, silmälasit ja vauvoilla tutit. Nykyaikaiset passit luetaan automaattisesti rajavalvonta-automaateilla, joten kuvien on oltava teknisesti mahdollisimman samankaltaisia parhaimman toimivuuden takaamiseksi.[1]

Euroopan unioni

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Euroopan unionissa Schengenin sopimukseen kuuluvien maiden rajoilla passia ei tarvita, vaan matkustusasiakirjaksi riittää henkilökortti. Pohjoismaiden välillä ja Schengen-alueen sisällä ei rajoilla enää tehdä rutiininomaisia passitarkastuksia erikoistilanteita lukuun ottamatta. Etenkin huippukokousten edellä rajamuodollisuudet on otettu käyttöön. Euroopan unionin jäsenvaltioiden passeissa henkilötiedot on tallennettu tavallisen tekstin lisäksi myös koneellisesti luettavassa muodossa ICAO-standardin mukaisesti.

Passi Suomessa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Suomen passi
Pääartikkeli: Muukalaispassi

Suomessa oli vielä 1800-luvulla käytössä matkapassi ja ulkomaanpassi. Matkapassin antoi kirkkoherra. Se oli virkatodistuksen tapainen asiakirja, joka oikeutti taloon sidotun henkilön siirtymään toiseen taloon tai toiselle paikkakunnalle. Ulkomaanpassi oli viranomaisen antama lupa matkustaa toiseen maahan. Maahan saapumiseen piti erikseen hankkia maahantulolupa eli viisumi.

Passien vertailua

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Brittiläinen maahanmuuttoon ja kansalaiskysymyksiin perehtynyt Henley & Partners -yhtiö on vertaillut maailman passeja. Vertailun mukaan paras oli Singaporen passi, sillä sen avulla on mahdollista matkustaa 192 maahan. Jaettu toinen sija oli Espanjalla, Italialla ja Saksalla, joiden passeilla pääsee 190 maahan. Suomi nousi vuoden 2023 vertailussa jaetulle kolmannelle sijalle Etelä-Korean, Itävallan, Japanin, Luxemburgin, Ranskan ja Ruotsin kanssa. Suomen passilla pystyy matkustamaan 189 maahan ilman viisumia. Heikoiten vertailussa sijoittuivat Afghanistan (27 maata), Irak (29 maata) ja Syyria (30 maata).[2][3]

Lapsen kanssa matkustaminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alle 18-vuotiaat tarvitsevat oman passin ja kaikkien huoltajien suostumuksen sen saadakseen. Lapsen kanssa matkustava huoltaja tarvitsee lisäksi toisen huoltajan kirjallisen suostumuksen matkaa varten. Mukana on hyvä olla maistraatista englanninkielinen virkatodistus sukulaisuuden vahvistamiseksi. Ilman todisteita lomamatka saattaa päättyä jo toisen valtion rajalle, koska sukulaisuussuhde täytyy olla todistettavissa tiettyihin valtioihin matkustaessa.[4]

Mehran Karimi Nasseria ei päästetty lentokoneeseen, koska häneltä puuttui passi, minkä seurauksena hän joutui asumaan Charles de Gaullen lentoasemalla vuosien ajan.[5]

Passeja myynnissä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saint Kitts ja Nevis alkoi ensimmäisenä maana myydä passejaan ulkomaalaisille vuonna 1984[6]. Sittemmin monet muut maat ovat toimineet samoin[6]. Itävalta myy passeja harvoin ja kalliilla; Dominican tai St. Kitts & Nevisin passeja myydään halvalla ja kursailematta[6]. Muita passikauppiaita ovat Montenegro, Saint Lucia, Tonga, Pohjois-Makedonia sekä Antigua ja Barbuda.[6][7]

Euroopassa Malta, Kypros ja Bulgaria pyörittävät passikauppaa[8]. Vuodesta 2014 vuoteen 2016 mennessä Malta oli myynyt passeja 2 miljardin euron arvosta[6][9]. Maltan passi maksaa 1,15 miljoonaa euroa kappale[10]. Passikauppa on ollut merkittävä tulonlähde Kyprokselle, joka keräsi vuodesta 2007 vuoteen 2020 mennessä seitsemän miljardin tulot myymällä passeja 2,5 miljoonan euron kappalehintaan, mutta skandaalin jälkeen Kypros ilmoitti luopuvansa käytännöstä[11][9]. Euroopan komissio on vaatinut passikauppaa lopetettavaksi turvallisuusriskin takia; kaupan vuoksi esimerkiksi Ukrainan sodassa sanktioidut henkilöt ovat saattaneet hankkia itselleen vapaan kulun Euroopassa[8]. Sekä Malta, Kypros että Bulgaria ovat luvanneet lopettaa ohjelmansa[8].

Muita oleskelulupia myydään Euroopassa edelleen[8]. Irlannissa myytiin vuodesta 2012 alkaen oleskelulupia rikkaille lahjoituksia tai sijoituksia vastaan ja kauppa tuotti Irlannille vuosikymmenessä 1,25 miljardia euroa, mutta ohjelma lopetettiin[12]. Portugalissa myytiin viisumeita puolen miljoonan euron kappalehintaan, ja ohjelma tuotti 10 vuoden aikana 6 miljardia, mutta ohjelma lopetettiin asumisen hintojen noustua ulkomaisten asukkaiden takia.[13] Sen sijaan Kreikan "kultaiset viisumit" nousivat suureen suosioon vuonna 2022[14]. Muualla maailmassa Mauritius myy oleskeluoikeutta ja Seychellit kansalaisuutta, ja Keniassa ja Ugandassa kehitellään vastaavia ohjelmia.[14]

Passivapauksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kansalaiset Järjestely Alue Vuodesta

 Itävalta
 Belgia
 Tšekki
 Tanska
 Viro
 Suomi
 Ranska
 Saksa
 Kreikka
 Unkari
 Islanti
 Italia
 Latvia
 Liechtenstein
 Liettua
 Luxemburg
 Malta
 Alankomaat
 Monaco
 Norja
 Puola
 Portugali
 San Marino
 Slovakia
 Slovenia
 Espanja
 Ruotsi
 Sveitsi
 Vatikaanivaltio

Schengenin sopimus 1995

 Irlanti
 Britannia

Bilateraalinen sopimus Britannian ja Irlannin tasavallan välillä 1923

 Venäjä
 Valko-Venäjä

Venäjän ja Valko-Venäjän valtioliitto 1996

 Intia
   Nepal

Intian ja Nepalin rauhan ja ystävyyden sopimus 1950

 Intia
 Bhutan

Intian ja Bhutanin rauhan ja ystävyyden sopimus 1949

 El Salvador
 Guatemala
 Honduras
 Nicaragua

CA4-sopimus 2006

 Australia
 Uusi-Seelanti

Trans-Tasmanian matkustusjärjestely 1973

 Bolivia
 Kolumbia
 Ecuador
 Peru

Andien yhteisö 2007

 Antigua ja Barbuda
 Barbados
 Belize
 Dominica
 Grenada
 Guyana
 Jamaika
 Saint Kitts ja Nevis
 Saint Lucia
 Saint Vincent ja Grenadiinit
 Suriname
 Trinidad ja Tobago

CARICOM 2009

 Saudi-Arabia
 Kuwait
 Oman
 Yhdistyneet arabiemiraatit
 Bahrain

Persianlahden arabimaiden yhteistyöneuvosto 1981

 Kenia
 Tansania
 Uganda
 Etelä-Sudan
 Ruanda
 Burundi

Itä-Afrikan yhteisö 2000
  1. a b Miettunen, Sari: Sata vuotta matkustajan kiusana. Aamulehti, 9.2.2016, s. B6-7.
  2. Suomen passi maailman kolmanneksi paras Yle Uutiset. 15.12.2022. Viitattu 19.7.2023.
  3. The Official Passport Index Ranking Henley & Partners. Viitattu 19.7.2023. (englanniksi)
  4. Kun matkustat lapsen kanssa ulkomaille, pelkät passit eivät aina riitä Mtv3.fi 8.7.2016
  5. Andrew Donkin: ‘The Terminal Man’ lived in a Paris airport for 18 years. I’ll never forget the weeks I spent with him The Guardian. 23.11.2022. Viitattu 19.7.2023. (englanti)
  6. a b c d e Oliver Bullough: Moneyland : why thieves & crooks now rule the world & how to take it back. Lontoo: Profile Books, 2018. 1054175132 ISBN 978-1-78125-792-0, 1-78125-792-2
  7. Citizenship by Investment Programs Henley & Partners. Viitattu 12.1.2024. (englanniksi)
  8. a b c d Francesco Guarascio, Francesco Guarascio: EU seeks end to golden passport schemes, halt to sales of visas to Russians Reuters. 28.3.2022. Viitattu 13.3.2023. (englanniksi)
  9. a b Euroopan unioni | EU-komissio aloittaa toimet Kyprosta ja Maltaa vastaan ”kultaisten passien” vuoksi Helsingin Sanomat. 20.10.2020. Viitattu 20.3.2022.
  10. Järjestöt: Oleskelulupien myynti sijoituksia vastaan avaa EU:n ovet rikolliselle rahalle Yle Uutiset. 10.10.2018. Viitattu 22.2.2022.
  11. Miljardien passikauppa jäihin Kyproksella – Al Jazeera: poliitikot ovat valmiita auttamaan jopa rikollisia muodollisuuksissa Yle Uutiset. 13.10.2020. Viitattu 22.2.2022.
  12. Ireland scraps scheme offering residency in exchange for investment Financial Times. 15.2.2023. Viitattu 13.3.2023.
  13. Portugal joins clampdown on ‘golden visas’ for wealthy Financial Times. 16.2.2023. Viitattu 13.3.2023.
  14. a b Karen Gilchrist: Many of Europe's 'golden visa' programs are closing — but demand is up in this Mediterranean hotspot CNBC. Viitattu 13.3.2023. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]