Ikkunahätäuloskäynti

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ikkunahätäuloskäynnit Lufthansan Airbus A320 -lentokoneessa.
Ryanairin Boeing 737-koneen siipeen maalattu poistumistiemerkintä opastaa matkustajat liukumaan pitkin alas laskettuja laskusiivekkeitä.

Ikkunahätäuloskäynti (engl. overwing exit) on matkustajalentokoneissa siiven kohdalla oleva, normaalia sisäänkäyntiovea pienempi hätäuloskäynti. Pienemmän koon vuoksi niiden evakuointikapasiteetti on täysikokoista hätäuloskäyntiä pienempi. Niitä lisätäänkin yleensä lentokoneisiin, joissa tavalliset ovet eivä riitä hätäuloskäytäviksi, mutta joihin ei välttämättä tarvise lisätä uutta oviparia tarvittavan evakuointikapasiteetin saavuttamiseksi.

Ikkunahätäuloskäynnit ovat yleensä miehittämättömiä, eli niiden luona ei ole lentoemäntää ohjaamassa evakuointia, vaan ulkoisten uhkien arviointi ja uloskäynnin avaaminen jäävät uloskäynnin vieressä istuvien matkustajien vastuulle. Ikkunahätäuloskäynnistä poistuttuaan matkustajat konetyypistä riippuen joko liukuvat alas siiven jättöreunan laskettuja laskusiivekkeitä tai käyttävät hätäliukumäkeä, joka täyttyy automaattisesti, kun uloskäynti avataan.

Riskit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suurin riski ikkuhätäuloskäyntien käytössä on se, etteivät matkustajat odota käskyä evakuoinnin aloituskäskyä, vaan tekevät päätöksen itse. Vaikka erityisesti kokeneiden lentomatkustajien luulisi tietävän, milloin lentokoneesta tulee poistua, heitä ei ole koulutettu arvioimaan vaaroja koneen ulkopuolella tai päättämään, milloin lentokone täytyy evakuoida.[1] Matkustajat avaavat myös usein ikkunahätäuloskäyntejä heti evakuoinnin alettua ja saattavat päätyä vaarallisiin olosuhteisiin. Näin tapahtui Stanstedin lentoasemalla vuonna 2002, kun Ryanairin lentokoneen moottori syttyi tuleen. Matkustajat poistuivat ikkunahätäuloskäynnistä palavalle siivelle, vaikka lentokenttäpalomiehet huusivat heille käskien heitä palaamaan takaisin lentokoneeseen ja poistumaan turvallisempaa kautta.[2] Normaaleilla sisäänkäyntiovilla tällaista ei yleensä tapahdu, koska niillä evakuointia ohjaavat koulutetut lentoemännät ja stuertit.

Toinen vaara ikkunahätäuloskäyntien käytössä on niiden avaaminen väärin. Tämä johtuu yleensä siitä, etteivät uloskäynnin vieressä istuvat matkustajat ole kuunnelleet opastusta ennen lentoa eivätkä tutustuneet turvaohjeesta ja uloskäynnistä löytyviin avaamisohjeisiin. Suurimmassa osassa ikkunahätäuloskäyntejä niiden vieressä istuvan matkustajan tulee poistaa uloskäynnin luukku kehyksistään ja heittää se lentokoneen ulkopuolelle. Cranfield-instituutin tekemän tutkimuksen mukaan monet matkustajat ovat taipuvaisia jättämään luukun uloskäynnin viereiselle istuimelle, jossa se tukkii evakuointireittiä ja hidastaa matkustajien poistumista.[3]

Lisäksi on todettu, että evakuointi nykyään käytössä olevien ikkunahätäuloskäyntien kautta on hitaampaa kuin tavallisten sisäänkäyntiovien kautta. Esimerkiksi Airbus A320 -sarjassa ja Boeing 737 -koneissa käytetyt ikkunahätäuloskäynnit hidastavat evakuointia, koska ovesta ulos päästäkseen ihmisten on nostettava jalkojaan korkean kynnyksen yli, jolloin he eivät pääse etenemään yhtä nopeasti.

Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ikkunahätäuloskäyntejä on pääasiassa kahta eri tyyppiä (pois lukien siipien kohdalla esimerkiksi Boeing 747 -koneissa olevat täysikokoiset sisäänkäyntiovet). Yleisemmässä tyypissä luukku irrotetaan kehyksestään ja heitetään ulos lentokoneesta pois poistumisreitiltä. Toisessa tyypissä, jota löytyy uudemmista lentokoneista (esimerkiksi Boeing 737 Next Generation), luukut on kiinnitetty saranalla koneen runkoon, ja ne kääntyvät automaattisesti ylös niitä avattaessa. Tämän ansiosta uloskäynnin avaaminen yksinkertaistuu ja riski siitä, että luukku tukkii poistumistien, poistuu.

Riippuen uloskäynnin etäisyydestä maanpintaan sen yhteydessä voi olla hätäliukumäki, joka täyttyy automaattisesti, kun uloskäynti avataan. Kuten täysikokoisissakin hätäuloskäynneissä, liukumäellisten ikkunahätäuloskäyntien kehyksessä on kahva, josta liukumäen voi täyttää, jos automaattinen täyttö ei toimi.

Käyttö pakkolaskussa veteen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

EasyJetin Airbus A319 -koneen siipi, jossa näkyy keltaiseksi maalattu pelastusköyden kiinnike.

Ikkunahätäuloskäyntien käyttö pakkolaskussa veteen vaihtelee lentoyhtiön käytäntöjen mukaan. Ikkunahätäuloskäynnein varustettujen lentokoneiden siivissä on yleensä pelastusköyden kiinnike. Lisäksi uloskäyntioven kehyksestä löytyy pelastusköysi. Kun köysi vedetään ulos kehyksestä ja kiinnitetään kiinnikkeeseen, matkustajien on helpompi päästä siivelle odottamaan pelastusta (tai mereen, riippuen lentoyhtiön käytännöstä). Lentokoneissa, joissa on ikkunahätäuloskäyntien kautta vesille laskettava pelastuslautta, siipeä käytetään tasanteena, jolta lautalle noustaan. Joissakin paikallislentokoneissa ikkunahätäuloskäynti on ainoa käytettävissä oleva uloskäynti tehtäessä pakkolasku veteen.

Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Should airline passengers initiate evacuation after an emergency landing? Airlinesafety.com. Viitattu 10.1.2015. (englanniksi)
  2. INCIDENT INVOLVING BOEING B737-8AS, EI-CSA, AT STANSTED AIRPORT ON 27 FEBRUARY 2002 (.pdf) United Kingdom Civil Aviation Authority. Viitattu 10.1.2015. (englanniksi)
  3. Swindells, Trent: The big brief (.pdf) maalis-huhtikuu 2001. Flight Safety Australia. Viitattu 11.1.2015. (englanniksi)


Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Overwing exits