Lentokoneruoka

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Do & Co -cateringyhtiön valmistama Austrian Airlinesin lennoilla tarjottava à la carte -ateria.

Lentokoneruoka on lentokoneen matkustajille lennon aikana tarjoiltavaa ruokaa. Ruoan ja muiden tarjoilujen määrä, laatu ja hinta vaihtelevat lentoyhtiön, matkustusluokan ja lennon pituuden mukaan. Lyhyellä lennolla turistiluokassa saatetaan tarjoilla vain juomia ja naposteltavaa, kun taas kaukolennon ykkösluokassa matkustava voi saada jopa seitsemän ruokalajin lämpimän aterian.

Syyskuun 11. päivän terrori-iskujen lentoliikenteelle aiheuttamien talousvaikeuksien sekä kiristyneen hintakilpailun myötä monet lentoyhtiöt, kuten Finnair[1] sekä British Airways, ovat luopuneet ilmaisesta ruokatarjoilusta lyhyillä lennoilla.[2]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäiset lentokoneruoat tarjoiltiin Handley Page Transportin lennolla Lontoosta Pariisiin 11. lokakuuta 1919, jolloin tarjolla oli eväslaatikoita kolmen šillingin hintaan.[2] Ruokatarjoilu lennoilla yleistyi kuitenkin vasta 1930-luvulla. Aluksi valikoimiin kuului kylmiä voileipiä, mutta 1930-luvun puolivälin jälkeen myös lämmintä ruokaa alettiin tarjoilla.[3] United Airlines asensi ensimmäisenä lentoyhtiönä koneisiinsa tarjoomot lämpimän ruoan tarjoilemiseksi vuonna 1936.[2]

Alkuaikojen lämpimät ateriat olivat erityisesti nykyiseen lentokoneruokaan verrattuna tasokkaita: tarjolla saattoi olla esimerkiksi lampaankyljyksiä, naudanpaistia, perunoita, shamppanjaa ja kaviaaria. Aterioista kuitenkin valitettiin, koska lentokoneessa niistä ei saatu tarpeeksi laadukkaita. 1930-luvun lopulla ja 1940-luvun alussa jotkin yhdysvaltalaiset lentoyhtiöt antoivat matkustajilleen mahdollisuuden käydä lentoaseman ravintolassa syömässä teknisten välilaskujen aikana. Nämä ateriat alkoholi- ja savuketarjoiluineen kuuluivat matkalipun hintaan. Lentomatkustamisen suosion kasvaessa ja matkustajien määrän ylittäessä lentokenttäravintoloiden kapasiteetin lentoyhtiöiden oli pakko alkaa taas panostaa tarjoiluun lennolla. Moni perusti oman catering-yhtiön tai ulkoisti ateriat ulkopuolisille yrityksille.[3]

Ilmailun kulta-ajaksikin kutsutulla 1950-luvulla lentokoneruoka tarjoiltiin pöytäliinoilta ja syötiin hopeoiduin aterimin.[2] Erityisesti Yhdysvalloissa, jossa lentolippujen hinnat olivat säännellyt, lentoyhtiöt panostivat ruokatarjoiluun, sillä kiinteillä lippujen hinnoilla se oli usein ainoa tapa erottua kilpailijoista.[3] Tilanne alkoi muuttua 1970-luvulla, kun ilmailualan säännöstely poistettiin. Siitä eteenpäin halvasta hinnasta alkoi hiljalleen tulla tärkeämpi kuin tasokkaasta ruokatarjoilusta. Lentokoneruoasta alkoikin tulla säästökohde. Väitetään, että American Airlinesin silloinen toimitusjohtaja Robert Crandall vähensi vuonna 1987 yhtiön vuotuisia menoja 40 000 dollarilla antamalla määräyksen laittaa jokaiseen ykkösluokassa tarjoiltuun salaattiin yhden oliivin vähemmän.[2]

Säästöt kiihtyivät entisestään syyskuun 11. päivän terrori-iskujen lentoliikenteelle aiheuttamien talousvaikeuksien sekä kiristyneen hintakilpailun myötä. Samalla lentoyhtiöt vaihtoivat metalliset ruokailuvälineet muovisiin. 2000-luvulla monet lentoyhtiöt, kuten British Airways ja Finnair, ovat luopuneet kokonaan ilmaisesta ruokatarjoilusta lyhyillä lennoilla.[2]

Kritiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Erityisesti turistiluokassa tarjoiltavaa lentokoneruokaa pidetään tasoltaan kehnona, jopa vastenmielisenä. Yksi suurimmista ongelmista on ruoan mauttomuus. Se johtuu osaltaan lentokoneen paineistetusta ja kuivasta ilmasta. Korkeampi ilmanpaine vähentää makunystyjen herkkyyttä ja kuiva ilma kuivattaa nenäonteloita, mikä heikentää kykyä aistia makuja ja hajuja. Tämän vuoksi lentoyhtiöt suosivatkin lentokoneruoassa voimakkaita makuja, kuten suolaisia muhennoksia tai mausteisia curryruokia. Lisäksi ilmanalan vaikutus on pyritty huomioimaan niin, että ruokia maistetaan lennolla, jotta saadaan todellinen kuva niistä. Jotkut lentoyhtiöt ovat jopa asentaneet keittiöihinsä painekammioita, joissa ruokaa on helpompi kokeilla.[4]

Ongelmia lentokoneruoan laadulle aiheuttavat lisäksi logistiikka ja kustannukset. Ruoka valmistetaan muualla, pidetään lämpimänä ja kuumennetaan lennolla useita tunteja valmistamisen jälkeen. Pitkä lämpimänä pitäminen vahingoittaa lihan proteiineja, saa vihannekset nuutumaan ja jotkin tärkkelykset pilkkoutumaan. Lisäksi koneiden uunit ovat usein täynnä ruokaa eivätkä saa annoksia lämmitettyä tasaisesti. Pitkän säilytysajan vuoksi ruoat menevät helposti vetisiksi, elleivät ne ole hyvin kuivia. Kaikki tämä vaikuttaa negatiivisesti tarjoiltavan ruoan laatuun.[4]

Laadun parantaminen vaatisi suuria investointeja eikä olisi järkevää, sillä matkustajien valintoihin kaikkein eniten vaikuttavat lippujen hinnat nousisivat liikaa.[4][3]

Valmistaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

LSG Sky Chefsin kuormaaja-auto lastaamassa ruokaa American Airlinesin Boeing 767 -koneeseen.

Lentokoneissa tarjottavat ruoka-annokset on valmistettava maan pinnalla ja toimitettava koneeseen ennen lentoa. Tyypillisesti ruoasta vastaa joko lentoyhtiön oma catering-osasto tai ulkopuolinen yhtiö.[3] Suurimpia, maailmanlaajuisesti toimivia catering-yhtiöitä ovat saksalainen LSG Sky Chefs[5] ja sveitsiläinen Gate Gourmet.[6] Suomalaisia catering-yhtiöitä ovat Finnair Kitchen[7] ja Vantaa Catering Services.[8]

Lentokoneruoka suunnitellaan catering-yhtiöissä matkustajien mielipiteiden pohjalta. Ruoat jaetaan usein aasialaisiin ja länsimaisiin, sillä kunkin alueen asukkaat ovat tottuneet oman alueensa makuihin. Annoksen suunnitteluun voi kulua jopa puoli vuotta.[5] Suunnittelussa tärkeää on makujen lisäksi turvallisuus, sillä pilaantuneen tai saastuneen ruoan matkustajille aiheuttamat seuraukset voivat olla vakavat.[4] Näin kävi vuonna 1992, kun Aerolíneas Argentinasin lennolla 386 Buenos Airesista Los Angelesiin tarjoiltiin koleran saastuttamia katkarapuja.[9] Ainakin 65 matkustajaa sairastui, ja heistä yksi kuoli.[10] Catering-yhtiöt ja lentoyhtiöt ovatkin kehittäneet alalle ohjeistukset ruoan turvalliseen valmistukseen. Niitä julkaisee kansainvälinen lentopalveluliitto IFSA (International Flight Services Association).[11]

Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Finnairin Sky Bistro starttaa marraskuussa 14.10.2014. Lentoposti. Viitattu 27.11.2017.
  2. a b c d e f Smith, Oliver: Airline food through the ages 11.10.2013. The Telegraph. Viitattu 27.11.2017. (englanniksi)
  3. a b c d e Ronalds-Hannon, Eliza: Free peanuts on airplanes started out as a marketing ploy 6.8.2013. Quartz. Viitattu 27.11.2017. (englanniksi)
  4. a b c d Smith, Oliver: Why is plane food so bad? 10.6.2017. The Telegraph. Viitattu 27.11.2017. (englanniksi)
  5. a b Tiesitkö tätä lentokoneruuasta? 27.7.2016. Finavia. Viitattu 28.11.2017.
  6. Holmes, Zarina: Waking the Green Giants: World's largest airlines caterer Gate Gourmet to implement sustainable policies 6.7.2008. Optimist World. Viitattu 28.11.2017. (englanniksi)
  7. Finnairin haltuunottama catering-yhtiö vaihtaa nimensä - Finnair Kitchen Oy aloittaa toiminnan 13.4.2017. Lentoposti. Viitattu 28.11.2017.
  8. Remes, Matti: Pieni haastaja panostaa palveluun 10.12.2014. Fennia. Viitattu 28.11.2017.
  9. Mydans, Seth: Cholera Kills One and Fells Many on Flight 21.2.1992. Los Angeles: The New York Times. Viitattu 28.11.2017. (englanniksi)
  10. Cholera Cases on Jet Up to 65 23.2.1992. Los Angeles: The New York Times. Viitattu 28.11.2017. (englanniksi)
  11. World Food Safety Guidelines International Flight Services Association. Viitattu 28.11.2017. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]