Coca-Cola

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo kolajuomasta. Yhtiöstä katso The Coca-Cola Company.
Coca-Cola
Coca-Cola logo.svg
Coca-Colaa lasissa
Coca-Colaa lasissa
Tyyppi virvoitusjuoma
Valmistaja The Coca-Cola Company
Alkuperä Yhdysvallat
Valmistus aloitettu 1886
Maku kola
Muunnelmat Coca-Cola Light
Coca-Cola Zero
Coca-Cola Vanilla
Coca-Cola Cherry
Coca-Cola Life

Coca-Cola on The Coca-Cola Companyn valmistama hiilihapotettu kolanmakuinen virvoitusjuoma. Coca-Cola on maailman myydyin virvoitusjuoma ja maailman kolmanneksi arvokkain brändi.

Coca-Colaa on myyty Yhdysvalloissa vuodesta 1886 lähtien. Sen kehitti atlantalainen farmaseutti John Pemberton lääkkeen kaltaiseksi piristeeksi. Coca-Cola sai Yhdysvaltain kansallisjuoman aseman 1900-luvun alussa, ja vuosisadan aikana se levittäytyi yhdysvaltalaisten sotilaiden myötävaikutuksella joka puolille maailmaa. Nykyisin sitä saa melkein jokaisesta maailman maasta, Pohjois-Koreaa ja Kuubaa lukuunottamatta.

Coca-Colan tarkka resepti on salaisuus. Juoma on saanut nimensä siinä alun perin olleista kokapensaan lehdistä ja kolapähkinästä. Juoma sisältää kofeiinia.

Koostumus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Coca-Colassa on sokeria 10,6 grammaa 100 millilitraa kohti.[1] Coca-Colaan käytettiin vuoteen 1903 asti tuoreita kokalehtiä, ja lasillinen Coca-Colaa sisälsi siihen aikaan vielä täysin laillista kokaiinia.[2] Toinen Coca-Colan alkuperäisreseptissä käytetty raaka-aine oli kolapähkinä, joka sisältää runsaasti kofeiinia. Coca-Colan varsinainen valmistuskaava on edelleen erittäin suojeltu salaisuus. Erityisesti tämä koskee Merchandise 7X -nimellä kutsuttua ainesosaa.[3]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varhaisvaiheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Coca-Colan kehitti vuonna 1886 atlantalainen farmaseutti John Pemberton. Hän oli kehittänyt ensin Ranskalainen viinikoka -nimisen juoman, jossa oli viiniä, eteläamerikkalaisesta kokapensaasta saatua kokauutetta sekä kolakasvin pähkinöistä saatua uutetta. Kun alkoholi kiellettiin piirikunnassa kesällä 1886, Pemberton korvasi juomassaan viinin sokerilla ja soodavedellä. Juomaa toimitettiin apteekkeihin siirappina, johon myyntipaikassa lisättiin soodavesi. Pembertonin liikekumppani Frank Robinson keksi nimetä juoman Coca-Colaksi sen pääainesosien mukaan ja loi sille kursiivikirjoitusta käyttäen omaperäisen logon vuonna 1887.[4]

Frank Robinson alkoi valmistaa ja markkinoida Coca-Colaa, ja Pemberton siirtyi taka-alalle. Juomaa markkinoitiin virkistävänä ja monenlaiset hermovaivat kuten päänsäryn, hermosäryn, hysterian ja melankolian parantavana juomana. Coca-Colasta tuli nopeasti suosittua Atlantassa.[5]

Coca-Colan nimestä ja valmistusoikeuksista syntyi kiistaa vuonna 1887, ja seuraavana vuonna juomasta oli tarjolla jo kolme kilpailevaa versiota. Patenttilääkkeiden valmistaja Asa Candler lyöttäytyi yhteen Robinsonin kanssa, osti muut osapuolet ulos ja onnistui myös vakuuttamaan kaikki siitä, että hänen versionsa juomasta oli aidoin.[6]

Nousu suursuosioon Yhdysvalloissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Coca-Cola-mainos 1890-luvulta.

Coca-Colan myynti kasvoi nopeasti, joten Candler luopui muista patenttilääkkeistään ja keskittyi Coca-Colaan. Hän lisäsi mainontaa, palkkasi kiertäviä kauppamiehiä ja houkutteli uusia asiakkaita ilmaislipuilla. Vuoden 1895 lopulla Coca-Cola oli myynnissä kaikissa Yhdysvaltain osavaltioissa, ja sitä myytiin vuodessa jo yli 76 000 gallonaa. Apteekkarit maksoivat Coca-Cola-siirapista yhden sentin ja myivät yhden juoman asiakkaalle viidellä sentillä. Coca-Cola Company pystyi valmistamaan siirappia kolmella neljäsosasentillä juomaa kohti, joten kaikki tekivät juomasta hyvin voittoa.[7]

Vuoden 1895 jälkeen Coca-Colan markkinoinnissa alettiin painottaa juoman virkistävyyttä sen parantavien vaikutusten sijaan, jotta juoman käyttäjäkunta laajenisi. Coca-Colaa alettiin myydä pulloissa vuonna 1899, mikä laajensi huomattavasti sen markkinoita. Tunnusomainen Coca-Cola pullo otettiin käyttöön vuonna 1916.[8]

Vuonna 1911 oikeusjutun seurauksena Coca-Colan kofeiinimäärä laskettiin puoleen ja juoman mainoksissa ei enää käytetty lapsia. Vuonna 1931 Coca-Cola alkoi käyttää mainonnassaan punavalkoista joulupukkia, jonka ulkoasua yhtiö ei itse ollut keksinyt, kuten usein on luultu.[9]

Coca-Colan myynti jatkoi kasvuaan 1930-luvun laman aikanakin. Samalla se sai varteenotettavan kilpailijan Pepsi-Colasta, joka myi omaa kolajuomaansa samalla hinnalla kuin Coca-Cola mutta tuplasti suuremmissa pulloissa. Kilpailusta huolimatta Coca-Cola oli 1930-luvun lopulla jo kansallinen instituutio, sitä joivat kaikki yhteiskuntaluokat, ja se vastasi lähes puolesta kaikkien poreilevien virvoitusjuomien myynnistä Yhdysvalloissa.[10]

Leviäminen maailmalle[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Coca-Cola levisi koko maailmaan 1900-luvun kuluessa, kun Yhdysvalloista tuli supervalta. Kun Yhdysvallat lähetti sotilaitaan maailmalle toiseen maailmansotaan, Coca-Cola toimitti heille juomaansa valtavia määriä. Sodan aikana Coca-Cola Companyn työntekijät perustivat eri puolille maailmaa yhteensä 64 armeijan pullottamoa ja jakelivat yli 10 miljardia juomaa. Coca-Colaa saivat maistaakseen myös paikalliset siviilit, ja näin juomasta tuli suosittua kaikkialla. Sodan loputtua Coca-Colan tuotanto jatkui Yhdysvaltain ulkopuolella sodanaikaisissa pullottamoissa, kunnes pullotus siirtyi kolmen vuoden jälkeen siviilimaailmaan.[11]

Kylmän sodan aikana Coca-Colasta tuli paitsi Yhdysvaltain, myös länsimaisten arvojen symboli. Siitä syystä etenkin kommunistit niin kommunistimaissa kuin länsimaissakin halveksuivat juomaa. Esimerkiksi Ranskassa Coca-Colaa vastustettiin, sillä sen pelättiin uhkaavan maan omaa juomateollisuutta. Coca-Cola Company suunnitteli toiminnan aloittamista Neuvostoliitossakin, mutta luopui suunnitelmasta, sillä kaikki voitot menisivät Yhdysvaltain viholliselle. Pepsi sen sijaan alkoi toimia myös Neuvostoliitossa. Kommunistihallintojen luhistuttua Coca-Colan suosio kuitenkin ohitti Pepsin maissa, joissa Pepsi oli opittu yhdistämään vanhaan hallintoon.[12]

Lähi-idässä Coca-Cola tasapainotteli arabimarkkinoiden ja Israelin markkinoiden välillä. Se valitsi lopulta juutalaisjärjestöjen painostuksesta Israelin markkinat, minkä seurauksena arabimaat alkoivat boikotoida Coca-Colaa vuonna 1968. Pepsi sen sijaan valitsi arabimarkkinat Israelin sijaan. Coca-Cola pystyi palaamaan arabimarkkinoille 1980-luvun lopulla. Juoman myyntiä muslimimaissa on senkin jälkeen kuitenkin haitannut sen yhdistyminen Yhdysvaltoihin.[13]

Vuonna 1985 Coca-Cola Company muutti Coca-Colan makeammaksi ja enemmän Pepsiä muistuttavaksi ja kutsui uutta juomaa nimellä "New Coke". Kuluttajat kuitenkin kaihtoivat sitä, joten yhtiö joutui heti palauttamaan alkuperäisen juoman markkinoille nimellä Coca Cola Classic.[14]

Coca-Cola on nykyisin maailman myydyin virvoitusjuoma ja maailman kolmanneksi arvokkain brändi.[15] Coca-Colaa myydään kaikissa maailman valtioissa Kuubaa ja Pohjois-Koreaa lukuun ottamatta.[16]

Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsingin keskustan Stockmannilta Coca-Colaa sai tiettävästi jo vuonna 1936 Soodalähde-kahvilasta, mutta näkyvästi Coca-Cola rantautui Suomeen vasta vuonna 1952 Helsingin olympiakisojen aikaan, kun The Coca-Cola Company lahjoitti 720 000 pullollista Sotainvalidien Veljesliitolle ja olympiakisojen järjestäjille. Ennen olympialaisia harva suomalainen oli maistanut Coca-Colaa. Coca-Colan valmistus alkoi Suomessa vuonna 1958. Nykyään Coca-Colan tuotteita Suomessa valmistaa ja myy Sinebrychoff.[17]

Tavaramerkit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Coca-Cola on The Coca-Cola Companyn vuonna 1893 rekisteröimä tavaramerkki. Nimityksen Coke Coca-Cola Company on myös rekisteröinyt. Coca-Cola on lisäksi rekisteröinyt tavaramerkikseen ruotsalaista sukujuurta olleen Earl R. Deanin suunnitteleman, englanninkielisellä nimellä contour bottle tunnetun pullonmuodon vuonna 1915.[18]

Brändi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Interbrand arvioi Coca-Colan brändiarvoksi 78 miljardia dollaria vuonna 2015.[15] Esimerkiksi vuonna 2008 Coca-Cola lanseerasi yli 700 tuotetta niissä 200 maassa, joissa se on läsnä.[19] Coca-Cola on arvioitu maailman arvokkaimmaksi tavaramerkiksi.

Tuotteita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tavallisen Coca-Colan lisäksi juomasta on olemassa muunnelmia, joista useimpia myydään vain muutamassa maassa. Suomessa saatavilla vuonna 2017 ovat Coca-Cola, Coca-Cola Zero Sugar, Coca-Cola Light ja Coca-Cola Vanilla[20].

  • Coca-Cola Zero
  • Coca-Cola Zero Sugar
  • Coca-Cola Light eli Diet Coke
  • Caffeine-Free Coca-Cola
  • Coca-Cola Cherry
  • New Coke
  • Coca-Cola with Lemon
  • Coca-Cola Vanilla
  • Coca-Cola with Lime
  • Coca-Cola Raspberry
  • Coca-Cola Black Cherry Vanilla
  • Coca-Cola Blāk
  • Coca-Cola Citra
  • Coca-Cola Orange
  • Coca-Cola Life
  • Coca-Cola Ginger

Coca-Colan pakkauskoot, materiaalit sekä palautuspantit 2015 Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa myytävä Coca-Cola-pullo
Koko Materiaali Palautuspantti Monipakkaukset
0,25 l alumiinitölkki 0,15 € Tuli myyntiin tammikuussa 2014, myydään vain erikseen
0,33 l alumiinitölkki 0,15 € 6, 8, 15 ja 24 kpl pakkaus, ei myydä enää erikseen
0,35 l lasipullo 0,10 € 24 kpl kori
0,5 l muovipullo 0,20 € 24 kpl kennolevy (palpa)
1,5 l muovipullo 0,40 € 2 kappaletta, yhdistetty pahvilla ja 4 kappaletta, yhdistetty muovilla
2,0 l muovipullo 0,40 € 2 kappaletta, yhdistetty pahvilla ja 4 kappaletta, yhdistetty muovilla

Muualla maailmassa Coca-Colan pakkauskokoja on 0,10 litrasta aina 3,0 litraan.

Kritiikkiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Intiassa Coca-Colaa vastaan on boikotoitu muutamia kertoja vastalauseena yhtiön huonon hygienian ja ympäristövaikutusten takia.[21] On julkaistu tutkimustietoon perustuvia dokumentteja siitä, että monikansalliset yritysjätit Coca-Cola ja samoin Nestlé pumppaavat kuiviin lähteitä, joiden vesi kuuluisi paikallisille ihmisille, mutta joilta yritykset ovat riistäneet mahdollisuudet saada enää käyttöön puhdasta vettä. Vakuuttavan ja informatiivisen kuvauksen näiden yritysten aikaansaamista globaaleista riskeistä ja niiden häikäilemättömästä voitontavoittelusta seuranneista ihmisoikeusongelmista antaa esimerkiksi maailmanlaajuisesti palkittu vuoden 2008 dokumenttielokuva Flow: For Love of Water.[22][23][24]

Riippumaton Center for Science and Environment -tutkimuslaitos (CSE) testasi vuonna 2003 intialaiset pullovedet ja virvoitusjuomat. Yhtä (Evian) lukuun ottamatta kaikki sisälsivät jäämiä maanviljelyksessä käytettävistä torjunta-aineista. Juomissa oli muun muassa DDT:tä ja lindaania, molemmat erittäin voimakkaita orgaanisia klooriyhdisteitä. Intialainen Pepsi ja Coca-Cola sisälsivät tutkimuksen mukaan torjunta-aineita noin 0,02 mg litraa kohti, mikä ylittää EU-suositukset 20-kertaisesti. Länsimaissa tutkituista virvoitusjuomista tai pullovesistä torjunta-aineita ei löydy.[25]

Coca-Colan hampaita kellastuttava vaikutus on tieteellisesti todistettu ilmiö,[26] joka johtuu hammaskiillettä tuhoavasta fosforihaposta. Sama pätee kuitenkin myös muihin virvoitusjuomiin. Coca-Colan pH-arvo on 2,56, eli hyvin hapan.

Yhdysvaltain hammaslääkäreiden tutkimuksessa osoitettiin, että jo 3–5 vuoden kevytkolan nauttiminen aiheuttaa vakavan eroosion hampaissa. [27]

Yhdysvalloissa toimiva kuluttajansuojajärjestö The Center for Science in the Public Interest CSPI on nostanut oikeuskanteen Coca-Cola Companya vastaan. Kuluttajajärjestö syyttää Coca-Cola Companya harhaanjohtavasta markkinoinnista. Kanteessa on mukana myös joukko yksittäisiä kuluttajia. Kannetta haettiin käsittelyyn jo vuonna 2009, mutta ryhmäkanteena se hyväksyttiin virallisesti yhdysvaltalaisessa tuomioistumessa vuonna 2013.[28] Syytteet koskevat Coca-Cola Companyn suosittua Vitaminwater-terveysjuomaa. Kuluttajasuojajärjestön mukaan Coca-Cola Company on markkinoinut tuotetta virheellisesti ja harhaanjohtavasti erilaisilla terveyshyödyillä vaikka todellisuudessa juoma on virvoitusjuomien kaltainen, runsaasti sokeria sisältävä ja siten terveydelle haitallinen. Coca-Cola Company on mainostanut vitamiinivesiä muun muassa silmäsairauksia ehkäisevinä sekä nivelten terveyttä ja immuunijärjestelmän toimintaa edistävinä.[28]

Coca-Cola Companya on syytetty myös tehtaiden ammattiyhdistysaktiivien huonosta kohtelusta kehitysmaissa.[29] Yhtiötä on syytetty muun muassa kahdeksan ay-aktivistin tappamisesta Kolumbiassa vuosina 1989–2003. Myös yhtiön tehtailla Turkissa ja Indonesiassa ay-aktivisteja on peloteltu. Sen sijaan Nicaraguassa työntekijöiden järjestäytyminen on kielletty. Yhtiö on vastannut useaan otteeseen näihin liittyviin syytöksiin ja myös toiminnallaan pyrkinyt osoittamaan syytökset perusteettomiksi.[30] Monet ihmisoikeusjärjestöt ovatkin järjestäneet kolajuoman vastaisia kampanjoita.[31]

Galleria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Sokerit The Cola-Cola Company. Viitattu 18.1.2017.
  2. http://www.druglibrary.org/schaffer/library/shrthist.htm A Short History of the Drug Laws]
  3. Smith 2013, 55
  4. Standage 2006, s. 224–228.
  5. Standage 2006, s. 228–229.
  6. Standage 2006, s. 229–230.
  7. Standage 2006, s. 230–231.
  8. Standage 2006, s. 231.
  9. Standage 2006, s. 233-235.
  10. Standage 2006, s. 236–237.
  11. Standage 2006, s. 239–244.
  12. Standage 2006, s. 244–249.
  13. Standage 2006, s. 249–251.
  14. Standage 2006, s. 252.
  15. a b Rankings – 2015 Interbrand. Viitattu 10.7.2016. (englanniksi)
  16. Who, What, Why: In which countries is Coca-Cola not sold? BBC.com. 11.9.2012. Viitattu 30.4.2016. (englanniksi)
  17. Tätä moni ei tiedä: Milloin Coca-Colaa maisteltiin Suomessa ensimmäistä kertaa?
  18. BusinessWeek: Top 100 Global Brands Scoreboard
  19. Maailman brändikärki ennallaan Markkinointi&Mainonta. 21.9.2009. Viitattu 21.9.2009.
  20. Juomat Coca-Cola.fi. Viitattu 21.1.2017.
  21. IndiaResource (englanniksi), luettu 17.11.2006
  22. http://en.wikipedia.org/wiki/Flow:_For_Love_of_Water
  23. Salina, Irena: Flow: For Love of Water
  24. Flow: For Love of Water; trailer
  25. Limujätit rellestävät Intiassa Kumppani, nro 4, 2005.
  26. FAQ Farm (englanniksi), luettu 17.11.2006
  27. Kevytkola voi aiheuttaa yhtä pahoja tuhoja kuin huumeet Ilta-Sanomat.
  28. a b Coca-Cola oikeuteen – terveysjuoma onkin pelkkä sokeripommi? MTV3, Makuja, 22.7.2013.
  29. http://killercoke.org/
  30. [1][2][3][4][5]
  31. http://www.vasemmistonuoret.fi/libero/paperitahdet/2007/01_2007/cocacola_automaatit_pois_kouluista.html

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Coca-Cola.