Halal

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Palestiinalainen kauppa, jossa myydään halal-lihaa.
Halal-kauppa Pariisissa
Halal-ravintola Lontoossa

Halal (arab. حلالḥalāl ”puhdas, sallittu”) tarkoittaa islamissa kaikkea sitä, mikä Jumalan lain, šarian, mukaan on sallittua ja luvallista. Sen vastakohta on haram, joka tarkoittaa kiellettyä.[1][2] Sana ei liity pelkästään ruoka-aineisiin, vaikka ainoastaan niitä käsitellään tässä.

Sen sijaan, että šaria jakaisi teot vain kiellettyihin ja luvallisiin, käytössä on keskiajalla kehitetty monimutkaisempi luokitus, jossa on viisi tasoa. Sen mukaan teko voi olla 1) pakollinen, 2) suositeltava, 3) neutraali, 4) moitittava tai  5) kielletty. Uskonoppineet ovat eri mieltä siitä, tarkoittaako halal vain kahta ensimmäistä luokkaa (pakollinen tai suositeltava) vai neljää ensimmäistä luokkaa (jolloin teko olisi aina halal, ellei se ole kielletty).

Šarian luokitus on seuraamuksineen tarkkaan täsmennetty:[3]

  1. Pakollinen: teko tuo ansioita ja tekemättömyys rangaistaan (fard, wajib)
  2. Suositeltava: tuo ansioita Paratiisiin pääsemiseksi, mutta tekemättömyyttä ei rangaista (sunna, mandub)
  3. Luvallinen: suurin osa arkielämään liityvästä toiminnasta, jotka ovat lain kannalta neutraaleja (mubah)
  4. Loukkaava: tekoa ei rangaista, mutta siitä pidättäytyminen tuo ansioita (makruh)
  5. Kielletty tai laiton: synti, josta seuraa rangaistus (haram, muharram)

Halal-ruoka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Halal-lihasäilykkeitä itämaisessa ruokakaupassa.

Halal-ruoka on sellaista, jota islamin uskonnollisten sääntöjen mukaan muslimit saavat syödä. Muslimeille sallitut ruokalajit ovat peräisin Koraanista, sunnasta ja haditheista.[4] Islamin käsitykset siitä, mikä ruoka on halal, ovat samankaltaisia kuin juutalaisten käsitykset siitä, mikä on košer.

Muslimit voivat syödä juutalaisen teurastamaa košer -lihaa tai kristityn teurastamaa lihaa, jos se on teurastettu siten kuin muslimit ja juutalaiset teurastavat. Juutalaisen tai kristityn teurastama liha ei ole halal, mutta se on silti syömäkelpoista, ei haram. Sen sijaan zarathustralainen, epäjumalanpalvoja tai islamista luopunut ei kelpaa teurastajaksi.[5] Arabialaisten aavikkoheimojen kristittyjen teurastama liha on samoin haram. Ratkaisevaa on se, kuuluko teurastaja ryhmään, josta tulevien naisten kanssa muslimin on luvallista mennä naimisiin.[6]

Kanojen koneellinen teurastaminen on luvallista, jos koneenkäyttäjä kuuluu kirjan uskontoihin ja lausuu Bismillahin ("Jumalan nimeen") ainakin yhden kerran.[7]

Halal-teurastus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kamelin teurastusta Mauritaniassa 2007

Halal-teurastuksessa eläimen pää on suositeltavaa kääntää teurastuksen ajaksi kohti Mekkaa, teroittaa veitsi, leikata nopeasti, mainita Jumalan nimi (Bismillah), siunata Profeettaa ja katkaista suuret kaulavaltimot.[8] Halal-teurastuksessa pakollista on leikata eläimen henkitorvi ja ruokatorvi, mutta kaulavaltimoiden katkaisu on vain suotavaa.[9] On luvatonta käyttää hampaita tai luuta leikkaamiseen.[10]

Šaria-laki ei varsinaisesti kiellä eläimen tainnuttamista ennen teurastusta, mutta tainnutuskäytäntöä sovelletaan muslimiyhteisöissä vaihtelevasti. Eläimen teurastaminen ilman tainnutusta on kielletty Suomen eläinsuojelulaissa. Laissa sallitaan tähän kuitenkin poikkeuksena teurastus, jossa uskonnollisista syistä verenlasku aloitetaan yhtä aikaa tainnutuksen kanssa tarkastuseläinlääkärin läsnä ollessa.[11] Suomessa eläimen tainnutus tehdään käyttäen pulttipistoolia (pultin isku päähän). Eviran sääntöjen mukaan pulttipistoolin käyttäminen on pelkkä tainnutusmenetelmä ja vaatii mahdollisimman pian kuoleman varmistavan menettelyn.[12] Poikkeuskäytäntö on sallittu vain teurastamoissa, jolloin toimenpidettä valvoo teurastamon tarkastuseläinlääkäri.

Sallitut ruoat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keskiajalla julkaistu šariakäsikirja Reliance of the Traveller luettelee sallittuja ja kiellettyjä ruokia.[13] Islamissa on sallittua syödä muun muassa seuraavia eläimiä: keihäsantilooppi, seepra, hyeena, kettu, piikkisika, jänis, kalliotamaani, peura, strutsi ja hevonen.[13]

Kielletyt ruoat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Islamissa kiellettyjä ruokia ovat ainakin:[14]

  • eläimet, joita ei ole teurastettu islamin vaatimusten mukaan (on kuitenkin sallittua syödä kalaa ja heinäsirkkoja, vaikka niitä ei olisi teurastettu oikein),[15]
  • sika kaikissa muodoissaan;
  • kissat ja inhottavat pikkueläimet, jotka ryömivät tai kävelevät maassa, kuten muurahaiset, kärpäset ja vastaavat;
  • petoeläimet, joilla on kulma- tai syöksyhampaat, kuten leijona, ilves, leopardi, susi, karhu ja apinat (myös elefantti ja lumikko);
  • ne, jotka saalistavat kynsillään, kuten haukat, kotkat tai varis (paitsi barnyard crow);
  • aasi ja muuli;
  • sammakot, krokotiilit;
  • sylki ja sperma;
  • veri;
  • alkoholi.
  • On myös kiellettyä syödä myrkkyä, lasia tai maata.

Näihin sääntöihin on toisaalta poikkeuksia. Hengenhädässä ruokasäännöistä on luvallista poiketa.[16] Nykyajan merkittävin šiialainen auktoriteetti ajatollah Khomeini (1902–1989) on antanut tarkkoja ohjeita siitä, mikä ruokailussa on sallittua ja mikä kiellettyä. Esimerkiksi eläinten ulostusten tai nenän eritteiden nauttiminen ei ole kiellettyä mitättömissä määrin muihin elintarvikkeisiin sekoittuneina.[17]

Egyptiläisen fatwan mukaan uskonoppineet ovat eri mieltä siitä, onko alligaattorin ja krokotiilin liha halal.[18]

Alkoholi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oppineiden mielipiteet eroavat siinä, tekeekö alkoholin käyttö liuottimena esimerkiksi kosmeettisesta tuotteesta kielletyn. Useimpien oppineiden mukaan tekee, mutta eräät, kuten sheikki Ibn Uthaymeen katsoo, että tällainen tuote on luvallinen. Sheikki Ibn Uthaymeenin kanta on, että jos määrä on vähäinen eikä sillä ole vaikutusta, tuote on laillinen. Esimerkiksi alkoholimäärä 1–3 % ei tee tuotteesta laitonta. Profeetan kerrotaan sanoneen: "Mikä suurina määrinä päihdyttää, on myös pieninä määrinä kielletty."[19]

Lisätietoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maallikot voivat seurata asiassa niitä oppineita, joihin he luottavat.[19] Kaikissa epäselvissä tapauksissa onkin suositeltavaa kääntyä oman moskeijan luotettavan imaamin puoleen, sillä näkemykset vaihtelevat.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ahmad ibn Naqib al-Misri: Reliance of the Traveller (Umdat al-Salik). Beltsville, Maryland: amana publications, 2017. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Miksi korko on kielletty islamissa? Islamopas. Viitattu 2.3.2015.
  2. Ziauddin Sardar: Mihin uskovat muslimit, s. 100 – 102, 138. Otava. ISBN 978-951-1-23224-7.
  3. Ahmad ibn Naqib al-Misri: Reliance of the Traveller (Umdat al-Salik), s. 30. amana publications, 2017.
  4. Umdat al-Salik, 2017
  5. Umdat al-Salik, 2017, s. 364 (j17.2)
  6. Umdat al-Salik, 2017, 364 (j17.2)
  7. Ruling on eating chicken that was slaughtered by machine, nro 75891 Islam Question and Answer. 18.5.2007.
  8. Umdat al-Salik, 2017, 365 (j17.5)
  9. Umdat al-Salik, 2017, 364, j17.4
  10. Umdat al-Salik, 2017, 364
  11. Eläinsuojelulaki 33 b § (9.8.2013/584) Uskonnollisista syistä noudatettava erityinen teurastustapa finlex.fi. Viitattu 23.11.2015.
  12. Evira Tuotantoeläinten lopetus- ja teurastusmenetelmät Evira. Viitattu 22.7.2015.
  13. a b Umdat al-Salik, 2017, 362
  14. Umdat al-Salik, 2017, 362-363
  15. Umdat al-Salik, 2017, 364 (j17.1)
  16. Umdat al-Salik, 2017, 673
  17. Ajatollah Khomeini: Ajatollahin ajatuksia, s. 45. Karisto, 1980.
  18. Is eating alligators and crocodiles permissible? Dar al-Ifta. (ei päiväystä).
  19. a b A Small Percentage of Alcohol in Cosmetic Products Fatwa No: 382309. 9.8.2018. Islamweb.net.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä uskontoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.