Halal

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Palestiinalainen kauppa, jossa myydään halal-lihaa.
Halal-kauppa Pariisissa
Halal-ravintola Lontoossa

Halal (arab. حلالḥalāl ”puhdas, sallittu”) tarkoittaa islamissa kaikkea sitä, mikä Jumalan lain, šarian, mukaan on sallittua ja luvallista. Sen vastakohta on haram, joka tarkoittaa kiellettyä. [1][2]

Sen sijaan, että šaria jakaisi teot vain näihin kahteen luokkaan, keskiajalla kehitettiin monimutkaisempi luokitus, jossa on viisi tasoa. Sen mukaan teko voi olla 1) pakollinen, 2) suositeltava, 3) neutraali, 4) moitittava tai  5) kielletty. Uskonoppineet ovat eri mieltä siitä, tarkoittaako halal kahta ensimmäistä vai neljää ensimmäistä luokkaa. Šarian luokitus on seuraamuksineen tarkkaan täsmennetty:[3]

  1. Pakollinen: teko tuo ansioita ja tekemättömyys rangaistaan (fard, wajib)
  2. Suositeltava: tuo ansioita Paratiisiin pääsemiseksi, mutta tekemättömyyttä ei rangaista (sunna, mandub)
  3. Luvallinen: suurin osa arkielämään liityvästä toiminnasta, jotka ovat lain kannalta neutraaleja (mubah)
  4. Loukkaava: tekoa ei rangaista, mutta siitä pidättäytyminen tuo ansioita (makruh)
  5. Kielletty tai laiton: synti, josta seuraa rangaistus (haram, muharram)


Halal-ruoka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Halal-ruoka on ruokaa, jota islamin uskonnollisten sääntöjen mukaan muslimit saavat syödä. Muslimeille sallitut ruokalajit ovat peräisin Koraanista, sunnasta ja haditheista.[4] Islamin käsitykset siitä, mikä ruoka on halal, ovat samankaltaisia kuin juutalaisten käsitykset siitä, mikä on košer. Muslimit voivat syödä myös juutalaisen teurastamaa košer-lihaa tai kristityn teurastamaa lihaa, jos se on teurastettu siten kuin muslimit ja juutalaiset teurastavat. Juutalaisen tai kristityn teurastama liha ei ole halal, mutta se on silti syömäkelpoista, ei haram. Sen sijaan zarathustralainen, epäjumalanpalvoja tai islamista luopunut ei kelpaa teurastajaksi.[5] Koneen teurastama liha on haram-lihaa.

Halal-teurastus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Halal-teurastuksessa eläimen pää käännetään teurastuksen ajaksi mieluiten kohti Mekkaa ja teurastuksen aikana lausutaan rukous.[6] Halal-liha tulee teurastaa leikkaamalla eläimen henkitorvi ja ruokatorvi auki, mutta ei välttämättä kaulavaltimoa[7], mieluiten terävällä veitsellä.[8] On luvatonta käyttää hampaita tai luuta leikkaamiseen. [9] Jotta liha olisi halal, tulee teurastajan olla muslimi. [10]

Muut eläimet eivät saa nähdä lajitoverinsa teurastusta, vaan teurastamisen on tapahduttava eri paikassa kuin teurastusta odottavat eläimet ovat.lähde? Siipikarjaa ei saa laittaa jaloista köytettynä liukuhihnalle, vaan lintu kerrallaan on otettava erilleen muista teurastettavaksi.lähde? Välittömästi sen jälkeen eläimen veri valutetaan ulos.[10] Tällainen teurastustapa poistaa eläimen veren nopeasti sen elimistöstä, jolloin sen liha säilyy syömäkelpoisena.

Šaria-laki ei varsinaisesti kiellä eläimen tainnuttamista ennen teurastusta, mutta tainnutuskäytäntöä sovelletaan muslimiyhteisöissä vaihtelevasti. Eläimen teurastaminen ilman tainnutusta on kielletty Suomen eläinsuojelulaissa. Laissa sallitaan tähän kuitenkin poikkeuksena teurastus, jossa uskonnollisista syistä verenlasku aloitetaan yhtä aikaa tainnutuksen kanssa tarkastuseläinlääkärin läsnä ollessa.[11] Suomessa eläimen tainnutus tehdään käyttäen pulttipistoolia (pultin isku päähän). Eviran sääntöjen mukaan pulttipistoolin käyttäminen on pelkkä tainnutusmenetelmä ja vaatii mahdollisimman pian kuoleman varmistavan menettelyn.[12] Poikkeuskäytäntö on sallittu vain teurastamoissa, jolloin toimenpidettä valvoo teurastamon tarkastuseläinlääkäri.

Sallitut ruoat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keskiajalla julkaistu šariakäsikirja Umdat al-Salik luettelee sallittuja ja kiellettyjä ruokia.[13]

Islamissa on sallittua syödä muun muassa seuraavia eläimiä: keihäsantilooppi, seepra, hyeena, kettu, piikkisika, jänis, syyrialainen vuorimäyrä, peura, strutsi ja hevonen.[13]

Kielletyt ruoat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Islamissa kiellettyjä ruokia ovat ainakin:[14]

  • eläimet, joita ei ole teurastettu islamin vaatimusten mukaan. On kuitenkin sallittua syödä kalaa ja heinäsirkkoja, vaikka niitä ei olisi teurastettu oikein.[15]
  • sika kaikissa muodoissaan
  • kissat ja inhottavat pikkueläimet, jotka ryömivät tai kävelevät maassa, kuten muurahaiset, kärpäset ja vastaavat
  • petoeläimet, joilla on kulma- tai syöksyhampaat, kuten leijona, ilves, leopardi, susi, karhu ja apinat (myös elefantti ja lumikko)
  • ne, jotka saalistavat kynsillään, kuten haukat, kotkat tai varis (paitsi barnyard crow)
  • aasi ja muuli
  • sammakot, krokotiilit
  • sylki ja sperma
  • veri
  • alkoholi
  • on myös kiellettyä syödä myrkkyä, lasia tai maata

Hengenhädässä ruokasäännöistä voi aina poiketa.[16]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Miksi korko on kielletty islamissa? Islamopas. Viitattu 2.3.2015.
  2. Ziauddin Sardar: Mihin uskovat muslimit, s. 100 – 102, 138. Otava. ISBN 978-951-1-23224-7.
  3. Ahmad ibn Naqib al-Misri: Reliance of the Traveller (Umdat al-Salik), s. 30. amana publications, 2017.
  4. Umdat al-Salik, 2017
  5. Umdat al-Salik, 2017, s. 364 (j17.2)
  6. Umdat al-Salik, 2017, 365 (j17.5)
  7. Umdat al-Salik, 2017, 364, j17.4
  8. Umdat al-Salik, 2017, 365 (j17.5.2)
  9. Umdat al-Salik, 2017, 364
  10. a b Koski, Sami: S-ryhmän halal-liha Suomen ja EU-lakien mukaista Iltalehti. 21.11.2015. Viitattu 16.1.2017.
  11. Eläinsuojelulaki 33 b § (9.8.2013/584) Uskonnollisista syistä noudatettava erityinen teurastustapa finlex.fi. Viitattu 23.11.2015.
  12. Evira Tuotantoeläinten lopetus- ja teurastusmenetelmät Evira. Viitattu 22.7.2015.
  13. a b Umdat al-Salik, 2017, 362
  14. Umdat al-Salik, 2017, 362-363
  15. Umdat al-Salik, 2017, 364 (j17.1)
  16. Umdat al-Salik, 2017, 673
Tämä uskontoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.