Madhhab

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Islamin lakikoulukuntien levinneisyys

Maḏhab eli madhhab (arab. مذهب mon. مذاهب‎, maḏāhib) tarkoittaa islamilaisen lain eli šarian koulukuntaa. Islamissa vaikuttaa viisi suurta koulukuntaa, joiden katsotaan olevan keskenään yhdenvertaisia. Niitä ovat:

  • Sunni: Hanafi, perustaja Abu Hanifa (k. 767) (suurin koulukunta)
  • Sunni: Malikil, perustaja Malik ibn Anas (k. 795)
  • Sunni: Shafi'i, perustaja Muhammad ibn al Shafi'i (k. 820)
  • Sunni: Hanbali, perustaja Ahmad ibn al-Hanbal (k. 855)
  • Šiia: Ja'fari, perustaja Ja'far al-Sadiq (k. 755)

Lisäksi on joukko pienempiä, jotka myös hyväksytään islamin piiriin. Noin 75% neljän suuren sunnikoulukunnan lakimääräyksistä on kaikille yhteisiä.[1] Šiialaisuus hyväksyy useimmat lakisäännöt sunnien kanssa.

Islamin lakikoulukunnat nojautuvat Koraaniin ja profeetta Muhammedista kertovaan hadith -kirjallisuuteen, ja näiden pohjalta tulkitsevat ihmiskunnalle annettua Jumalan ikuista lakia eli šariaa. Imaami Shafi'i loi 800-luvulla opin, jonka mukaan lain piti aina johtaa profeetta Muhammedin esikuvaan eli sunnaan ollakseen pätevä. Useiden lakikoulukuntien synty johtui kalifaatin alueellisesta laajuudesta 700-luvulla sekä paikallisten uskonnollisten johtajien suhteellisesta itsenäisyydestä. Tämä johti paikallisten käytäntöjen kirjaamiseen lakiteksteihin. Joseph Schachtin mukaan ne eivät koskaan johtaneeet profeetta Muhammedin aikaan saakka eli 600-luvulle.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Nuh Ha Mim Keller: Introduction. Teoksessa: Ahmad ibn Naqib al-Misri Reliance of the Traveller (Umdat al-Salik), s. vii. amana publications, 2017.
  2. Joseph Schacht: The Origins of Muhammadan Jurisprudence. Clarendon Press, 1950.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä uskontoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.