Malik ibn Anas

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Paastoa koskevan osan kansilehti malikiittien lakikirjasta Muwatta (Marokko, 1107).

Malik ibn Anas (Arab. مَالِك ابْن أَنَس‎, ‎ 711–795 ), joka yleensä tunnetaan nimellä "imaami Malik", oli malikiittisen islamilaisen sunni-lakikoulukunnan perustaja. Hän oli pyhän šarialain neljästä suurimmasta imaamista järjestyksessä toinen. Hänen teostensa pohjalta syntyneen malikiittisen lakikoulukunnan seuraajia on nykyisin enemmän kuin ketään muita Abu Hanifan koulukuntaa lukuun ottamatta. [1]

Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Islamilaisen perimätiedon mukaan imaami Malik syntyi Medinassa. Hän oli tunnettu vilpittömyydestään, uskostaan, hurskaudestaan, jumalanpelosta ja oppineisuudestaan hadith -tieteissä. Hänen anteliaisuutensa oli legendaarista samoin kuin hänen rakkautensa profeetta Muhammedia kohtaan. Kerrotaan, että hän ei noussut ratsaille Medinan rajojen sisällä, koska profeetta oli haudattu sinne. Hänen hurskaudestaan kertoo, ettei hän koskaan ollut liian ylpeä sanomaan ettei tiedä, eikä hän koskaan maininnut hadithia suorittamatta ensin rituaalipesua. Imaami Malikin kerrotaan joutuneen poliittisiin erimielisyyksiin kalifi al-Mansurin kanssa, minkä takia Medinan kuvernööri määräsi hänelle 70 ruoskaniskua.[1]

Muwatta Malik[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Väitetyn ikänsä puolesta imaami Malikin hadith - kokoelma Muwatta eli "kuljettu polku" on kaikkein varhaisin. Sitä ei kuitenkaan ole laskettu kuuden kirjan joukkoon malikiittien lakikoulukuntaa lukuun ottamatta, missä se korvaa Sunan Ibn Majahin. Muwattaan sisältyvät hadithit on melkein kaikki sisällytetty myös Bukharin kokoelmaan, joten Muwatta on siksikin voitu jättää kuuden kirjan ulkopuolelle. Imaami Shafi'in kerrotaan sanoneen, ettei Jumalan kirjan jälkeen mikään kirja maan päällä ollut luotettavampi kuin Malikin Muwatta.[1] kokoelma jakautuu 61 osaan ja sisältää 1861 hadithia.[2]

Joseph Schachtin mukaan Muwatta ei ole suoraan imaami Malikin tekemä, vaan se on koottu hänen oppilaittensa tekemien muistiinpanojen pohjalta. Sen voi katsoa edustavan Medinassa 700-luvun jälkipuoliskolla vallinneita šarialain käytäntöjä. [3] Schacht pitää Malkin lakiajattelua vähemmän kehittyneenä kuin hänen irakilaisten aikalaistensa Kufassa, jotka seurasivat Abu Hanifan opetuksia. Malik nojautui vielä "elävään traditioon" eli uskonoppineiden yksimielisyyteen. Tämän hän yhdisti uskonoppineiden omaan itsenäiseen järkeilyyn. Nämä olivat medinalaisen koulukunnan tunnuspiirteitä.[3] Malikiitit alkoivat oppineiden yleisen yksimielisyyden ohella vedota Medinan muinaisten oppineiden yksimielisyyteen, mikä vastasi perinteistä ideaa yksimielisyysperiaatteen alueellistamisesta.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ahmad ibn Naqib al-Misri: Reliance of the Traveller (Umdat al-Salik). A Classic Manual of Islamic Sacred Law. In Arabic with Facing English Text, Commentary and Appendices Edited and Translated by Nuh Ha Mim Keller. Beltsville, Maryland: amana publications, 2017. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  • Imaami Malik: Muwatta Malik sunnah.com. Viitattu 10.12.2020.
  • Schacht, Joseph: An Introduction to Islamic Law. Clarendon Press, 1982. ISBN 978-0-19-825473-7. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Reliance of the Traveller, s. 1069 (x228)
  2. Muwatta Malik
  3. a b Schacht, 1982, s. 43–44
  4. Schacht, 1982, 61