Mu'taziliitit

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Mu'taziliitit (myös mutaziliitit, arab. المعتزلة al-muʿtazilah 'erottautua') oli islamilaisen filosofian ja teologian (Kalam) koulukunta, joka kukoisti 800-luvun alkupuolella. Filosofiassaan mu'tazilitiit olivat omaksuneet aristoteelisen filosofian ja erityisesti sen logiikan menetelmät. Vuosina 827–848 mu'taziliittien islamin tulkinta oli abbasidien valtakunnassa julistettuna islamilaisen maailman ainoaksi oikeaksi uskonnoksi. Traditionalistiset hadith-oppineet syrjäyttivät mu'tazilitiit 800-luvun puolessa välissä. Nykyään šiialainen teologia voidaan nähdä mu'taziliittien ajattelun jatkajana.[1]

Ihmisen vapaa tahto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Opillinen erimielisyys koski ihmisen vapaasta tahdosta ja predestinaatiosta. Jos Allah on kaikkivaltias, hänen voidaan ajatella olevan vastuussa myös ihmisten synneistä. Mu'taziliitit puolustivat näkemystä, että ihmisellä on vapaa tahto. He perustelivat tätä oikeudenmukaisuudella: olisi väärin, jos Allah rankaisisi ihmistä teoista, joille ihminen ei mahda mitään. Allahin kaikkivaltiuteen ei heidän mielestään sisälly mahdollisuutta tehdä väärin. Aate sai vahvimmin kannatusta šiialaisten keskuudessa.[1]

Säädös ainoasta oikeasta opista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mu'taziliitit saivat Persiassa vahvan aseman abbasidien noustua valtaan vallankumouksessa kesäkuussa 747. He hyökkäsivät tämän jälkeen voimakkaasti Persiassa harjoitettua manikealaisuutta vastaan ja puolustivat yksijumalaisuuta. Vuonna 827 laadittiin Al-Mamunin kalifikaudella säädös, joka totesi mutaziliittien opin ainoaksi päteväksi. Pian aloitettiin myös kerettiläistuomioistuimet, jotka pyrkivät muiden aatesuuntien kukistamiseen. Tällöin alettiin sunnalaisen oppisuunnan parissa voimakkaasti vastustaa persialaislähtöistä mutaziliittien oppia ja kyseinen määräys peruutettiin vuonna 848. Persialaisten ei haluttu ottavan uskonnollista johtajuutta arabeilta. Riita ratkaistiin lopulta 1000-luvun puolivälissä kompromissilla: “Allah johdattaa oikeaan kenet tahtoo, armeliaisuudesta, ja hän eksyttää kenet tahtoo, oikeudenmukaisuudesta.”[1]

Liikkeen keskeisiä henkilöitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Arild Hvidtfeldt: Otavan suuri maailmanhistoria. Osa 6: Suuret uskonnot, s. 286–290. Otava, 1984. ISBN 951-1-07551-9.
Tämä uskontoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.