Tauhid

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Tauhid (arab. توحيد‎, tawḥīd) eli Jumalan ainutkertaisuus on islamissa ehdoton keskeinen periaate, ja se kiteytyy Koraanin suuraan 112 eli Vilpittömän uskon suuraan. Muslimit uskovat että Jumalaa ei voi pitää samanarvoisena kuin mitään luotua. Tämä monoteismi on absoluuttista.

Koraani antaa Jumalalle 99 nimeä ilmaistaakseen Hänen erilaiset ominaisuutensa. Kirjassa toistetaan kolmekymmentä kertaa: "Ei ole muuta jumalaa kuin Jumala." Koraanissa korostetaan Jumalan ykseyttä, anteliaisuutta ja armoa.[1] Jumalan rinnastamista johonkin muuhun (shirk) pidetään suurena syntinä islamissa.[2]

Koulukuntia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Islamissa on ollut erilaisia käsityksiä Jumalasta. 800-luvun alussa vaikuttaneet mu'taziliitit painottivat Jumalan oikeudenmukaisuutta ja ykseyttä. Heidän mukaansa Jumala ei millään tavoin muistuta luomakuntaa, mutta hän on luonut kaikki. Niinpä Koraanikaan ei ole ikuinen vaan Jumalan luoma. Tätä uskonnollista rationalismia edustavaa koulukunta menetti pian asemansa ja Koraania alettiin pitää luomattomana. 900-luvulla islamissa sai valta- aseman aš'ariittien kehittämä teologia.[1][3] Se kieltää jyrkästi Jumalan antropomorfisen kuvailemisen. Jumalalla ei esimerkiksi ole käsiä, vaan tällainen ilmaisu pitää tulkita kuvaannolliseksi.[4]

Suhde kristilliseen kolminaisuusoppiin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Absoluuttinen monoteismi oli Lähi-idän arabikristillisyyden tärkeä tuntomerkki 600-luvulla, kun haluttiin korostaa eroa Bysantin edustamaan kolminaisuusoppiin. Jyrkkä monoteismi ei kuitenkaan tullut islamiin areiolaisuudesta, vaan oli vielä vanhempaa perua. Lähi-idän kristillisyydessä Jeesus ei yleensäkään saavuttanut sellaista asemaa kuin mikä hänelle luotiin Bysantin kirkolliskokousten päätöksillä Euroopassa.[5]

Liberaalia islamintulkintaa edustava Mona Siddiqui kirjoittaa, että "muslimien verrattain karu näkemys kristinuskon kolminaisuusopista oppina yhdestä jumalasta on vähitellen korvautunut syvemmällä käsityksellä siitä, kuinka monimutkainen kristittyjen ymmärrys kolmesta eri persoonasta yhdessä olennossa on. Tämä on vaikea haaste monille muslimeille,koska kolminaisuus vihjaa Jumalan jaettavuuteen." Toisaalta voi sanoa, että islamiin kuuluu jo opinkappaleena usko kristittyjen monijumalaisuuteen, joten islamin käsitys ei ole muutettavissa minkään vakuuttelun avulla.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Siddiqui: Kuinka Koraania luetaan, s. 39–50.
  2. Marjatta Kyyhkynen: Ajankohtainen Islam, s. 23,151. Helsinki: Gummerus, 1992. ISBN 951-625-103-X.
  3. Jaakko Hämeen-Anttila: Islamin käsikirja, s. 138. Otava, 2004.
  4. Ahmad ibn Naqib al-Misri: Reliance of the Traveller (Umdat al-Salik), s. 1008. amana publications, 2017.
  5. Nevo, Y. E. & Koren, J.: Crossroads to Islam. The origins of the Arab religion and the Arab state. Prometheus Books, 2003.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]