Islamilaiset pyhäpäivät

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Juhlapäivinä järjestään ulkona suuria joukkorukouksia.[1] Kuva Marokosta.

Islamilaiset pyhäpäivät ovat ennen muuta vuoden kaksi juhlapäivää, id al-fitr ja id al-adha. Edellistä vietetään vuoden kymmenennen eli šawwal-kuukauden alussa heti paastokuukauden, ramadanin päätyttyä ja jälkimmäistä eli 'uhrijuhlaa' vuoden viimeisen kuukauden dhu-l-hijjan kymmenentenä päivänä, joka osuu yksiin pyhiinvaelluksen päättymisen kanssa.[1]

Šiialaisten tärkein juhlapäivä on ašura, mutta myös sunnit viettävät sitä paastoamalla. Viikonpäivistä perjantailla on pyhitetty asema, mutta se ei ole vapaapäivä.

Koska muslimit käyttävät kuukalenteria, jossa vuosi on lyhyempi kuin aurinkokalenterissa, pyhäpäivät kiertävät vähitellen aurinkovuoden ympäri.[2]

Ašura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rituaalinen ashuraruoska Syyriasta

Šiialaisten muslimien tärkein juhlapäivä on islamilaisen kalenterin ensimmäisen kuukauden, muharramin, 10. päivä nimeltään ašura. Šiialaiset juhlivat ašuraa kolmannen imaamin ja profeetta Muhammedin tyttärenpojan Husain ibn Alin kuoleman muistojuhlana.[3] Husainin kerrotaan kuolleen Karbalan taistelussa länsimaisen kalenterin vuonna 680.[3]

Myös sunnit juhlivat ašuraa paastoamalla yhdestä kolmeen päivään 9., 10. ja 11. Muharram-kuuta.[4]

Perjantai[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Islamissa ei ole sunnuntain kaltaisia pyhitettyjä viikonpäiviä, mutta perjantailla on erityisasema, koska keskipäivän perjantairukous on pakollinen jokaiselle miespuoliselle muslimille. Se on rukoiltava moskeijassa imaamin johdolla ja siihen liittyy myös saarnan kuuntelu.[5]

Historiallinen tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Imaami Husain kuvataan šiialaisuudessa Kristuksen kaltaisena pyhänä hahmona

Ašura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ašuralla on historiallinen yhteys juutalaisten pääsiäiseen. Kuusi kirjaa sisältää useita haditheja aiheesta.[6] Al-Bukharin seuraava hadith kertoo juhlan säätämisestä: "Kun profeetta saapui Medinaan, juutalaiset viettivät Ašura-paastoa (10. Muharramkuuta) ja sanoivat: tämä on se päivä, jolloin Mooses voitti Faraon. Tämän johdosta profeetta sanoi kumppaneilleen: teillä (muslimeilla) on suurempi oikeus juhlia Mooseksen voittoa kuin heillä, paastotkaa siis tänä päivänä." [7][8]

Sunnien ašura-juhla liittyy suoraan juutalaisten pääsiäiseen, mutta myös šiiojen ašura-juhlassa näkyy yhteyksiä kristilliseen pääsiäiseen. Husainin hahmo on lähellä kristinuskon Jeesusta.[9][10] Ašura -juhlassa keskitytään muistelemaan Husainin kärsimyskokemuksia aivan kuten kristinuskossa muistellaan Jeesuksen kärsimyksiä. Mukana on myös pelastussanoma. Husainin kärsimyskuolema yhdistyy siihen, että Husain ja hänen äitinsä Fatima saivat oikeuden puhua kaikkien šiiojen puolesta Viimeisellä tuomiolla. Yksi Husainin kuoleman johdosta vuodatettu kyynel voi pelastaa ihmisen Helvetin tulelta. Tämä vastaa kristillistä ajatusta lunastuksesta Jeesuksen ristinkuoleman kautta.[9][10] Šiialaisessa ikonografiassa Husain on Kristusta muistuttava, ihannoitu hahmo.

Perjantain erityisasema[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perjantairukous Malesiassa 2001

Muslimeilla ei ole selityksiä perjantain erityisasemalle islamissa. Ongelma ratkaistaan toteamalla ”Herrasi luo mitä haluaa” (Koraani 28:68).[11] Ignaz Goldziher arveli, että Islamilaisten perjantai on muunnelma juutalaisten sapatista, mutta kantaa mukanaan myös parsilaista taustaa. Parsilaisen uskonnon mukaan Jumala loi maailman kuudessa vaiheessa mutta ei levännyt sen jälkeen. Islamilainen perjantaikaan ei ole lepopäivä. [12] Toisen teorian on esittänyt Christoph Luxenberg. Hän pitää mahdollisena, että muslimien perjantairukouksen taustalla on syyrialais-kristillisen kirkon pitkäperjantain muistelu.[13] Kristillisissä rukoustavoissa, kuten roomalais-katolisessa ruusukkorukouksessa tai luterilaisuudessa, muistellaan joka perjantai Jeesuksen kärsimyksen mysteerejä.[14][15][16] Luxenberg on löytänyt mahdollisen selityksen 900-luvulla eläneen oppineen as-Sigistanin Koraanisitaatista, joka perustuu Perjantain suuran (62) vanhempaan varianttiin. Siinä perjantaista näytetään puhuttavan Jeesuksen ristiinnaulitsemisen päivänä eli pitkäperjantaina, jolloin aurinko pimeni. [13]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Islam uskomme, 1993, s. 70–71
  2. Oja 2007, s. 57.
  3. a b Pyhäranta, Tuija, Raudaskoski, Joona ja Seppälä, Olli, s. 166–169
  4. Ramadanin säännöt: Vapaaehtoiset paastot Islamopas.com.
  5. Islam uskomme, 1993, s. 69
  6. Search results: Ashura sunnah.com.
  7. al-Bukhari: The Hadith of the Prophet Muhammad (صلى الله عليه و سلم) at your fingertips Sahih al-Bukhari. (English reference) Book 65, Hadith 4680. sunnah.com.
  8. Pyhäranta, Tuija, Raudaskoski, Joona & Seppälä, Olli: Adventista Ramadaniin: Uskonnolliset juhlat Suomessa, s. 1966–169. Kirjapaja, 2016.
  9. a b Hämeen-Anttila, 2004, 176–177
  10. a b Heikki Räisänen: Mitä varhaiset kristityt uskoivat, s. 154. Wsoy, 2011.
  11. Islam question and answer islamqa.info. 2012.
  12. Goldziher, I.: Read anew: islam and parsism. Teoksessa: Teoksessa: K-H. Ohlig (toim.) Early Islam. A critical reconstruction based on contemporary sources, s. 339–356. Prometheus, 1900/2013.
  13. a b Luxenberg, 2008, s. 435–440
  14. C. de Santa Teresa: Il Rosario di suor Lucia. Edizioni Messagero Padova, 2017.
  15. Aamurukouksia Suomen evankelis-luerilainen kirkko. Viitattu 16.12.2021.
  16. Iltarukouksia Suomen evankelis-luterilainen kirkko. Viitattu 16.12.2021.