Saum

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Muslimit aloittavat ruokailun heti auringon laskeuduttua.

Saum (arab. صوم‎, ṣawm) eli paasto on yksi islamin viidestä peruspilarista. Muslimit voivat paastota eri syistä ja eri ajankohtina, mutta pääsääntöisesti muslimit paastoavat koko Ramadanin pyhän kuukauden ajan.[1] Paaston aikana muslimien tulee välttää syömistä, juomista, tupakoimista ja seksuaalista kanssakäyntiä vaimon ja miehen välillä aamunkoiton (fajr) ja auringonlaskun (maghrib) välisenä aikana.[2][3][4] Ramadan on itsetutkiskelun ja itsehillinnän aikaa.[5]

Muslimit heräävät ennen aamunkoittoa aterioimaan päivän tarpeita varten (suhur-ateria). Paastotuntien määrä vaihtelee, mutta voi enimmillään olla 20 tuntia. Pimeän tultua syödään runsas ateria ennen nukkumaan menoa (iftar-ateria). Paaston aikana kukaan ei syö julkisesti, joten ravintolat ja ruokakaupat pysyvät usein kiinni tai ovat auki vain vähän aikaa päivässä.[1] Paasto päättyy kolmipäiväiseen id al-Fitriksi kutsuttuun lopetusjuhlaan kuukauden lopuksi.[6]

Islamilaisella paastolla on yhtäläisyyksiä kristillisen pääsiäiseen liittyvän paastoperinteen kanssa. Niihin kuuluu paaston ajoittaminen vuorokauden valoisaan aikaan. Keskiajalla luostarisäännöissä paaston ajankohdaksi määrättiin usein juuri päivän valoisa aika.[7] Kristillisille luostareille ominaiset paastokäytännöt ovat islaminuskossa siirtyneet kaikkien uskovien velvollisuudeksi.

Haittoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paaston aikaisella päivärytmillä on haittansa erityisesti jos Ramadan sattuu kesään. Yleisimmin havaitut terveydelliset ongelmat ovat elimistön kuivuminen, päänsärky, rytmihäiriöt ja huonovointisuus.[8] Kuivuminen ja veritulppien riski kasvavat erityisen paljon kun paastotaan lämpimissä oloissa, mutta myös ruumiillinen työ tai liikunta lisäävät näiden riskiä.[9] Myös kognitiiviset suoritukset heikkenevät.[8] Paastokuun aikana ihmiset ovat väsyneitä ja ärtyneitä. [10] Liikenneonnettomuudet ja luonnolliset kuolemat lisääntyvät ramadan-kuussa.[11] Paastoaika heikentää myös valtiotaloutta ja tuottavuutta. Jordanialaisen ekonomistin mukaan työn tuottavuus laskee jopa 35–60%.[12] Usein työtä tehdään vain aamupäivisin, ja väsymys ja huonotuulisuus haittaavat keskittymistä.[12]

Islaminopettajat ovat Suomessa todenneet, että muslimilapset voivat ramadankuussa olla väsyneitä ja myöhästyä tunneilta. Heidän ei tällöin tulisi osallistua liikuntatunneille, ja kokeitakin tulisi välttää. Viimeisen kymmenen päivän aikana voi esiintyä myös yövalvontaa rukoillessa, joten oppilaat ovat koulussa erityisen väsyneitä.[13]

Paaston haittapuolia lieventää sharialaki, joka vapauttaa erivapausperiaatteen mukaisesti paastoamiselta ne, joiden terveyttä se voi vahingoittaa sekä vanhukset, jotka ovat liian heikkoja paastotakseen pitkiä aikoja. Esimerkiksi diabeetikkojen[14] sekä imettävien tai raskaana olevien naisten ei kuulu paastota.[1] Pitämättä jääneet paastopäivät voi korvata myöhemmin.[3]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Marjatta Kyyhkynen: Ajankohtainen Islam, s. 16. Helsinki: Gummerus, 1992. ISBN 951-625-103-X.
  2. Ramadan-kuukauden paasto muslimisuomessa.wordpress.com. Viitattu 14.4.2017.
  3. a b Islamin perusteet - Paasto (Saum) Islamopas.com. Viitattu 14.4.2017.
  4. Sawm: fasting 2009. BBC. Viitattu 17.4.2017 (englanniksi).
  5. Ramadan History. 14.7.2021. A&E Television Networks.
  6. Mihin ramadanin viettäminen perustuu? 2011. National Geographic Suomi. Viitattu 14.4.2017.
  7. Benedictus: Pyhän Benedictuksen luostarisääntö., s. 163. Basam Books, 2010.
  8. a b J B Leiper, A M Molla & A M Molla: Effects on health of fluid restriction during fasting in Ramadan. European Journal of Clinical Nutrition, vol. 57, Suppl 2, 30–38, 2003. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  9. Diabetesliitto: Ramadan ja diabetes 24.4.2020. Diabetesliitto.
  10. Leiper, Molla & Molla, 2003
  11. Demirci, S., Dogan, K.H. & Koc, S.: Evaluation of Forensic Deaths During the Month of Ramadan in Konya, Turkey, Between 2000 and 2009. The American Journal of Forensic Medicine and Pathology, Vol. 34 (3) 267–270, 2013. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  12. a b James Melik: How does Ramadan affect businesses? BBC News. 17.8.2012. (englanniksi)
  13. Muslimioppilailla oma vapaapäivä ja omat säännöt ramadanin takia – Purra: Ei erivapauksia islaminuskoisille. Suomen Uutiset, 20.5.2020. Artikkelin verkkoversio.
  14. Ramadan and diabetes: As-Saum (The fasting) 2011. PMC. Viitattu 17.4.2017 (englanniksi).