Islamin profeetat

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Islamin profeetat ovat islamin pyhän kirjan, Koraanin, määrittelemiä varoittajia ja Jumalan sanan välittäjiä ihmisille. Islaminuskon mukaan Jumala on aikojen alusta ilmoittanut tahtonsa heidän kauttaan. Tärkeimmille profeetoille annettiin lisäksi kirja, jolloin heistä käytetään nimitystä "Jumalan lähetiläs".

Profeettakertomusten paradigma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Islamin profeettanäkemystä ei voi lukea suoraan Koraanista, vaan niiden auktoriteettien kautta, jotka 800-luvulla loivat islamilaisen teologian. Ensimmäinen teos, joka lainaa ja samalla tulkitsee Koraania, on vuonna 834 kuolleen Ibn Hishamin teos "Profeetta Muhammedin elämäkerta" (Sirat rasul Allah). [1] Se perustuu 700-luvun loppupuolella laadittuun Ibn Ishaqin laajaan teokseen, jonka loppuosaa, Muhammedin elämäkertaa, se referoi. Tämä alkuperäinen teos on kadonnut, mutta sitä on ennallistettu eri referaattien kautta.

Kun Ishaq laati teostaan, hänen esikuvanaan olivat Mooseksen kirjat ja Vanhan Testamentin profeetat. Ishaqin teos oli muodoltaan pelastushistoria, joka alkoi maailman luomisella ja Vanhan Testamentin tavoin jatkoi profeettojen ketjun esittelyllä. Profeetat oli vuorollaan lähetetty varoittamaan ihmisiä ja julistamaan pelastusta.

Ibn Hishamin teos kattaa vain Ishaqin kirjan viimeisen osan, joka sisälsi Muhammedin elämäkerran. Se oli eräänlainen Uuden Testamentin vastine, joka Jeesuksen sijaan kertoi Muhammedista.[2]

Profeettojen tarinat ovat rakenteeltaan samanlaisia. Tutkijat puhuvat "profeettojen paradigmasta", sillä kertomukset toimivat lähes samalla perusrungolla.[3]

  1. Jumala lähettää profeetan tuomaan varoitussanan kansalle.
  2. Valtaosa ihmisistä kieltää profetian ja vain pieni osa uskoo siihen.
  3. Profeetta ja tosiuskovat pakenevat Jumalan ohjeiden mukaan.
  4. Tuhoisa rangaistus kohtaa uskottomia.
  5. Uusi kansa "perii maan".

Muhammed[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viimeinen profeetta, jonka myötä Jumalan pelastussuunnitelma täydellistyy, on Muhammed. Hänen asemansa vastaa näin Jeesuksen roolia kristinuskossa. Aikaisemmat profeetat myös ennakoivat Muhammedin tuloa aivan kuten kristityt näkivät Vanhan Testamentin ennakoivan Jeesusta. Näissä keskinäisissä vastaavuuksissa voi nähdä ”mytomorfiaa” eli myyttien yhtäläisyyttä.

"Profeettojen sinetti"[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Islamilaisen profeettakäsityksen mukaan profeetan poika on myös profeetta. Tämä käy ilmi myös shiiamuslimien imaamiketjuista, jotka päättyvät katkeamiseen eli imaamin kätkeytymiseen joko seitsemännen tai kahdennentoista imaamin kohdalla, kun sukulinja sammuu. Säännöllä on ollut vaikutuksia myös Muhammedin elämäkertaan, sillä se tarkoitti, että viimeisellä profeetalla ei voinut olla aikuisikään ehtinyttä poikaa. Juuri näin kävikin, sillä kaikki profeetan miespuoliset jälkeläiset kuolivat ennen täysi-ikäisyyttä.

Ongelmaksi muodostui kertomus Muhammedin ottopojasta Zaidista. Häntä koskeva tarina on ainoa, joka Muhammedista kerrotaan Koraanissa. Tarina kertoo, että hankalaksi tullut ottopoikasuhde purettiin. Muhammed meni naimisiin Zaidin vaimon kanssa, ja tämä merkitsi suhteen mitätöintiä. Näin päästiin ryhmien suuran (33.40) julistamaan tilanteeseen: "Muhammed ei ole kenenkään miehenne isä, vaan Jumalan lähettiläs ja profeettojen sinetti.” Kohta on samalla Koraanin ainoa, jossa varmuudella puhutaan profeetasta nimeltä Muhammed.

Metafora profeettojen "sinetistä" on islamissa tärkeä, koska sitä käytetään kuvaamaan, että Muhammed on viimeinen profeetta, jonka myötä Jumalan antamat ilmoitukset ovat myös lopullisessa ja täydellisessä muodossa. Toisin kuin muitten lähettiläitten kirjat, jotka ovat kaikki turmeltuneet, Muhammedin Koraani on turmeltumaton ja ikuisesti muuttumaton.

Metafora sinetistä ei kuitenkaan ole alkuperältään islamilainen. Israelilainen orientalisti G. Stroumsa on osoittanut, että islam sai oppinsa viimeisestä profeetasta manikealaisuudesta. [4] 200-luvulla elänyt Mani piti itseään Aatamista alkaneen vanhatestamentillisten profeettojen sarjan jatkajana. Manikealaiset käyttivät hänestä kunnianimeä ”profeettojen sinetti”. Sillä ei kuitenkaan tarkoitettu, että Mani olisi ollut viimeinen, vaan että hän vahvisti eli sinetöi oikeaksi aikaisempien profeettojen sanoman. Islamilaisissa lähteissä kielikuva ymmärrettiin niin, että Mani olisi pitänyt itseään lopullisen tiedon ilmoittajana. Metafora ja sen uusi tulkinta siirrettiin koskemaan myös Muhammedia Koraanin jakeessa 33:40.

Muhammed ja Mooses[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mooses on Muhammedin mytomorfinen esikuva - Michelangelon veistos (1513).

islamin profeetta -paradigman esikuva on Vanha Testamentti. Muhammed on monessa suhteessa uusi Mooses, ja hänen elämäkertansa seuraa esikuvan vaiheita. Yhtäläisyyksiin kuuluvat molempien profeettojen orpous sekä lapsuus korkeassa asemassa olleiden sijaisvanhempien luona. Molemmat profeetat pelastavat oman kansansa tuholta viemällä sen pakoon. Jumala ilmestyy heille vuorella ja antaa Pyhän kirjan. Sotaherroina he aloittavat Luvatun maan valloituksen, mutta eivät näe lopputulosta. Molemmat nimittävät 12 seuraajaa työlleen, ja valloituksen vievät päätökseen seuraajat, Mooseksella Joosua, Muhammedilla Umar. Profeettojen sanoihin ja tekoihin perustuva Jumalan laki (šaria tai halakha) annetaan heidän kansoilleen seurattavaksi.[5]

Yhtäläisyydet ovat niin ilmeisiä, että Muhammed vaikuttaa Mooseksen toisinnolta. Muslimeille yhtäläisyydet kertovat, että tällä tavoin Toora ennustaa Muhammedin tuloa.

Muhammed ja satujen paradigma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muhammedin elämäkerrasta löytää myös perusrakenteen, joka esiintyy saduissa. [6] Niissä sankari usein ensin ajetaan pois kotoaan. Ystävien ja ehkä yliluonnollisten voimien turvin hän hankkii mainetta maailmalla kunnes palaa juhlittuna voittajana kotiin. Rakenne löytyy esimerkiksi Grimmin veljesten ja Andersenin saduista,[7] Disney-elokuvista[8] tai Coppolan Kummisetä-trilogiasta. Myös Muhammedin tarina sisältää paon, maineteot sekä voittoisan paluun Mekkaan. Paluun jälkeen profeetta kuolee, sillä tarina on valmis.

Profeettojen luokat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Islamissa on kaikkiaan 124000 profeettaa. Koraani määrittelee suhdetta profeettoihin jakeissa 2:137 ja 2:253. Jälkimmäisessä todetaan: "Näistä lähettiläistä olemme eräille antanut korkeamman aseman kuin toisille. Ylennettyjen joukossa oli niitä, joiden kanssa Jumala on puhunut, ja toisia, jotka Hän on korkealle korottanut." Islamissa profeetat jaetaan kolmeen kategoriaan.

Perääntymättömät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ylimpään ryhmään kuuluvat Muhammedin lisäksi periksiantamattomiksi ja Jumalalle omistautuneiksi kutsutut profeetat (لل ﺯم). Tavallisesti tähän joukkoon ovat kuuluneet – lähteestä riippuen – Nooa, Abraham, Mooses ja Jeesus ja joskus myös Aadam.[9]

Lähettiläät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pyhän kirjan saaneet profeetat tunnetaan Lähettiläinä tai Sanansaattajina (رسول, rasūl). Yksi näistä on Jeesus, joka sai pyhän kirjan, evankeliumin (إنجيل, Injīl). Tosin islamissa uskotaan, että tämä aito evankeliumi on kadonnut, ja kristityt käyttävät siitä väärennettyä tai turmeltunutta versiota.

Muut profeetat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vähemmän tärkeille profeetoille (نبي, nabī) ei annettu pyhää kirjaa, vaan he puhdistivat uskoa ja toimivat aiempien pyhien kirjojen mukaan.[9]

Koraanissa mainitut profeetat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nimi arabiaksi Nimi suomeksi Pääartikkeli Mainintoja Koraanissa
آدم
Adam
Aadam Aadam islaminuskossa 77

Aadam oli ensimmäinen ihminen ja islamin profeetta. Jumala loi hänet ja Eevan savesta ja yhdestä sielusta. Koraanissa paholainen houkutteli Aadamin tekemään syntiä. Aadam on myös raamatullinen hahmo.

إدريس
Idris
Idris Idris islaminuskossa 2

Idris rukoili Jumalan lähettämän kuivuuden loppumista. Kuivuus oli rangaistus, koska ihmiset olivat unohtaneet Jumalan. Idris rukoili pelastusta ja sade tuli. Idris esiintyy vain islamilaisessa kirjallisuudessa.

نوح
Nuh
Nooa Nooa islaminuskossa 47

Nooa saarnasi yksijumalaisuutta ja hänen uskonsa johti arkin rakentamiseen. Islamin perimätieto antaa ristiriitaista tietoa oliko vedenpaisumus paikallinen vai maailmanlaajuinen. Nooa on myös raamatullinen hahmo.

هود
Hud
Huud Huud islaminuskossa 8

Huud oli yksi harvoista ihmisistä, jotka selviytyivät Jumalan aiheuttamasta suuresta myrskystä. Hänen mukaansa on nimetty seitsemäs suura. Huud esiintyy vain islamilaisessa kirjallisuudessa.

صالح
Salih
Salih Salih islaminuskossa

Salih jätti Thamud-heimonsa Jumalan määräyksestä. Jumala rankaisi heimoa joukkosurmalla, koska heimo tappoi Jumalan antaman kamelin. Sela on myös raamatullinen hahmo.

إبراهيم
Ibrahim
Abraham Abraham islaminuskossa 71

Abraham rakensi Kaaban ja sitä ympäröivän Mekan yhdessä poikansa Ismaelin kanssa. Hän nimitti uskovia ensimmäisenä muslimeiksi. Abraham on myös raamatullinen hahmo.

لوط
Lut
Loot Loot islaminuskossa 29

Loot saarnasi yksijumalaisuutta Sodoman ja Gomorran kaupungeissa. Jumala tuhosi kaupungit niiden asukkaiden paheellisuuden ja jumalattomuuden takia. Loot on myös raamatullinen hahmo.

إسماعيل
Isma’il
Ismael Ismael islaminuskossa 12

Ismael oli Abrahamin vanhin poika. Lapsena hän löysi kaivon Mekassa, joka toimii vielä nykyäänkin pyhiinvaelluskohteena. Ismael on myös raamatullinen hahmo.

إسحاق
Ishaq
Iisak Iisak islaminuskossa 16

Iisak oli Abrahamin toiseksi vanhin poika. Hän jatkoi yhdessä veljensä kanssa Abrahamin perintöä. Iisak on myös raamatullinen hahmo.

يعقوب
Ya’qub
Jaakob Jaakob islaminuskossa 19

Jaakob oli Iisakin poika, joka jatkoi isoisänsä Abrahamin perintöä. Jaakob on myös raamatullinen hahmo.

يوسف
Yusuf
Joosef Joosef islaminuskossa 37

Joosef oli Jaakobin poika ja hänen isoisoisänsä oli Abraham. Hän toimi Egyptin kuninkaan neuvonantajana. Hänen omat veljensä heittivät Joosefin kaivoon. Joosef on myös raamatullinen hahmo.

أيوب
Ayyub
Job Job islaminuskossa 4

Job kärsi 18 vuoden sairaudesta, koska Jumala halusi koetella häntä. Palkinnoksi Jumala lahjoitti Jobille sairauden poistavan nuoruuden lähteen. Job on myös raamatullinen hahmo.

شعيب
Šu’aib
Shu’aib Shu’aib islaminuskossa

Shu’aib sai Jumalalta tehtävän ohjata Midjanin ja Aikahin kansoja. Nämä kansat eivät kuunnelleet varoituksia, joten Jumala tuhosi heidän kylänsä. Jetro on myös raamatullinen hahmo.

موسى
Musa
Mooses Mooses islaminuskossa 176

Mooses vapautti heprealaiset orjat Egyptissä ja johdatti heidät erämaahan, koska he eivät totelleet Jumalan käskyjä. Siinain vuorilla hän sai Tooran (توراة, taurat) ja kymmenen käskyä Jumalalta. Mooses on myös raamatullinen hahmo.

هارون
Harun
Aaron Aaron islaminuskossa 24

Aaron avusti vanhempaa veljeään Moosesta. Hän puhui usein Mooseksen puolesta. Aaron on myös raamatullinen hahmo.

ذو الكفل
Dhulkifl
luultavasti
Hesekiel
Hesekiel islaminuskossa 2

Hesekiel oli oikeamielinen Jumalan profeetta, mutta hänen asemastaan käydään kiistaa islamin sisällä. Hesekiel on myös raamatullinen hahmo.

داود
Dawud
Daavid Daavid islaminuskossa 16

Daavid välitti Psalmit (زبور, zabur) kansalle. Islamin Daavid kukisti myös Goljatin. Daavid on myös raamatullinen hahmo.

سليمان
Sulaiman
Salomo Salomo islaminuskossa 21

Salomo oli Daavidin poika. Salomo sai vallan kaikkeen, mukaan lukien džinneihin. Hän laajensi valtakuntaa Arabian niemimaalle asti. Salomo on myös raamatullinen hahmo.

إلياس
Ilyas
Elia Elia islaminuskossa 3

Elia hallitsi eteläistä Arabian niemimaata Salomon kuoleman jälkeen. Hän yritti saada kansan yksijumalaiseksi, mutta se ei totellut ja joutui kuivuuden ja sairauksien kouriin. Elia on myös raamatullinen hahmo.

اليسع
Al-Yasa’
Elisa Elisa islaminuskossa 2

Elisa johti israelilaisia Elian kuoleman jälkeen. Hän yritti osoittaa Israelin kuninkaille Jumalan voimaa, mutta ei vakuuttanut heitä. Elisa on myös raamatullinen hahmo.

يونس
Yunus
Joona Joona islaminuskossa 5

Joona yritti ohjata Niniven kansaa kohti yksijumalaisuutta, mutta he kieltäytyivät kuuntelemasta. Rangaistukseksi skyyttalaiset valtaisivat heidät. Joona on myös raamatullinen hahmo.

زكريا
Zakariyya
Sakarias Sakarias islaminuskossa 8

Sakarias oli Marian, Jeesuksen äidin, suojelija. Sakarias rukoili Jumalalta lasta ja steriili vaimo synnytti pojan, Johanneksen. Sakarias on myös raamatullinen hahmo.

يحيى
Yahya
Johannes Johannes islaminuskossa 5

Johannes oli Jeesuksen serkku, joka saarnasi Abrahamin yksijumalaisuutta. Koraani ei mainitse häntä kastajaksi. Apostoli Johannes ja Johannes Kastaja ovat myös raamatullisia hahmoja.

عيسى
Isa
Jeesus Jeesus islaminuskossa 28

Jeesus syntyi Mariasta neitseellisesti, suoritti ihmetekoja, saarnasi ja lopulta hänet nostettiin taivaaseen. Jeesus oli lempeä opettaja mutta toisaalta ankara askeetti. Jeesus on myös raamatullinen hahmo.

محمد
Muhammad
Muhammad Muhammad 275

Muhammad oli viimeinen islamin profeetta. Hän sai ilmestyksiä Mekan ja Medinan vuosilta, joista koottiin islamin tärkein kirja, Koraani. Hän toimi niin uskonnollisena, sotilaallisena kuin poliittisenakin johtajana.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Ibn Hisham: Profeetta Muhammadin ellämäkerta. Suom.Jaakko Hämeen-Anttila. Basam Books, 1999.
  2. Newby, G. D: The Making of the Prophet. A Reconstruction of the Earliest Biography of Muhammed. University of South Carolina Press., 1989.
  3. Hämeen-Anttila, Johdatus Koraaniin, sivut 138–143
  4. Stroumsa, G.G.: (1986). “Seal of the prophets”. The nature of the Manichean metaphors. Teoksessa: Jerusalem studies in Arabic and Islam, 7.. Jerusalem: Magnet Press, 1986.
  5. Ibn Warraq: The origins of the Quran. Prometheus, 1998.
  6. Propp, V. J.: Morfologia della fiaba. Einaudi, 2000.
  7. esimerkiksi Rautahannu tai Ruma ankanpoikanen
  8. esimerkiksi Leijonakuningas
  9. a b Hämeen-Anttila, Islamin käsikirja, sivut 140–147