Siirry sisältöön

Muhammad al-Bukhari

Wikipediasta
Muhammad ibn Ismail al-Bukhari
arab. محمد بن اسماعيل البخاري
Henkilötiedot
Syntynyt19. heinäkuuta 810
Buhara, Transoksiana (Uzbekistan)
Kuollut1. syyskuuta 870
Khartank, lähellä Samarkandia
Kansalaisuus Persialainen
Ura
Uskontokunta Sunnalaisuus
Kirkollinen arvonimi Imam al-Bukhari
Amir al-Mu'minin fi al-Hadith
Vaikutus Ahmad ibn Hanbal
Ali ibn al-Madini
Yahya ibn Ma'in
Ishaq Ibn Rahwayh
Teokset Sahih al-Bukhari
Moskeija Uzbekistanin Buharassa (Bukharin kotikaupungissa)

Muḥammad ibn Ismā'īl al-Bukhari[a] (810870) oli persialainen imaami ja hadith-mestari. [1][2][3] Hän edusti opillisesti shafi'i-koulukuntaa ja laati hadith-kokoelmista arvostetuimman, nimeltään Sahih al-Bukhari, eli "luotettava buharalainen".[4] Toinen hänen kirjoittamansa kirja on Al-Adab al-Mufrad.[5]

Orientalisti Joseph Schachtin mukaan imaami al-Shafi'in toimesta 800-luvulla sunna, eli jumalan tahdon mukainen elämä, alettiin liittää profeetta Muhammedin elämäntapaan, ja siten islamilaiseksi oikeuslähteeksi. Tämän jälkeen alettiin kerätä tarinoita, jotka kertoivat siitä. Keräystyön tuloksia olivat lukuisat Muhammedin sunnaa esittelevät hadith-kokoelmat. Niistä Malik ibn Anasin nimissä oleva Muwatta oli varhaisin. Ensimmäinen aiheen mukaan järjestetty kokoelma oli Sahih al-Bukhari. Se hyväksyttiin 1000-luvulla sunni-islamin kuuden arvovaltaisimman kokoelman (Kutub al-Sittah) joukkoon.

Kerrotaan, että nykyisen Uzbekistanin alueella Buharassa syntynyt imaami aloitti Muhammedista kertovien hadithien kokoamisen 16-vuotiaana kiertäen elämänsä aikana Khorasanin, Irakin, Egyptin, Hijazin ja Syyrian. Hänen sanotaan keränneen 600 000 tarinaa Profeetasta, joista hän valitsi kokoelmiinsa 7563, joita piti luotettavina (niitä on 2230 tai toisen tiedon mukaan 2600 ilman kaksoiskappaleita).[4][6] Tarinan mukaan al-Bukhari joutui elämänsä ehtoolla mu'taziliittien vainoamaksi ja pakeni Samarkandiin, missä kuoli.

Länsimainen kritiikki

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hadithien historiallista luotettavuutta länsimaisessa tutkimuksessa alkoi ensimmäisenä kyseenalaistamaan saksalainen orientalisti Gustav Weil vuonna 1843. Analysoidessaan al-Bukharia hän esitti arvion, että jopa puolet sen kertomuksista olisi poliittisiin tarkoituksiin luotua propagandaa.[7] Myös sen kokoamisesta on esitetty epäilyjä; niiden mukaan yhden ihmisen olisi ollut mahdotonta elämänsä aikana koota 600 000 tarinaa ja arvioida ne. Onkin epäilty, että "al-Bukhari" olisi buharalaisen työryhmän käyttämä nimimerkki.[8]

Yhdysvaltalaisen islam-kriitikon, Ayaan Hirsi Alin mukaan sotilaalliset aiheet hallitsevat al-Bukharin kokoelmaa: tarinoista 400 kertoo Muhammedin ryöstöretkistä ja 80 antaa ohjeita saaliin jakamisesta.[9]

  1. Koko nimi: Abū ʿAbd Allāh Muhammad ibn Ismāʿīl ibn Ibrāhīm ibn al-Mughīra ibn Bardizbah al-Juʿfī al-Bukhārī;
    arabiaksi: أبو عبد الله محمد بن إسماعيل بن إبراهيم بن المغيرة بن بردزبه الجعفي البخاري
  • Berg, Herbert: The Development of Exegesis in Early Islam. The Authenticity of Muslim Literature from the Formative Period. Routledge, 2000. ISBN 978-0-4155-5416-9
  • Keller, Nuh Ha Mim (toim.): Reliance of the Traveller. Revised Edition. The Classic Manual of Islamic Sacred Law "Umdat al-Salik" by Ahmad ibn Naqib al-Misri (d. 769/1368) In Arabic with Facing English Text, Commentary and Appendices Edited and Translated by Nuh Ha Mim Keller. Beltsville, Maryland: amana publications, 2017. ISBN 0-915957-72-8 Teoksen verkkoversio. (englanniksi) (arabiaksi)
  • Popp, Volker: From Ugarit to Samarra. An archeological journey on the trial of Ernst Herzfeld. Teoksessa: Early Islam. A critical reconstruction based on contemporary sources ( toim. K-H. Ohlig), s. 14–175. Prometheus Books, 2013. ISBN 978-1-61614-825-6
  1. Salaahud-Deen ibn ʿAlee ibn ʿAbdul-Maujood: The Biography of Imam Bukhaaree. Riyadh: Darussalam, 2005. ISBN 9960969053 Teoksen verkkoversio.
  2. Paula Kay Bourgoin: Bukhari, s. 112. Encyclopedia of World Biography: Gale, 1998. Teoksen verkkoversio.
  3. David Marshall Lang: A Guide to Eastern Literatures, s. 33. Weidenfeld and Nicolson,, 1971. Teoksen verkkoversio.
  4. 1 2 Keller 2017, s. 1043 (x107)
  5. Al-Adab al-Mufrad (Arkistoitu – Internet Archive)
  6. R.G.Hoyland: Seeing islam as other saw it. A survey and evaluation of Christian, Jewish and Zoroastrian writings on early Islam, s. 38. The Darwin Press, 1997.
  7. Berg, H.: The Development of Exegesis in Early Islam, s. 9. Routledge, 2000.
  8. Popp 2013, s. 105
  9. Ayaan Hirsi Ali: Harhaoppinen, s. 78. Scanri, 2016.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]