Perjantairukous

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Miehiä perjantairukouksessa Malesiassa. Etuseinässä on rukoussuuntaa (qibla) osoittava syvennys eli mihrab ja sen vieressä islamilainen saarnastuoli eli minbar.

Perjantairukous (arab. صَلَاة ٱلْجُمُعَة‎, ṣalā al-jumuʿa) on islaminuskossa viikon pyhin rukoushetki. Muslimit rukoilevat viisi kertaa päivässä tarkkaan määrättyinä kellonaikoina. Perjantairukouksen hetki on joka perjantaina keskipäivällä, jolloin muuten olisi zuhr-rukouksen aika. Perjantairukoukseen liittyy omia sääntöjä. Siihen tulee osallistua moskeijassa, ja tapahtumaan sisältyy myös saarna. Perjantairukoukseen osallistuvat vain miehet, joille se on pakollista.[1]

Joissakin islamilaisissa maissa perjantai on vapaapäivä. Toisissa maissa työt päättyvät keskipäivän rukoukseen, joissakin perjantai on täysi työpäivä.[2]

Perjantairukous Koraanissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koraanissa perjantairukouksesta puhutaan ainoastaan Perjantain suuran (62) jakeissa 9–11. Suura kehottaa uskovaisia osallistumaan perjantairukoukseen aina kutsun kuultuaan ja jättämään siksi aikaa kaupanteon. Jae 11 moittii henkilöitä, jotka haluavat vain huvitella ja käydä kauppaa. Jakeet 9–10 kuuluvat Ahsen-Bören suomennoksena seuraavasti:[3]

Uskovaiset, kun kuuluu kutsu rukoukseen perjantaina, niin kiiruhtakaa palvelemaan Jumalaa ja jättäkää kauppatoimet. Tämä on teille parasta, jos haluatte ymmärtää. Mutta kun hartaus on päättynyt, hajaantukaa kukin suunnallenne ja etsikää Jumalan armoa pitäen Hänet lujasti mielessänne, jotta menestyisitte. [4]

Perjantairukouksen kulku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ahmad ibn an-Naqib al-Misri (1302–1368) on esittänyt perjantairukousta koskevia šariamääräyksiä teoksessa Reliance of the Traveller. Niitä ovat myöhemmät uskonoppineet täydentäneet.[5] Perjantairukous on pakollinen; se on hienoin kaikista rukouksista ja perjantai on viikon paras päivä. Šaria täsmentää osallistumisen poikkeuksia (naiset, sairaat, matkalla olevat).[5]

Vaatimuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pätevä perjantairukous edellyttää, että se suoritetaan ryhmänä keskipäivän aikaan moskeijassa, ja että sitä seuraa saarna (khutba). Vaaditaan myös, että siihen tulee osallistua vähintään 40 henkeä, jotka ovat puberteetin saavuttaneita mieleltään terveitä ja paikalla asuvia miehiä.[5] Luku neljäkymmentä vertautuu siihen, että seemiläisissä kielissä neljä ja sen kerrannaiset merkitsevät samaa kuin "paljon".[6] Imaami eli rukouksen johtaja lasketaan lukuun mukaan.

Jos alueen kaikki muslimit eivät mahdu samaan perjantairukoukseen, rinnakkaiset kokoukset hyväksytään. Eräissä tapauksissa, kuten Mekassa ja Medinassa, vain yksi katsotaan perjantairukoukseksi ja muut zuhr -rukoukseksi.[7] Moskeijaa, jossa on perjantairukousta varten saarnastuoli eli minbar, kutsutaan perjantaimoskeijaksi. Tällainen moskeija on yleensä muutenkin tavallista komeampi.

Perjantairukous sisältää kaksi rak'aa eli rukoussarjaa. On suositeltavaa (sunna) lukea Koraanin suura 62 eli Perjantain suura ensimmäisessä rukoussarjassa ja suura 63 eli Teeskentelijöiden suura toisessa. Jos myöhästyjä tulee paikalle, kun khatib on vielä kumartuneena toisessa rak'assa, hänet luetaan perjantairukouksen osallistujiin, muussa tapauksessa hänestä tulee tavallisen zuhr -rukouksen osallistuja. [8]

Osallistujat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

On suositeltavaa (sunna), että osallistujat suorittavat rituaalipesun (ghusl) ennen kuin tulevat perjantairukoukseen. Suositeltavaa on puhdistaa myös hampaat tikulla (Miswak), leikata kynnet, ajaa ihokarvat, päästä eroon pahasta hajusta, käyttää hajusteita, pukeutua hienoimpiin vaatteisiin (valkoinen on paras väri) ja imaamin osalta pukeutua paremmin kuin muut. Naisten kohdalla on loukkaavaa, jos he käyttävät perjantairukouksessa hienoja vaatteita tai hajusteita.[9]

Perjantain erityisasema[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muslimeilla ei ole selityksiä perjantain erityisasemalle islamissa. Ongelma voidaan ratkaista toteamalla ”Herrasi luo mitä haluaa” (Koraani 28:68).[10] Islamin varhainen historioitsija Ibn Sa'd on kuitenkin välittänyt hadithin, jonka mukaan perjantai on päivistä paras. Jumala loi Adamin perjantaina, lähetti hänet alas perjantaina ja antoi hänen kuolla perjantaina. [11]

Ignaz Goldziherin mukaan Islamilaisten perjantai on muunnelma juutalaisten sapatista, mutta kantaa parsilaista taustaa. Parsilaisen uskonnon mukaan Jumala loi maailman kuudessa vaiheessa mutta ei levännyt sen jälkeen. Islamilainen perjantaikaan ei ole aina lepopäivä.[12] Toisen teorian on esittänyt Christoph Luxenberg, joka arvelee, että muslimien perjantairukouksen taustalla on syyrialais-kristillisen kirkon harjoittama pitkäperjantain muistelu.[13] Kristillisissä kirkoissa esimerkiksi roomalais-katolisessa ruusukkorukouksessa ja luterilaisen kirkossa muistellaan joka perjantai Jeesuksen kärsimyksen mysteerejä.[14][15][16] Luxenberg on löytänyt mahdollisen selityksen asiaan 900-luvulla eläneen oppineen as-Sigistanin Koraanisitaatista, joka perustuu Perjantain suuran (62) vanhempaan varianttiin. Hän katsoo, että siinä perjantai yhdistetään Jeesuksen ristiinnaulitsemisen päivään eli pitkäperjantaihin, jolloin aurinko pimeni. [13]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Al-Misri, Ahmad ibn an-Naqib: Reliance of the Traveller and Tools of the Worshipper. Teoksessa: Reliance of the Traveller. Revised Edition. The Classic Manual of Islamic Sacred Law "Umdat al-Salik" by Ahmad ibn Naqib al-Misri (d. 769/1368) In Arabic with Facing English Text, Commentary and Appendices Edited and Translated by Nuh Ha Mim Keller, s. 47-648. Beltsville, Maryland: amana publications, 2017 (alkuteos n. 1368). ISBN 0-915957-72-8. Teoksen verkkoversio. (englanniksi) (arabiaksi)
  • Conrad, Lawrence I.: Abraha and Muḥammad: Some Observations Apropos of Chronology and Literary "topoi" in the Early Arabic Historical Tradition. Bulletin of the School of Oriental and African Studies, University of London, 1987, 50. vsk, nro 2, s. 225-240. Artikkelin verkkoversio.
  • Ibn Sa'd: Kitab al-Taqabat al-Kabir. . Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  • Islam uskomme. Suomen islamilainen yhdyskunta, I.I.F.S.O., 1993. ISBN 951-96931-0-5.
  • Keller, Nuh Ha Mim (toim.): Reliance of the Traveller. Revised Edition. The Classic Manual of Islamic Sacred Law "Umdat al-Salik" by Ahmad ibn Naqib al-Misri (d. 769/1368) In Arabic with Facing English Text, Commentary and Appendices Edited and Translated by Nuh Ha Mim Keller. Beltsville, Maryland: amana publications, 2017. ISBN 0-915957-72-8. Teoksen verkkoversio. (englanniksi) (arabiaksi)
  • Koraani - opastus ja johdatus pahan hylkäämiseen ja hyvän valitsemiseen. Z.I. Ahsen Böre, 1942. Teoksen verkkoversio.
  • Luxenberg, Christoph: Die syrische Liturgie und die „geheimnisvollen Buchstaben“ im Koran. Teoksessa: Markus Groß & Karl-Heinz Ohlig (toim.) Schlaglichter, Die beiden ersten islamischen Jahrhunderte, s. 411–456. Verlag Hans Schiler, 2008. ISBN 978-3-89930-224-0. Teoksen verkkoversio. (saksaksi)
  • Öhrnberg, Kaj: Aleksandrian kirjasto ja arabit. Tieteessä tapahtuu, 5, 2001. Artikkelin verkkoversio.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Islam uskomme, 1993, s. 69
  2. Holiday and Work Schedules Diversity resources. Viitattu 17.12.2021.
  3. Koraani, 1942
  4. Koraani - Hartauskokouksen suura (AL-JUM´AH) Islamopas.com. Viitattu 17.12.2021.
  5. a b c Keller 2017, s. 202–205 (f18.0)
  6. Öhrnberg 2001; Conrad 1987
  7. Öhrnberg 2001; Conrad 1987
  8. Al-Misri 2017, s. 207–208
  9. Al-Misri 2017, s. 208–209
  10. Islam question and answer islamqa.info. 2012.
  11. Ibn Sa'd, Volume 1, Parts 1.3.18
  12. Goldziher, I.: Read anew: islam and parsism. Teoksessa: Teoksessa: K-H. Ohlig (toim.) Early Islam. A critical reconstruction based on contemporary sources, s. 339–356. Prometheus, 1900/2013.
  13. a b Luxenberg, 2008, s. 435–440
  14. C. de Santa Teresa: Il Rosario di suor Lucia. Edizioni Messagero Padova, 2017.
  15. Aamurukouksia Suomen evankelis-luerilainen kirkko. Viitattu 16.12.2021.
  16. Iltarukouksia Suomen evankelis-luterilainen kirkko. Viitattu 16.12.2021.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]