Id al-Adha

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Id al-Adha
arab. عيد الأضحى‎, ‘Īd al-Aḍḥā
Turkkilaisen kurban Bayram- eli id al-Adha -juhlan ruo­kia.
Turkkilaisen kurban Bayram- eli id al-Adha -juhlan ruo­kia.
Valtio Maailmanlaajuinen
Tyyppi islamilainen juhla
Vietetään islamilaisen hijra-kalenterin dhu-l-hiddža kuu­kau­den 10. päi­vä.[1]
Järjestämistiheys vuosittain
Liittyy Islamiin
Juhlapäivän tapahtumia Juhlan aikan tavallisesti vieraillaan ystävien ja sukulaisten luona sekä vaihdetaan lahjoja ja annetaan almuja.[1]
Id al-Adha -juh­laan val­mis­tau­tu­mis­ta Pa­kis­ta­nis­sa.

Id al-Adha eli uhrijuhla[2] on (arab. عيد الأضحى‎, ‘Īd al-Aḍḥā; myösʿĪd al-Kabīr; ʿĪd al-Qurbān; turk. Kurban Bayram; kurdiksi جێژنی ڕەمەزان , Cejna Remezanê) on toinen islamilaisen kulttuurin pääjuhlista Id al-Fitr lisäksi. Muslimit juhlivat sitä periaatteessa Mekkan lähellä Minān laaksossa pyhiinvaelluksen eli hajjin käännepisteen juhlana, kun pyhiinvaeltajat ovat laskeutuneet Arafat-vuorelta, mutta siitä on tullut yleinen juhlapäivä kaikkialla muslimien keskuudessa. Juhla alkaa rukouksella auringon noustua 10. päivänä islamilaisen kalenterin viimeistä kuukautta eli dhu-l-hiddžaa, ja juhla jatkuu kolme seuraavaa päivää.[3] Useissa maissa se on myös virallinen vapaapäivä. Juhlan alkamispäivä ja kesto vaihtelee hieman maasta toiseen.[4]

Juhlan syy[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Juhlaa vietetään sen kunniaksi, että profeetta Ibrahim oli valmis uhraamaan poikansa. Pojan henkilöllisyys ei käy ilmi Koraanista, mutta islamilainen perimätieto tietää kertoa, että kyseessä oli Ibrahimin ja Hagarin poika Ismael. [3] Kristillisessä ja juutalaisessa Raamatussa samankaltaisen kertomuksen yhteydessä taas mainitaan Iisak (1. Moos 16).[5] Muslimit pitävät sitä kiitoksen, ilon ja anteeksiannon juhlana.[6]

Juhlan viettäminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vauraimmissa perheissä juhlan aikana teurastetaan usein rituaaliin hyväksyttävä eläin, esimerkiksi: lammas, vuohi, kameli tai lehmä.[3] Lihasta kolmasosa jaetaan perheenjäsenten kesken ja loput annetaan köyhille, ystäville ja naapureille. Kotiteurastus ja teurastus liittyen uskonnolliseen riittiin on kielletty Suomessa ja Ruotsissa joten juhlan viettäminen perinteiseen tapaan ei onnistu.[6] Juhlan aikana on tavallista vierailla ystävien ja sukulaisten luona sekä vaihtaa ja antaa lahjoja sekä antaa almuja.[3]

Ajankohta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Id al-Adhan alkupäivä osuu gregoriaanisessa kalenterissa laskennallisesti seuraaville päiville. Paikallisen valtiollisen tai uskonnollisen yhteisön ohjeen mukaan päivämäärä voi poiketa hieman tässä esitetyistä:

4. lokakuuta 2014
24. syyskuuta 2015
11. syyskuuta 2016
1. syyskuuta 2017
21. elokuuta 2018
11. elokuuta 2019
31. heinäkuuta 2020
20. heinäkuuta 2021
18. heinäkuuta 2022

Lähde: [4][7]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Mohamed: Islamilaiset juhlat Suomen somalialaisten liitto. 12.20.2016. Viitattu 28.4.2020.
  2. Id al adha, 11.-14.8.2019 Juhlakalenteri – Elokuu 2019. Viitattu 28.4.2020.
  3. a b c d Eid al-Adha. Islamic festival Encyclopædia Britannica. Viitattu 23.7.2015. (englanniksi)
  4. a b Eid Al Adha around the world in 2020 Office Holidays. Viitattu 28.4.2020.
  5. Raamatun ja Koraanin vertailu Peda.net. Viitattu 28.4.2020.
  6. a b Jakonen, Timo: Uhrijuhla kokosi Turkuun lähes tuhat muslimia Turun Sanomat. 9.12.2008. Viitattu 28.4.2020.
  7. Eid al-Adha Office Holidays. Arkistoitu 16.7.2016. Viitattu 28.4.2020. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]