Id al-Adha

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Id al-Adha
arab. عيد الأضحى‎, ‘Īd al-Aḍḥā
Turkkilaisen kurban Bayram- eli id al-Adha -juhlan ruo­kia.
Turkkilaisen kurban Bayram- eli id al-Adha -juhlan ruo­kia.
Valtio Maailmanlaajuinen
Tyyppi islamilainen juhla
Vietetään islamilaisen hijra-kalenterin dhu-l-hiddža kuu­kau­den 10. päi­vä.[1]
Järjestämistiheys vuosittain
Liittyy Islamiin
Juhlapäivän tapahtumia Juhlan aikana tavallisesti vieraillaan ystävien ja sukulaisten luona sekä vaihdetaan lahjoja ja annetaan almuja.[1]
Abraham on leikkaamassa poikansa Ismaelin kurkkua auki Jumalan tahdon mukaisesti, mutta enkeli saapuu estämään sen. Sen sijaan uhrataan pässi, joka on kuvassa etualalla. Persialainen miniatyyri 1400-luvulta timuridien valtakunnasta.
Id al-Adha -juh­laan val­mis­tau­tu­mis­ta Pa­kis­ta­nis­sa.

Id al-Adha eli uhrijuhla[2] on (arab. عيد الأضحى‎, ‘Īd al-Aḍḥā; myösʿĪd al-Kabīr; ʿĪd al-Qurbān; turk. Kurban Bayram; kurdiksi جێژنی قوربان , Cejna Qurban) on toinen islamilaisen kulttuurin pääjuhlista Id al-Fitr lisäksi. Muslimit juhlivat sitä periaatteessa Mekkan lähellä Minān laaksossa pyhiinvaelluksen eli hajjin käännepisteen juhlana, kun pyhiinvaeltajat ovat laskeutuneet Arafat-vuorelta, mutta siitä on tullut yleinen juhlapäivä kaikkialla muslimien keskuudessa. Juhla alkaa rukouksella auringon noustua 10. päivänä islamilaisen kalenterin viimeistä kuukautta eli dhu-l-hiddžaa, ja juhla jatkuu kolme seuraavaa päivää.[3] Useissa maissa se on myös virallinen vapaapäivä. Juhlan alkamispäivä ja kesto vaihtelee hieman maasta toiseen.[4]

Juhlan syy[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Juhlaa vietetään sen kunniaksi, että profeetta Ibrahim oli valmis Jumalan pyynnöstä uhraamaan teuraaksi poikansa. Pojan henkilöllisyys ei käy ilmi Koraanista, mutta islamilainen perimätieto tietää kertoa, että kyseessä oli Ibrahimin ja Hagarin poika Ismael. [3] Kristillisessä ja juutalaisessa Raamatussa samankaltaisen kertomuksen yhteydessä taas mainitaan Iisak (1. Moos 16).[5] Muslimit pitävät sitä kiitoksen, ilon ja anteeksiannon juhlana Jumalan peruutettua vaatimuksensa.[6]

Juhlan viettäminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vauraimmissa perheissä juhlan aikana teurastetaan usein rituaaliin hyväksyttävä eläin, esimerkiksi: lammas, vuohi, kameli tai lehmä.[3] Lihasta kolmasosa jaetaan perheenjäsenten kesken ja loput annetaan köyhille, ystäville ja naapureille. Kotiteurastus ja teurastus liittyen uskonnolliseen riittiin on kielletty Suomessa ja Ruotsissa joten juhlan viettäminen perinteiseen tapaan ei onnistu.[6] Juhlan aikana on tavallista vierailla ystävien ja sukulaisten luona sekä vaihtaa ja antaa lahjoja sekä antaa almuja.[3]

Muslimien juhlapäivät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Profeetta Muhammedin sanat "Jokaisella kansalla on juhlansa, ja tämä on teidän juhlanne" osoittavat, että kaksi Id-juhlaa (Id al-Adha ja Id al-Fitr) ovat vain muslimeja varten.[7] Islamoppaan mukaan muslimeilla ei ole lupa matkia uskottomien ja monijumalaisten (kuffar/mushrikin) juhlia, koski se sitten ruokaa, pukeutumista, ilotulituksia tai palvontaa.[7] Muslimilapset eivät saa leikkiä, käyttää heidän koristeitaan tai viettää noita juhlia yhdessä heidän kanssaan. Kaikki kaafir- juhlat ovat haram, kuten joulu, itsenäisyyspäivä, syntymäpäivät tai vappu.[7]

Muslimeilla ei ole muita juhlapäiviä kuin Id al-Fitr ja Id al-Adha. Abu Dawud kertoi: "Allahin lähettiläs saapui Medinaan ja sen kansalla oli kaksi päivää, jolloin he ilakoivat ja pitivät hauskaa. Hän sanoi: "Mitä ne kaksi päivää ovat?" He sanoivat: "Meillä oli tapana iloita ja leikkiä noina päivinä Jahiliiyan aikana (ennen islamia). Allahin lähettiläs sanoi: "Allah on antanut teille jotakin parempaa kuin ne, ja se on Adha- ja Fitr-juhlat."[8]

Ajankohta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Id al-Adhan alkupäivä osuu gregoriaanisessa kalenterissa laskennallisesti seuraaville päiville. Paikallisen valtiollisen tai uskonnollisen yhteisön ohjeen mukaan päivämäärä voi poiketa hieman tässä esitetyistä:

4. lokakuuta 2014
24. syyskuuta 2015
11. syyskuuta 2016
1. syyskuuta 2017
21. elokuuta 2018
11. elokuuta 2019
31. heinäkuuta 2020
20. heinäkuuta 2021
18. heinäkuuta 2022

Lähde: [4][9]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Mohamed: Islamilaiset juhlat Suomen somalialaisten liitto. 12.20.2016. Viitattu 28.4.2020.
  2. Id al adha, 11.-14.8.2019 Juhlakalenteri – Elokuu 2019. Viitattu 28.4.2020.
  3. a b c d Eid al-Adha. Islamic festival Encyclopædia Britannica. Viitattu 23.7.2015. (englanniksi)
  4. a b Eid Al Adha around the world in 2020 Office Holidays. Viitattu 28.4.2020.
  5. Raamatun ja Koraanin vertailu Peda.net. Viitattu 28.4.2020.
  6. a b Jakonen, Timo: Uhrijuhla kokosi Turkuun lähes tuhat muslimia Turun Sanomat. 9.12.2008. Viitattu 28.4.2020.
  7. a b c Eid: Etiketti ja säännöt Islamopas.com. 2000–2021.
  8. Abu Dawud: Sunan Abi Dawud The Hadith of the Prophet Muhammad (صلى الله عليه و سلم) at your fingertips. Sunnah.com. Viitattu 24.7.2021.
  9. Eid al-Adha Office Holidays. Arkistoitu 16.7.2016. Viitattu 28.4.2020. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]