Abu Dawud

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Sunan Abu Dawud -kokoelma
Haozdarin raunioportti muinaisessa Sistanissa (Abu Dawudin kotikaupungissa)

Abu Dawud (817–889) syntyi Sistanissa, Persian Khorasanissa ja kuoli Irakin Basrassa. Hän kuului islamilaisen lain shafi'i -koulukuntaan.

Orientalisti Joseph Schachtin mukaan imaami al-Shafi'in toimesta 800-luvulla sunna eli jumalan tahdon mukainen elämä alettiin liittää profeetta Muhammedin elämäntapaan, joka liitettiin islamilaiseksi oikeuslähteeksi. Tämän jälkeen alettiin kerätä tarinoita, jotka kertoivat siitä. Keräystyön tuloksia olivat lukuisat Muhammedin sunnaa esittelevät hadith-kokoelmat. Niistä Malik ibn Anasin nimissä oleva Muwatta oli varhaisin. Kuusi tärkeintä, joihin Sunan Abu Dawud kuuluu, muodostavat kokoelman kutub al-sittah.

Abu Dawudia pidetään yleisesti neljänneksi merkittävimpänä hafizina. Kunnianimi tarkoittaa, että henkilö osasi ulkoa yli 100 000 hadithia kertojaketjuineen. Tämän kerrotaan tehneen heistä ylivoimaisia arvioimaan hadithien luotettavuutta - taito, jota sen koommin ei samassa mitassa ole esiintynyt muslimien keskuudessa.[1] Tämä seikka myös sementoi "kuuden kirjan" kokoelman arvovallan. Abu Dawudin keruukohteiksi mainitaan Khorasan, Irak, Hijaz, Sham (Syyria), Egypti ja Nishapur.[2] Abū Dāwūdin kerrotaan sanoneen: “Olen kirjoittanut 500 000 hadithia Jumalan lähettiläästä, joista valitsin 4800 kaikkein autenttisinta tähän kirjaan (Sunan Abi Dawud). [2]

Taustaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Islamin mukaan Jumalan laki (šaria, eli "polku") välittyi profeetta Muhammedin kautta kahdella tavalla. Ensimmäisen osan siitä muodostivat Muhammedin saamat ilmestykset, jotka koottiin Koraaniksi. Toisen osan Jumalan laista muodosti profeetta Muhammedin esikuvallinen elämäntapa, josta kertovat tarinat kiersivät suullisena perinteenä kaksisataa vuotta, kunnes ne 800-luvulla kirjattiin hadith -kokoelmiin. Islam sai esikuvansa tähän rakenteeseen juutalaisuudesta, missä Mooseksen välittämä Jumalan laki (halakha eli "polku") välittyi samalla tavoin kahta reittiä: kirjallisesti Tooran kautta ja suullisesti kertomuksina Mooseksen teoista (mišna-kirjallisuus). Yhdessä Koraanin kanssa kutub al-sittah muodostaa 1000-luvulla vahvistetun sunni-islamin pyhien kirjoitusten kokoelman ja sisältävät Koraania tarkentavat tiedot Jumalan laista eli šariasta.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ahmad ibn Naqib al-Misri: Reliance of the Traveller (Umdat al-Salik). A Classic Manual of Islamic Sared Law. In Arabic with Facing English Text, Commentary and Appendices Edited and Translated by Nuh Ha Mim Keller. Beltsville, Maryland: amana publications, 2017. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Reliance of the Traveller, 2017, 955
  2. a b Abu Dawud: Sunan Abi Dawud sunnah.com.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]