Jaakko Hämeen-Anttila
| Jaakko Hämeen-Anttila | |
|---|---|
 Jaakko Hämeen-Anttila Helsingin kirjamessuilla 2017. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 26. helmikuuta 1963 Oulu |
| Kansalaisuus | suomalainen |
| Koulutus ja ura | |
| Tutkinnot | Helsingin yliopisto |
| Väitöstyön ohjaaja | Kaj Öhrnberg |
| Instituutti |
Edinburghin yliopisto Helsingin yliopisto[1] |
| Tutkimusalue | Arabian ja Persian kielet ja kulttuurit, islam, assyriologia, Lähi-idän ja Euroopan kulttuurien jatkumo |
| Palkinnot |
Vantaa-palkinto 2008 Warelius-palkinto 2011 |
Jaakko Markus Hämeen-Anttila (s. 26. helmikuuta 1963 Oulu)[2] on suomalainen arabian kielen ja islamin tutkimuksen professori. Hämeen-Anttila toimii professorina Edinburghin yliopistossa.[1]
Hämeen-Anttila tunnetaan Suomessa lukuisista yleistajuisista islamia käsittelevistä kirjoista sekä itämaisen kirjallisuuden tuotteliaana suomentajana. Hänen laajasta suomennostuotannostaan tunnetuimpia ovat Koraanin ja Gilgāmešin uudet suomennokset sekä ainoat alkukielestä käännetyt Tuhannen ja yhden yön tarinat. 2000-luvun alusta alkaen Hämeen-Anttila on esiintynyt tiedotusvälineissä asiantuntijana alaansa liittyvissä kysymyksissä. Hän on todennut, että ”Islamin myönteisistä puolista kertominen on tärkeää, sillä kielteiset puolet tulevat esiin omalla painollaan."[3]
Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jaakko Hämeen-Anttila syntyi Oulussa tähtitieteen professorin Antero Hämeen-Anttilan ja Saara Hannosen toisena lapsena.[4] Hänen isänsä oli saanut professuurin Oulun yliopistosta vuotta ennen Jaakon syntymää, minkä tähden perhe oli muuttanut pohjoiseen. Antero Hämeen-Anttilan isä oli kirjankustantaja, kirjailija ja tuottelias suomentaja Väinö Hämeen-Anttila. Hämeen-Anttila kiinnostui varhain eksoottisista kielistä isänsä kieliharrastuksen ansiosta. Hän tapasi yliopistossa Virpi Hämeen-Anttilan ja avioitui tämän kanssa vuonna 1984.
Vuonna 2005 Hämeen-Anttila julkaisi ensimmäisen runokokoelmansa. Hänen runoilleen on leimallista klassisen arabialaisen ja persialaisen runouden kuvasto, mutta niistä paistaa myös modernin runouden tuntemus.
Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hämeen-Anttila suoritti ylioppilastutkintonsa 1980 erinomaisin arvosanoin ja aloitti syksyllä opintonsa Helsingin yliopiston filosofisen tiedekunnan historiallis-kielitieteellisellä osastolla (nykyinen humanistinen tiedekunta). Opintojensa alkuvaiheessa hän keskittyi erityisesti assyriologiaan professori Simo Parpolan johdolla, mutta opiskeli laajalti myös mm. arabiaa ja persiaa sekä kreikkaa.
Tutkimustyö ja tieteellinen ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hämeen-Anttilan pro gradu -tutkielma (1986) liittyy vielä assyriologian oppiaineeseen, mutta lisensiaatintutkimuksessaan (1991) hän on jo arabialaisella maaperällä, jonne painopiste oli alkanut siirtyä pian hänen kandidaatintutkintonsa jälkeen. Hämeen-Anttilan tohtorinväitöskirja Lexical Ibdāl (1994) laajentaa hänen lisensiaatintutkimustaan ja käsittelee keskiaikaista arabialaista äänteenmuutoskirjallisuutta, ja siihen kuuluu erään kadonneen teoksen osittainen rekonstruktio.
Hämeen-Anttila aloitti tuntiopettajana Helsingin yliopistossa vain 21-vuotiaana, mistä toimesta hän siirtyi Suomen akatemian tutkimusassistentiksi filosofian lisensiaatiksi valmistuttuaan. Vuonna 1997 Suomen akatemia nimitti hänet suoraan vanhemmaksi tutkijaksi. Hänellä oli arabian kielen ja kirjallisuuden dosentuuri Helsingin yliopistossa vuosina 1994–2000, minkä jälkeen hän aloitti oppiaineen professorina elokuussa 2000, jolloin professuuri sai nykyisen nimensä. Humanistisen tiedekunnan 1. varadekaanina hän toimi vuosina 2007–2009.
Hämeen-Anttilan tieteellisiä artikkeleja on julkaistu suomalaisessa Studia Orientaliassa ja monissa muissa kansainvälisissä tieteellisissä aikakauslehdissä. Hänen tunnetuimmat tutkimuksensa ovat hänen pro gradu -tutkielmansa pohjalta laatimansa uusassyrian ensimmäinen kielioppi A Sketch of Neo-Assyrian Grammar (2000), maqāma-kirjallisuudenlajia käsittelevä Maqama: A History of a Genre (2002) ja The Last Pagans of Iraq (2006), tutkimus pakanallisista piirteistä Ibn Waḥšiyyan teoksessa Nabatealainen maanviljelys.
Hämeen-Anttila valittiin Suomalaisen Tiedeakatemian jäseneksi vuonna 2005.[5] Kesällä 2016 hän siirtyi Helsingin yliopistosta Edinburghin yliopistoon arabian kielen ja islamin tutkimuksen professoriksi.[1] Hän kertoi yhdeksi lähdön syistä Sipilän hallituksen koulutusleikkaukset.[6] Toisen uutisen mukaan hän ilmoitti, ettei maisemanvaihdos ole varsinaisesti vastalause hallituksen politiikalle ja koulutusleikkauksille.[7]
Islamin puolustaja ja popularisoija[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hämeen-Anttila on kirjoissaan ja puheenvuoroissaan profiloitunut islamin myönteisten puolien esille tuojaksi, minkä hän myös on tunnustanut tavoitteekseen, "sillä kielteiset puolet tulevat esiin omalla painollaan".[3] Hän on korostanut islamin luonnetta vahvasti rauhan uskontona, sillä ”valtaosa muslimeista kautta aikojen on elänyt rauhassa." [8]
Hämeen-Anttila on kääntänyt suomeksi islamin klassisia tekstejä, kuten Koraanin (1995) sekä ibn Hishamin "Profeetta Muhammedin elämäkerran (1999). Hän on julkaissut useita populaareja teoksia, joissa suomalaiselle yleisölle tehdään tunnetuksi islamia ja sen historiaa. Niihin kuuluvat "Johdatus Koraaniin" (1997), "Islamin monimuotoisuus" (1999), "Islam. Taskusanakirja" (2001), "Islamin käsikirja" (2004, useita laitoksia), "Mare nostrum. Länsimaisen kulttuurin juurilla" (2006), "Jeesus islamin profeetta" (2006), "Islamin miekka" (2012) ja monet muut.
Muslimit eivät käytä Koraanin käännöksiä, jotka on tehnyt joku muu kuin muslimi. Suomalainen imaami Aladar Maher jopa väittää, että "Jaakko Hämeen-Anttilan Koraanin suomennos on tietoinen pyrkimys vääristää ja halventaa islamia ja yllyttää suomalaisia islamia vastaan."[9]
Hämeen-Anttilan mukaan islamin tutkimuksen kenttä on nykyisin jakaantunut toisaalta perinteiseen ja toisaalta kriittiseen koulukuntaan. Jälkimmäinen on kyseenalaistanut monia aikaisempia käsityksiä. Tässä jaossa Hämeen-Anttila sijoittaa itsensä varovaisen konservatiiviseen ryhmään.[10] Hämeen-Anttila sanoo, että tiedämme "yllättävän vähän" profeetta Muhammedin elämästä,[11] minkä takia "lukija tai tutkija joutuu pohjimmiltaan tekemään hyvin subjektiivisen valinnan, uskoako perinteiseen kuvaan vai ei".[12] Muhammedin elämäkerta on "pelottavan lähellä noidankehää", koska se on ensin sepitetty Koraanin pohjalta ja sen jälkeen sitä on käytetty Koraanin kohtien selittämiseen. [13] Toisaalta Hämeen-Anttila luottaa siihen, että Koraani on melko tarkasti "lähellä sitä ilmoituskorpusta, jonka profeetta Muhammed sai".[14] Koraanin selitysteoksessa (1997) Hämeen-Anttila vastaavasti selittää Koraanin jakeita Muhammedin elämäkerran pohjalta eikä päinvastoin.[15]
Hämeen-Anttila on kristitty,[16] mutta katsoo, että kristityt ja muslimit palvovat samaa Jumalaa.[17]
Palkinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Eino Leinon palkinto yhdessä Virpi Hämeen-Anttilan kanssa monikulttuurisen kirjallisuuskäsityksen edistämisestä 2002
- Suomen kristillisen rauhanliikkeen rauhanpalkinto 2003
- Ulkomaantoimittajien yhdistyksen Planeetta-palkinto 2004
- Lauri Jäntin säätiön kunniamaininta 2004
- J. V. Snellman -palkinto 2005
- Valtion tiedonjulkistamispalkinto teoksesta Islamin käsikirja 2005
- Vantaan kulttuuripalkinto yhdessä Virpi Hämeen-Anttilan kanssa 2008[18]
- Suomen tietokirjailijat ry:n Warelius-palkinto 2011
- Otavan kirjasäätiön tietokirjapalkinto 2012
Tuotantoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Koraanin selitysteos. Helsinki: Basam Books, 1997. ISBN 952-9842-15-5.
- Reunamerkintöjä: Esseitä ja käännöksiä Lähi-idän kirjallisuudesta. Suomen itämaisen seuran suomenkielisiä julkaisuja n:o 25. Helsinki: Suomen itämainen seura, 1997. ISBN 951-9380-30-2.
- Johdatus Koraaniin. Helsinki: Gaudeamus, 1997 (2. korjattu painos 2006). ISBN 951-662-924-5.
- Jeesus, Allahin profeetta. Tutkimus islamilaisen Jeesus-kuvan muotoutumisesta. Suomen Eksegeettisen Seuran Julkaisuja 70. Helsinki: Suomen Eksegeettinen seura, 1998. ISBN 951-9217-25-8.
- Jeesus, islamin profeetta. Uudistettu laitos. Helsinki: Kirjapaja, 2006. ISBN 951-607-330-1.
- Islamin monimuotoisuus. Helsinki: Gaudeamus, 1999. ISBN 951-662-749-8.
- A Sketch of Neo-Assyrian Grammar. State Archives of Assyrian Studies – SAAS 13, 2000.
- Islam: Taskusanakirja. Helsinki: Basam Books, 2001. ISBN 952-9842-60-0.
- Jumalasta juopuneet: Islamin mystiikan käsikirja. Helsinki: Basam Books, 2002. ISBN 952-9842-61-9.
- Maqama: A History of a Genre. Harrassowitz: Brill, 2002.
- Abú Nuwás: Runoja kaduilta ja kapakoista. Helsinki: Basam Books, 2004. ISBN 952-5534-12-X.
- Islamin käsikirja. Helsingissä: Otava, 2004. ISBN 951-1-18669-8.
- Tarina hullusta rakastajasta ja muita runoja. Jyväskylä: Gummerus, 2005. ISBN 951-20-6873-7.
- Rakkauden atlas. Helsingissä: Otava, 2005. ISBN 951-1-20024-0. (yhdessä Virpi Hämeen-Anttilan kanssa)
- Usko. Hämeenlinna: Kirjapaja, 2005. ISBN 951-607-244-5.
- Mare nostrum: Länsimaisen kulttuurin juurilla. Helsingissä: Otava, 2006. ISBN 951-1-20449-1.
- The Last Pagans of Iraq: Ibn Waḥshiyya and his Nabatean Agriculture. Leiden: Brill, 2006. ISBN 978-90-04-15010-2.
- Matkalla Marakandaan. Jyväskylä: Gummerus, 2007. ISBN 978-951-20-7521-8.
- Tarujen kirja: Kansojen kertomuksia läheltä ja kaukaa. Koonneet ja selityksin varustaneet Virpi ja Jaakko Hämeen-Anttila. Helsingissä: Otava, 2007. ISBN 978-951-1-21475-5.
- Omar Khaijam: Runoilijan elämä. Helsingissä: Otava, 2008. ISBN 978-951-1-22382-5.
- Tuhannen ja yhden yön erotiikka. Otava, 2011. ISBN 978-951-1-23950-5.
- Kalifien kirjastossa: Arabialais-islamilaisen tieteen historia. Helsinki: Avain, 2011. ISBN 978-951-692-867-1. (yhdessä Inka Nokso-Koiviston kanssa)
- Islamin miekka: Idän ja lännen konfliktien historia. Helsingissä: Otava, 2012. ISBN 978-951-1-25915-2.
- Trippi ihmemaahan: Huumeiden kulttuurihistoria. Otava, 2013. ISBN 978-951-1-27259-5.
- Hämeen-Anttila, Jaakko & Rossi, Venla: Nälästä nautintoihin. Otava, 2015. ISBN 978-951-1-28195-5.
Toimittajana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- (compiled and edited by): Minor Rağaz Collections (Khiṭām al-Muğāshiʕī, the two Dukayns, al-Qulākh ibn Ḥazn, Abū Muḥammad al-Faqʕasī, Manzūr ibn Marthad, Himyān ibn Quḥāfa). Materials for the Study of Rağaz Poetry III. Studia Orientalia 78. Helsinki: Suomen Itämainen Seura, 1996. ISBN 951-9380-28-0.
- (toim.): Kaksi filosofia. Helsinki: Basam Books, 2001. ISBN 952-9842-51-1. (suom. yhdessä Taneli Kukkosen kanssa)
- (toim. ja suom.): Tiedon valtameri: Islamilaista viisautta. Helsinki: Basam Books, 2001. ISBN 952-9842-44-9.
- (toim.): Uskontojen risteyksissä: Välimeren alueen uskontojen juurilla. Helsinki: Gaudeamus, 2001. ISBN 951-662-833-8.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Hämeen-Anttila, Jaakko: Koraanin selitysteos. Helsinki: Basam Books, 1997. ISBN 952-9842-15-5.
- Hämeen-Anttila, Jaakko: Islamin käsikirja. Helsinki: Otava, 2004. ISBN 951-1-18669-8.
- Hämeen-Anttila, Jaakko: Johdatus Koraaniin. 2. korjattu p.. Helsinki: Gaudeamus, 2006. ISBN 951-662-924-5.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Jaakko Hämeen-Anttila, Professor of Arabic and Islamic Studies The University of Edinburgh. Viitattu 14.1.2017.
- ↑ Paavilainen, Ulla (päätoim.): Kuka kukin on: henkilötietoja nykypolven suomalaisista 2015, s. 238. Helsinki: Otava, 2014. ISBN 978-951-1-28228-0.
- ↑ a b Sivonen, Janne: Jaakko Hämeen-Anttila Maailman Kuvalehti. 20.3.2002. Kepa. Viitattu 8.8.2015.
- ↑ Pääkkönen, Marjo: Kilpikonna ja jänis. Virpi ja Jaakko Hämeen-Anttilan rakkaustarina kietoutuu kirjoihin ja kirjoittamiseen. Rauhan Tervehdys, 9.–16.2.2012, 105. vsk, nro 5, s. 6–7. Oulu: Rauhan Tervehdys ry. ISSN 0356-2840. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 15.8.2013.
- ↑ Suomalaisen Tiedeakatemian varsinaiset jäsenet 2.9.2014. Suomalainen Tiedeakatemia. Viitattu 2.7.2015.
- ↑ Mahlamäki, Hanna: Islam-tuntija Jaakko Hämeen-Anttila jättää Suomen: hallituksen koulutusleikkaukset kannustivat lähtemään HS.fi. 25.8.2015. Viitattu 12.10.2015.
- ↑ Esa Koivuranta: Professori Hämeen-Anttila: Maahanmuuttokeskustelu uhkaa kärjistyä entisestään YLE Uutiset. 28.8.2015.
- ↑ Jaakko Hämeen-Anttila: Islamin käsikirja, s. 158. Otava, 2012.
- ↑ Marttinen, Mikko: Kohumoskeijan imaami esiintyy maailmalla ”Suomen muftina” – asiantuntija kiinnitti huomiota egyptiläisen tv-kanavan haastatteluun Ilta-Sanomat. 23.9.2023. Viitattu 24.9.2023.
- ↑ Jaakko Hämeen-Anttila: Johdatus Koraaniin, s. 5. Gaudeamus, 2006.
- ↑ Jaakko Hämeen-Anttila: Islamin käsikirja, s. 13. Otava, 2004.
- ↑ Jaakko Hämeen-Anttila: Johdatus Koraaniin, s. 40. Gaudeamus, 2006.
- ↑ Hämeen-Anttila, 2006, s. 41
- ↑ Jaakko Hämeen-Anttila: Islamin käsikirja, s. 96. Otava, 2004.
- ↑ Hämeen-Anttila, 1997
- ↑ Färm, Kaj: Hyvä, paha Koraani (Radio 1 vastaa) Yle ohjelmaopas. 28.2.2015. Helsinki: Yle. Viitattu 15.3.2015. suomi
- ↑ Tommi Nieminen: Jos et tiedä Koraanista mitään, opettele edes tämä 8.3.2015. Helsingin Sanomat. ""Henkilökohtainen vastaukseni on, että kyllä se on sama Jumala. Uskomme samaan Jumalaan, mutta miten uskotaan, niin siinä on eroja", Hämeen-Anttila sanoo".
- ↑ Vantaan kulttuuripalkinto Vantaan kaupunki, vantaa.fi. Viitattu 2.7.2016.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Valkama, Heikki: Kampuksen kasvot: Arabian Jaakko. Ylioppilaslehti 6/1999.
- Boberg, Jarmo: Palestiina ei ole koko Lähi-Itä Kirjatyö. (Arkistoitu sivu)
- Arkkipiispalla vieraana Jaakko Hämeen-Anttila: Islam nykymaailmassa (1h äänitallenne, 2006).
- Marjo Mansikka: Jaakko Hämeen-Anttila: Etäällä ajassa ja paikassa. Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta 3/2006.
- Jaakko Hämeen-Anttila 375 humanistia -sivustolla 11.1.2015, Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta
- Kirjasampo.fi: Jaakko Hämeen-Anttila
| ||||||||||||||||||||||
