Henkitorvi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Henkitorvi kuljettaa hengitysilman kurkunpäästä pääkeuhkoputkille

Henkitorvi eli trakea (lat. trachea) on noin 10 cm pitkä ja 2,5 cm leveä ruston päällystämä putki, joka kuuluu alahengitysteihin. Henkitorvi jaetaan kaulanpuoleiseen osaan (lat. pars cervicalis) ja rinta-ontelon puoleiseen osaan (lat. pars caudalis). Henkitorvi jakautuu kumpaankin keuhkoon johtavaksi pääkeuhkoputkeksi, joista haarautuvat edelleen pienemmät keuhkoputket keuhkokudokseen. Naudalla ja sialla henkitorvesta haarautuu ennen pääkeuhkoputkia haara (lat. bronchus trachealis) oikean keuhkon kraniaaliseen lohkoon.

Rakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Henkitorvessa ja pääkeuhkoputkissa on rengasmaisia rustoja, jotka ovat dorsaalisesti avoimia. Rustorenkaita yhdistävät toisiinsa henkitorvisiteet (lat. ligamenta anularia trachealia). Rustorenkaiden tehtävä on pitää henkitorvi avoimena estämällä sen litistyminen paineen muutosten myötä kasaan. Dorsaalisella puolella henkitorvea ja keuhkoputkia on sileästä lihaskudoksesta muodostunut henkitorvilihas (lat. musculus trachealis). Lihansyöjillä henkitorvilihas sijaitsee rustorengasrakenteen ulkopuolella, muilla lajeilla sisäpuolella. Henkitorven ja keuhkoputken rustojen ja sidekudossäikeiden vuorottelun takia henkitorvi ja keuhkoputket joustavat pystyen mukautumaan kaulan ja rintakehän liikkeisiin.

Sairauksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä anatomiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.