Antigua ja Barbuda

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Antigua ja Barbuda
Antigua and Barbuda
Antigua ja Barbudan lippu Antigua ja Barbudan vaakuna
lippu vaakuna

Antigua ja Barbudan sijainti

Valtiomuoto parlamentaarinen demokratia, perustuslaillinen monarkia

Kuningatar
Pääministeri
Elisabet II
Baldwin Spencer

Pääkaupunki St. John’s (22 679 as.)
17°7′N, 61°51′W

Pinta-ala
– yhteensä 442,6[1] km² (sijalla 180)
– josta sisävesiä ei merkittävästi

Väkiluku (2011) 90 156[1] (sijalla 199)
– väestötiheys 203,7 / km²
– väestönkasvu 1,26[1] % (2013)

Viralliset kielet englanti

Valuutta Itä-Karibian dollari (XCD)

BKT (2012) sijalla 194
– yhteensä 1,605 miljardia USD[1]
– per asukas 18300 USD

HDI (2012) 0.760[2] (sijalla 67)

Elinkeinorakenne (BKT:sta)
– maatalous 2,3[1] %
– teollisuus 18,3[1] %
– palvelut 79,4[1] %

Aikavyöhyke −4
– kesäaika ei käytössä

Itsenäisyys
Yhdistyneestä kuningaskunnasta

1. marraskuuta 1981

Lyhenne AG

– ajoneuvot: AG
– lentokoneet: V2

Kansainvälinen
suuntanumero
+1-268

Motto Each Endeavouring, All Achieving

Kansallislaulu Fair Antigua, We Salute Thee

Antigua ja Barbuda on saarivaltio Karibianmerellä. Se sijaitsee Pienten Antillien saariryhmässä ja sen eteläpuolella on Guadeloupe, lounaassa Montserrat, lännessä Saint Kitts ja Nevis ja luoteessa Saint Barthélemy. Maa koostuu Antiguan, Barbudan ja Redondan saarista. Sen noin 90 000 asukkaasta suurin osa asuu Antigualla. Matkailu on tärkeä elinkeino, postimerkit omaleimainen tulonlähde. Antigua ja Barbudan pääkaupunki on St. John’s.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Antigua ja Barbudalla oli siboney-kulttuurin asutusta jo 2400 eaa. Venezuelan alueelta pohjoiseen levittäytyneet arawakit asuttivat saaret myöhemmin. Arawakkien jälkeen tulleet karibit ajoivat arawakit pois Pieniltä Antilleilta, mutta ilmeisesti eivät asettuneet Antigualle tai Barbudalle. Kristoffer Kolumbus rantautui saarille 1493, ja antoi suuremmalle nimeksi ”Santa Maria de la Antigua”.[3]

Englantilaiset asettuivat saarille 1632 ja toivat afrikkalaisia orjia plantaasien työvoimaksi. Orjuus Antigualla lakkautettiin 1834, mutta entiset orjat pysyivät riippuvaisina plantaasinomistajista. Vasta toisen maailmansodan aikaan perustettu ammattiyhdistysliike paransi merkittävästi työläisten asemaa.[3]

Vuosina 1958–1962 Antigua ja Barbuda olivat osa brittien hallitsemaa Länsi-Intian liittovaltiota. Vuonna 1967 siitä tuli itsehallinnollinen alue.[4] Antigua ja Barbuda itsenäistyi 1. marraskuuta 1981, mutta Englannin monarkki on yhä maan valtionpäämies.[5]

Vuonna 1995 Hurrikaani Luis tuhosi 75 prosenttia saarten asuintaloista. Hurrikaani Jose aiheutti merkittävää tuhoa 1999.[4]

Vuosina 1998 ja 1999 monia maan pankkeja syytettiin rahanpesusta, ja joitakin suljettiin syytteiden takia. Vuosina 2003–2007 oli kiistaa Yhdysvaltojen kanssa internetin rahapeleistä.[4]

Ammattiyhdistysjohtaja Vere Birdin Antiguan työväenpuolue (ALP) nousi valtaan paikallisvaaleissa 1951 ja hallitsi Antigua ja Barbudaa suurimman osan aikaa sen jälkeen, kunnes vuonna 2004 oppositipuolue saavutti voiton.[5] Birdin kolme poikaa olivat mukana politiikassa, mutta Vere Jr. joutui vetäytymään virastaan vuonna 1990 aserikoksista epäiltynä ja Ivor Bird joutui 1995 vankilaan huumeiden salakuljetuksesta. Lester Bird nousi isänsä seuraajaksi 1993, ja toimi pääministerinä vuoden 2004 vaalitappioon asti.[4]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Antigua ja Barbuda satelliittikuvassa syyskuussa.
Antigua ja Barbudan kartta.

Antigua on matala kalkkikivinen saari. Siitä 45 kilometriä pohjoiseen sijaitsee Barbuda, joka taas on tasainen ja metsäinen korallisaari. Redonda on kallioinen luoto. Saaria reunustavat koralliriutat, ja niiden rantaviiva mutkittelee muodostaen luonnonsatamia, lahdelmia ja laguuneita. Saarilla ei ole merkittäviä jokia. Korkein kohta on Boggy Peak, joka on 399 metriä merenpinnan yläpuolella. Se on jäänne sammuneesta tulivuoresta, ja kohoaa tuliperäisten kukkuloiden joukossa saaren lounaisosassa.[6]

Trooppista ilmastoa lauhduttaa melko tasaisena puhaltava koillispasaati. Keskimääräinen sademäärä jää alle 1000 millimetriin vuodessa. Eniten sataa syyskuusta marraskuuhun.[6]

Eurooppalaisten tullessa saaret olivat lähes kokonaan metsien peitossa, mutta metsä raivattiin sokeri- ja puuvillaviljelmien tieltä. Sokerintuotannon loputtua kasvillisuutta on tuhonnut ylilaiduntaminen. Luontotyyppeihin kuuluu ikivihreää metsää, mangrovemetsää, pensaikkoa, ruohikkoa, suota ja koralliriuttoja.[7] Maaeläinten joukossa on monia tulokaslajeja. Endeemiset ja uhanalaiset lajit ovat löytäneet turvapaikan Antiguan pohjoisrannikolta, jossa pesivät valkolakkikyyhky, karibianviheltäjäsorsa ja kotoperäinen harmaanruskea käärme Alsophis antiguae. Myös Redondan saarella elää paljon merilintuja ja kolme endeemistä liskolajia.[8]

Kunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Antiguan saari jakautuu kuuteen kuntaan:[9]

Antigua parishes english.png
Antiguan kunnat
No. Kunta tai
erillishallintoalue
Pääkaupunki Pinta-ala
km²
Väkiluku
2001
1 Saint George Piggots 24,41 6 673
2 Saint John St. John’s 66,96 45 346
3 Saint Mary Bolans 63,55 6 793
4 Saint Paul Falmouth 45,27 7 848
5 Saint Peter Parham 32,37 5 439
6 Saint Philip Carlisle 40,67 3 462
  Barbuda Codrington 160,58 1 325
  Redonda - 1,50
  Antigua ja Barbuda St. John’s 435,31 76 886

Barbuda ja asumaton Redondan saari ovat molemmat erillishallintoalueita.

Politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Antigua on perustuslaillinen monarkia, jonka kuningattarena on Yhdistyneen Kuningaskunnan Elisabet II. Kuningatarta edustaa kenraalikuvernööri, vuodesta 2007 alkaen Louisse Lake-Tack.[1]

Parlamentti on kaksikamarinen, kenraalikuvernööri nimittää ylähuoneen 17 senaattoria, kun taas edustajainhuoneen 17 jäsentä valitaan suoralla kansanvaalilla yhden edustajan vaalipiireistä. Antiguan ja Barbudan pääpuolueet ovat konservatiivinen Antiguan työväenpuolue (ALP) ja keskustalainen Yhtynyt edistyspuolue (UPP).[1]

Maata johti sen itsenäistymisestä nyttemmin kansallissankariksi julistettu Vere Bird, jonka poika Lester Bird valittiin pääministeriksi 1994. Maaliskuussa 2004 pidetyissä parlamenttivaaleissa valtaan nousi UPP, joka sai 55,3 prosenttia äänistä ja 12 edustajanpaikkaa. Pääministeriksi valittiin Baldwin Spencer. Vuoden 2009 vaalien jälkeen UPP:llä on 9 paikkaa ja Spencer jatkaa pääministerinä.[1]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Näkymä St. John’sin keskustasta.

Matkailu on tärkein elinkeino, sillä se muodostaa noin puolet bruttokansantuotteesta. Maatalous tähtää kotimaan markkinoille. Sitä rajoittaa puute vedestä ja työvoimasta, sillä matkailusta saa paremmat palkat. Vuonna 1983 maatalous työllisti 7 prosenttia ja palveluammatit 82 prosenttia työvoimasta.[1]

Antigua ja Barbuda painattaa huomattavasti enemmän postimerkkejä kuin mitä sen väestö tarvitsisi kirjeenvaihtoonsa. Merkit on tarkoitettu matkamuistoiksi ja keräilijöille, ja niitä myydään myös arkeittain.[10]

Saarilla on kolme lentokenttää ja 384 kilometriä päällystettyä maantietä. Ainoa varsinainen satama on St. John’s.[1] Suurin osa Antiguan linja-autoista on minibusseja. Useimmat vanhahkot autot ovat huonossa kunnossa tieolojen takia.[11]

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suurin osa väestöstä on afrikkalaista alkuperää, ja puhuu patoisia, englannin kielen pohjalta muotoutunutta sekakieltä. Maassa on myös jonkin verran brittiläis- ja portugalilaisperäisiä asukkaita sekä pieni arabivähemmistö.[3] Antigua ja Barbudan asukkaista 74 prosenttia on kristittyjä.[12]

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Antigua ja Barbuda on tyypillinen kreolikulttuuri. Se on syntynyt intiaanien, afrikkalaisten ja eurooppalaisten (lähinnä brittiläisten) kulttuuristen perinteiden sulautuessa yhteen. Kreolikulttuurin musiikillisia ilmentymiä ovat calypso ja steelband-musiikki.[13]

Monet maan televisio- ja radionkanavista on työväenpuolueen tai Birdin perheen omistuksessa. Ensimmäinen riippumaton radioasema sai toimiluvan 2001. Sen sijaan päivä- ja viikkolehdissä ilmaistaan mielipiteitä varsin vapaasti.[5]

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Brittien saarille tuoma kriketti on tärkeä urheilulaji. Sitä pelataan kaikkialla koko ajan, ja viralliset ottelut käydään torstaisin, lauantaisin ja sunnuntaisin. Kausi kestää tammikuusta heinkuuhun. Maa on tuottanut kuuluisia pelaajia, joista suurin on Vivian Richards, joka valittiin maailman parhaaksi lyöjäksi kymmenenä vuonna.[14][15]

Antigua ja Barbuda on osallistunut olympialaisiin vuodesta 1976. Se ei ole saanut mitaleita.[16] Se ei ole saavuttanut mitaleita myöskään yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailuissa, mutta Daniel Bailey sijoittui 100 metrin juoksussa neljänneksi Berliinissä 2009.[17]

Antigua ja Barbudan jalkapallomaajoukkue on FIFA-rankingissa sijalla 100[18], ja valtiossa on 2 200 rekisteröitynyttä jalkapalloilijaa[19].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i j k l The World Factbook: Antigua and Barbuda CIA. (englanniksi)
  2. 2013 Human Development Report (arabiaksi, kiinaksi, englanniksi, espanjaksi, ranskaksi, venäjäksi, portugaliksi, saksaksi)
  3. a b c Background note (arkistoitu) 2012. US Dep. State. Viitattu 19.10.2013.
  4. a b c d Timeline: Antigua and Barbuda BBC News
  5. a b c Antigua and Barbuda country profile BBC News
  6. a b Geography Caribbean Islands: A Country Study. Library of Congress, 1987.
  7. Background information of Antigua and Barbuda FAO
  8. Antigua Barbuda Flora & Fauna
  9. Parishes of Antigua and Barbuda Statoids
  10. Stamp Issuers - Antigua and Barbuda Stamps of Distinction (englanniksi)
  11. Getting ther eand around Lonely Planet
  12. U.S. Department of State - International Religious Freedom Report 2006
  13. Antigua and Barbuda Countries and Their Cultures
  14. Cricket in Antigua Antigua Nice
  15. Cricket Antigua
  16. Antigua and Barbuda Sport reference
  17. After breakout season, Bailey now looking towards Doha IIIHF
  18. FIFA/Coca-Cola World Ranking - Antigua and Barbuda FIFA. Viitattu 18.5.2011. (englanniksi)
  19. Antigua and Barbuda - Country Information FIFA. Viitattu 18.5.2011. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]