Rahanpesu

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Rahanpesu määritellään Suomen rikoslain 32 luvun 6 §:ssä toiminnaksi, jossa joku ottaa vastaan, käyttää, muuntaa, luovuttaa, siirtää tai välittää rikoksella hankittua omaisuutta peittääkseen tai häivyttääkseen hyödyn tai omaisuuden laittoman alkuperän. Euroopan yhteisön neuvoston rahanpesudirektiivi (91/308/ETY) sisältää vastaavan säännöksen.

Kuvaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ongelmaksi merkittäviä rahamääriä rikollisin toimin hankkineille (esimerkiksi huumekauppiaat ja mafia) muodostuu rikoksella hankkimiensa varojen käyttäminen, kun he eivät kykene tekemään selkoa rahojensa alkuperästä. Sen vuoksi he pyrkivät ”pesemään” rahat, toisin sanottuna häivyttämään rahojen rikollisen alkuperän ja saattamaan rahat lailliseen kiertokulkuun. Alkurikos rahanpesussa voi lain mukaan olla mikä tahansa rikos. Varsinkin tietotekniikkarikollisuuden yhteydessä käytetään rahanpesussa apuna muuleja, jotka siirtävät rikoksilla hankitun rahan eteenpäin.[1]

Laki Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa rahanpesu tuli lakiin rangaistavaksi teoksi vuonna 1994. Lakia on sittemmin muutettu vastaamaan kansainvälisiä sopimuksia vuonna 2003. Alkurikoksen tekijää ei rangaista erikseen rahanpesusta, vaan tekijäksi katsotaan ulkopuolinen, joka avustaa rahan tai omaisuuden alkuperän häivyttämisessä. Myös tuottamuksellinen (törkeästä huolimattomuudesta tapahtuva) rahanpesu on rangaistavaa.

Eräät luotto- ja rahoituslaitoksien piirissä toimivat ovat ilmoitusvelvollisia havaitessaan toimintaa, jota on syytä epäillä rahanpesuksi. Aiemman lain mukaan myös ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönti rangaistiin rahanpesuna. Tämä johti tilanteisiin, joissa ilmoitusvelvollista oli rangaistava laittomasta rahanpesusta tämän laiminlyötyä ilmoittamisen havaitsemastaan epäilyttävästä toiminnasta, vaikka sittemmin osoittautui, ettei varsinaista rahanpesua ollutkaan todellisuudessa tapahtunut. Sen vuoksi laista poistettiin vuoden 2003 lakimuutoksen yhteydessä edellä mainittu säännös. Sen sijaan ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönti on nykyään eritelty omaksi rikoksekseen, josta rangaistaan sakolla.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rahanpesu-termin arvellaan syntyneen Yhdysvalloissa kieltolain aikaan, kun alkoholin laittomasta myynnistä koituvat tulot oli naamioitava; yksi menetelmä olisi ollut pesuloiden käyttäminen rahan alkuperän häivyttämisessä.

Keskusrikospoliisin yhteydessä toimivan rahanpesun selvittelykeskuksen arvion mukaan rahanpesun kohteena olevan omaisuuden arvo on vuosittain yli miljardi markkaa, kun lähtökohdaksi otetaan talous- ja huumausainerikosten sekä muiden taloudellista hyötyä tuottavien rikoslajien kautta saadun rikoshyödyn määrä. Rahanpesun selvittelykeskukselle tehtyjen epäilyttävää liiketointa koskevien ilmoitusten vuotuinen määrä on ollut voimakkaasti kasvussa 1990-luvun loppupuolelta ja oli vuoden 2001 aikana noin 2 200 (vuoden alkupuoliskolla 1 281). Ilmoituksissa mainittujen varojen määrä oli vuoden 2001 ensimmäisen puolikkaan aikana 625 miljoonaa markkaa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Älä ala muuliksi Poliisi.fi. Poliisi. Viitattu 2.11.2011.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]