Botswana

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Botswanan tasavalta
Republic of Botswana
Lefatshe la Botswana
Botswanan lippu Botswanan vaakuna
lippu vaakuna

Botswanan sijainti kartalla

Valtiomuoto tasavalta

Presidentti Ian Khama

Pääkaupunki Gaborone (225 656 as.)

Muita kaupunkeja Francistown (98 104 as.),
Molepolole (64 327 as.)

Pinta-ala
– yhteensä 600 370 km² (sijalla 44)
– josta sisävesiä 2,5 %

Väkiluku (2013) 2 127 825[1] (sijalla 144)
– väestötiheys 2,7 / km²
– väestönkasvu 1,35[1] % (2013)

Viralliset kielet englanti (virallinen), tswana (kansalliskieli)

Valuutta pula (BWP)

BKT (2012) sijalla 112
– yhteensä 32 060 miljoonaa USD (PPP)[1]
– per asukas 17 100 USD

HDI (2012) 0.634[2] (sijalla 119)

Elinkeinorakenne (BKT:sta)
– maatalous 2 %
– teollisuus 45 %
– palvelut 53 %

Aikavyöhyke +2
– kesäaika ei käytössä

Itsenäisyys
Yhdistyneestä kuningaskunnasta

30. syyskuuta 1966

Lyhenne BW

– ajoneuvot: BW
– lentokoneet: A2

Kansainvälinen
suuntanumero
+267

Motto Pula (Sade)

Kansallislaulu Fatshe leno la rona

Botswanan tasavalta eli Botswana on noin 1,5 miljoonan asukkaan sisämaavaltio eteläisessä Afrikassa. Sen naapurit ovat Namibia lännessä, Sambia pohjoisessa, Zimbabwe idässä ja Etelä-Afrikka etelässä.[1] Botswana on afrikkalaisittain sangen vauras maa, eikä siellä ole köyhyyttä ja nälkää samassa mitassa kuin naapurimaissa.[3] Talouskasvun perustana ovat timantit ja muut kaivannaiset.[4]

Maantiede, ilmasto ja luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Botswana on kooltaan 1 100 kilometriä pohjoisesta etelään ja 960 kilometriä idästä länteen.[5]

Kalaharin autiomaa peittää lähes 85 prosenttia Botswanan pinta-alasta. Autiomaan pohjoispuolella on Okavango-joen suistoalue[5] ja itäpuolella Makarikarin suolaliejukko, joka on maailman laajimpia.[6] Idässä taas on omurambojen peittämää ylänköä, joka kohoaa 1 200 metriin ennen Limpopon laaksoa, joka puolestaan laskee vähitellen 900 metristä 500 metriin merenpinnan yläpuolelle. Tärkeimmät joet ovat Okavango luoteessa ja Limpopo idässä.[7] Maan korkein kohta on Tsodilo Hill (1 489 m).[1]

Tsodilon kalliomaalaukset ovat Unescon maailmanperintökohde.[8]

Botswanan ilmasto on puolikuiva. Ilmastossa voi erotella kaksi pääkautta. Kuuma kesä kestää lokakuusta maaliskuuhun, ja vähäiset sateet ajoittuvat kesäpuolelle vuotta, yleensä marraskuun ja maaliskuun välille. Tämän kauden alkupuoliskolla iltapäivähelteet ovat kovat, mutta sateita odottavat puiden lehdet puhkeavat samanaikaisesti antaen tarpeellisen varjon. Talvi alkaa toukokuussa, kun ruoho vielä on vihreää. Yöt alkavat kylmetä ja päivät ovat raikkaita ja aurinkoisia. Etelässä ja lännessä on yleisesti ottaen kuivempaa kuin pohjoisessa ja idässä. Oheinen Francistownin ilmastotaulukko kuvaa maan kosteampaa pohjois- ja itäosaa. Lännessä sademäärä jää noin puoleen tästä.[9]

Francistownin kuukausittaiset lämpötila- ja sadanta-arvot
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vuorokauden keskimääräinen ylin lämpötila (°C) 31 30 29 28 26 23 24 26 30 32 32 31 Ø 28,5
Vuorokauden keskimääräinen alin lämpötila (°C) 18 18 16 13 9 5 5 7 12 16 18 18 Ø 12,9
Sadanta (mm) 107 79 71 18 5 3 0 0 0 23 56 86 Σ 448
Sadepäivät (d) 8 7 5 2 0,7 0,3 0,1 0,1 0,6 3 5 7 Σ 38,8
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
31
18
30
18
29
16
28
13
26
9
23
5
24
5
26
7
30
12
32
16
32
18
31
18
S
a
d
a
n
t
a
107
79
71
18
5
3
0
0
0
23
56
86


Lähde: BBC

Puoliaavikoilla on savanneja, korkeimmilla alueilla ruohomaita. Autiomaan eläimistö on parhaimmillaan hyvin runsas. Leijonat, leopardit, kirahvit ja lukuisat eri antilooppilajit elävät myös aavikolla.

Yli 17 % Botswanan pinta-alasta on rauhoitettu kansallispuistoiksi ja muiksi suojelualueiksi. Varsinaisia kansallispuistoja on neljä: Choben kansallispuisto, Makgadikgadijärvi, Nxai Panin kansallispuisto ja Kgalagadin kansallispuisto, joka jatkuu yhtenäisenä myös Etelä-Afrikan puolelle.[10] Kolme ensin mainittua sijaitsevat maan pohjois- ja koillisosassa, Kgalagadi sen lounaisnurkassa. Aivan Botswanan keskellä on Central Kalahari Game Reserve.[11]

Nisäkkäisiin, joita matkailijat tulevat katsomaan, kuuluvat elefantit, puhvelit, leopardit, gepardit, leijonat, kirahvit, seeprat, virtahevot, korvakoirat, ja beisat, sarvikuonot.[12] Tunnetuimpia lintuja ovat kiljumerikotka, strutsi, flamingot, kuningastrappi, käärmekaulat, sihteeri ja kuningaskalastajat.[13] Tunnetuimpia matelijoita ovat krokotiilit, pytonkäärmeet, gekot, varaanit, kilpikonnat, viherkobra, mustamamba ja puffadderi.[14]

Tyypillisiä puulajeja ovat baobab, marula, mopanepuu, taatelipalmu, sykomori, Hyphaene petersiana -palmu, Garcinia livingstonei, makkarapuu Kigelia africana, ja akaasialaji Acacia erioloba.[15]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koska nykyinen Botswanan valtio sijaitsee keskellä eteläistä Afrikkaa, sen varhaiselle historialle ovat leimallisia muuttoliikkeet ja kansainvaellukset ympäröiviltä alueilta. Alueella pisimpään asunut kansanryhmä on vähemmistönä elävät sanit, eli entiset busmannit. Arkeologiset löydöt viittaavat jatkuvaan asutukseen vuosina 17 000 eaa. – 1650. Bantukieliä puhuvat viljelijäkansat asettuivat alueelle suunnilleen vuosina 190–450. Setswanaa puhuvien nykyisten asukkaiden esi-isät tulivat Limpopo-joen yläjuoksulta 1400- ja 1500-luvuilla.[16]

Batswana-kansa muodosti Bangwaton heimokuningaskunnan, joka liitettiin Brittiläiseen imperiumiin 31. maaliskuuta 1885. Batswanojen alueen eteläosa liitettiin Kapmaahan ja sittemmin Etelä-Afrikkaan, pohjoisosasta tehtiin Betšuanamaan protektoraatti.[4]

Betšuanamaa itsenäistyi nimellä Botswana vuonna 1966, ja sen johtoon nousi itsenäisyysliikkeen keskushahmo ja päällikkösuvun perillinen Seretse Khama. Khama hallitsi maata kuolemaansa asti (1980) ja hänen jälkeensä presidentiksi nousi varapresidentti Quett Masire, joka vetäytyi virasta vuonna 1998 ja jätti tehtävän puolestaan varapresidentilleen Festus Mogaelle. Mogae valittiin uudestaan vuoden 1999 presidentinvaaleissa. Mogae vetäytyi vuonna 2008, ja seuraajaksi tuli Seretsen poika Ian Khama.[17] Kenraali Ian Khama, nykyinen Botswanan presidentti, on saanut jatkokoulutuksensa Englannissa valkoihoisen englantilaisen äitinsä perintönä.

Politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Botswana on ollut itsenäistymisestään asti monipuoluedemokratia. Presidentillä on vahva asema ja hän johtaa hallitusta ja nimittää itse varapresidenttinsä. Presidentti valitaan välillisillä vaaleilla viiden vuoden kaudeksi, korkeintaan kahdeksi kaudeksi.[1]

Parlamentti on kaksikamarinen: ylähuoneessa on kahdeksan tärkeimpien heimojen päällikköä ja seitsemän vaihtuvaa jäsentä, joiden joukossa on neljä vaaleilla valittua alipäällikköä ja kolme muiden 12 jäsenen valitsemaa jäsentä. Ylähuoneen rooli on lähinnä neuvoa antava.[1]

Parlamentin alahuoneessa eli kansalliskokouksessa on 57 vaalilla valittua ja neljä suurimman puolueen nimittämää jäsentä. Kaksi jäsentä, presidentti ja valtakunnansyyttäjä kuuluvat kansalliskokoukseen virkansa puolesta. Vuoden 2009 vaalien jälkeen hallitsevalla Botswanan demokraattisella puolueella (BDP) on 45 edustajaa kansalliskokouksessa. Kansalliskokouksessa opposition muodostavat Botswanan kansallinen rintama (BNF, 6 paikkaa) ja Botswanan kongressipuolue (BCP, 4 paikkaa) ja muut, 2 paikkaa.[1] Opposition kannatus on pääosin kaupungeissa, BDP:n maaseudulla.

Ulkopolitiikassa Botswana on painottanut lähialueyhteistyötä SADC:n keskuudessa.[18]

Alueet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Botswanan alueet.

Botswana jakautuu yhdeksään alueeseen (district):

Chobe ja Ngamiland yhdistyivät North-West-nimiseksi alueeksi vuonna 2001.

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1967, vuotta itsenäistymisen jälkeen, Botswanasta löydettiin suuri timanttiesiintymä. Ennen kaivoksen avaamista Botswanan kansantuote henkeä kohti oli 80 dollaria, ja maa eli lähinnä maataloudesta. Vuonna 2008 BKT lähestyi 6 000 dollaria henkeä kohti, mikä oli neljä kertaa Kongon vastaava luku ja yli kaksi kertaa Angolan BKT.[19] YK:n kehitysohjelma UNDP:n laskeman Inhimillisen kehityksen indeksiksillä (Human Development Index, HDI) mitattuna Botswana on sijalla 125 yhteensä 185 arvioidusta maasta.[20]

Botswanan talous on läheisesti sidoksissa Etelä-Afrikkaan ja perustuu paljolti karjankasvatukseen ja kaivostoimintaan. Timanttien kauppa kattaa noin kolmanneksen bruttokansantuotteesta ja 70–80 % vientituloista.[1] De Beersin timantti-, kupari- ja mangaanikaivokset tuottivat 1980-luvulla puolet maan vientituloista.[19]

Botswana pyrkii monipuolistamaan tulonlähteitään. Turismi keskittyy ohjattuihin, usein varsin hintaviin safareihin.[17]

Maatalouden tärkeimpiä tuotteita ovat karjataloustuotteet, durra, maissi, hirssi ja erilaiset pavut.[18]

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaikka maa on harvaan asuttu, sen liikenneyhteydet ovat kohtuulliset. Päällystetty maantie yhdistää kaikki suurimmat kaupungit ja provinssien pääkaupungit. Trans-Kalahari Highway -niminen valtatie tarjoaa yhteyden Namibian Walvis Bayhin ja Etelä-Afrikan Gautengin provinssiin.[18]

Kansallinen rautatieyhtiö Botswana Railways ylläpitää 888 km rautatieverkkoa. Päärata on 640 km pitkä, se alkaa Zimbabwen puolelta ja kulkee Botswanassa Francistownin ja Gaboronen kautta Etelä-Afrikan rajalle. Lisäksi on olemassa kaksi sivurataa. Rataverkko on suunniteltu lähinnä tavaraliikennettä varten, ja siinä kulkee ennen kaikkea kaivosteollisuuden tuotteita. Keväällä 2009 BR ilmoitti keskeyttävänsä matkustajaliikenteen toistaiseksi.[21]

Lentoyhtiö Air Botswana lentää kotimaanlentojen lisäksi Etelä-Afrikkaan ja Zimbabween.[22]

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noin 80 % Botswanan väestöstä on batswanoja (tswanoja), joiden äidinkieli on tswana. Muita afrikkalaisperäisiä etnisiä ryhmiä ovat kalangat, basarwat ja kgalagadit.[1] Eurooppalaisperäisiä on väestöstä n. 1 %. Noin 71 % väestöstä on kristittyjä, muista suuri osa perinteisen animismin harjoittajia.

Vuonna 2007 lukutaitoisten osuus 15 vuotta täyttäneistä oli 83 %.[20]

Botswanan HIV-tilanne on yksi maailman synkimmistä: vuonna 2007 arvioitiin, että 23,9 prosenttia aikuisväestöstä on saanut viruksen.[1] Vuonna 2004 viruksen kantajia oli 37,4 %, sitä ennen vieläkin enemmän.[17] Vain Swazimaassa HI-viruksen esiintyvyys on suurempaa. YK:n tilastointia on kuitenkin kritisoitu, ja maan kansallisten arvioiden mukaan HIV-viruksen kantajia oli vuonna 2004 vain 17 %, eikä väkilukukaan ollut pienentynyt vaan kasvanut.[23] Vuonna 2011 keskimääräinen eliniänodote oli 58 vuotta. Tartuntataudeista HIV:in jälkeen yleisimmät ovat bakteeriperäinen ripuli, A-hepatiitti, lavantauti ja malaria.[1]

Kulttuuri ja media[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Botswanalainen musiikki on paljolti kansanmusiikkia ja popmusiikkia. Kuorolaululla on vahvat perinteet, ja muukin laulaminen on luonteva osa jokapäiväistä elämää.[24]

Radio on Botswanassa tärkeä media. Televisio tuli maahan vasta vuonna 2000. Sanomalehtiä luetaan lähinnä kaupunkialueilla.[25]

Valtio omistaa sanomalehden, kansallisen televisioaseman (BTV) ja yleisradioverkon. Sen lisäksi maassa ilmestyy yksi päivittäinen ja seitsemän viikoittaista yksityistä sanomalehteä ja kolme yksityistä radioasemaa. Yksityinen televisioasema näkyy Gaboronen alueella. Internet-palveluntarjoajia on 22 ja kännykkäoperaattoreita kolme, ja niiden verkot kattavat suurimman osan maasta.[18]

Suosittu Mma Ramotswe -kirja- ja televisiosarja sijoittuu Botswanaan, mutta sen kirjoittaja Alexander McCall Smith syntyi ja varttui Rhodesiassa, nykyisessä Zimbabwessa, lähellä Botswanan rajaa.[26]

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Botswanan suosituin urheilulaji on jalkapallo[27], mutta myös muun muassa kriketti, jota on pelattu maassa jo 1800-luvulta lähtien[28] ja yleisurheilu ovat saavuttaneet maassa suosiota. Botswana on osallistunut olympialaisiin vuoden 1980 kisoista lähtien ja saavuttanut yhden mitalin: Lontoossa 2012 Nijel Amos sijoittui 800 metrin juoksussa hopealle.[29]

Botswanan jalkapallomaajoukkue on osallistunut MM-kisojen karsintoihin neljästi vuoden 1994 kisoista lähtien, mutta ei ole selviytynyt kertaakaan lopputurnaukseen saakka. Joukkueen on ollut parhaimmillaan FIFA-rankingin 93. sijalla.[30]

Perinteisempien urheilulajien lisäksi myös bridge on tunnettu laji Botswanassa. Maalla on oma bridgeliitto, johon kuuluu lähes 900 pelaajaa.[31] Vuonna 2008 Englannin bridgeliiton edustaja kävi Botswanassa opastamassa paikallisia lajin harrastajia.[27]

Tunnettuja botswanalaisia urheilijoita ovat muun muassa yleisurheilijat Gable Garenamotse, Kabelo Kgosiemang ja Amantle Montsho, joista viimeksi mainittu voitti 400 metrin juoksun maailmanmestaruuden vuonna 2011.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i j k l The World Factbook: Botswana CIA. (englanniksi)
  2. 2013 Human Development Report (arabiaksi, kiinaksi, englanniksi, espanjaksi, ranskaksi, venäjäksi, portugaliksi, saksaksi)
  3. Kimmo Kiljunen:Maailman maat ja liput, osio Afrikka, artikkeli Botswana
  4. a b Positiivista elämää Botswanassa 2006. Global Finland. Viitattu 4.8.2010.
  5. a b Botswana 2009. Lonely Planet. Viitattu 4.8.2010. (englanniksi)
  6. Makgadikgadi Salt Pans Bushways. Viitattu 5.8.2010. (englanniksi)
  7. Geography and Environment Botswana Country Brief. IIASA's Population Program. Viitattu 5.8.2010. (englanniksi)
  8. Tsodilo Unesco. Viitattu 4.8.2010. (englanniksi)
  9. Country Guide: Botswana BBC Weather. Viitattu 4.8.2010. (englanniksi)
  10. Gaborone & Botswana Game Reserves SA-venues. Viitattu 4.8.2010. (englanniksi)
  11. Botswana Safari (kartta kansallispuistoista) Eyes on Africa. Viitattu 4.8.2010. (englanniksi)
  12. Mammals Botswana Tourist Board. Viitattu 4.8.2010. (englanniksi)
  13. Birds Botswana Tourist Board
  14. Reptiles Botswana Tourist Board. Viitattu 4.8.2010. (englanniksi)
  15. Plants Botswana Tourist Board.
  16. A History of Peace Siyabona Africa Travel. Viitattu 4.8.2010. (englanniksi)
  17. a b c Timeline Botswana BBC News. Viitattu 4.8.2010. (englanniksi)
  18. a b c d Background note (out of date) 2011. US Department of State. Viitattu 18.10.2013.
  19. a b Diamonds Are Forever in Botswana NY Times 2008
  20. a b Human Development Report 2009 UNDP. Viitattu 11.12.2009. (englanniksi)
  21. Termination of Botswana Railways' Passenger Service Botswana Railways 27.2.2009
  22. Air Botswana
  23. Botswana HIV rate at 17, not 40 percent 2005. Afrol news. Viitattu 4.8.2010. (englanniksi)
  24. A. McCall Smith: How a dusty Botswana garage became the No 1 Ladies' Opera House 2008. Daily Mail.
  25. Country Profile BBC
  26. Alexander McCall Smith Kustannusosakeyhtiö Otava
  27. a b Botswana Trip Viitattu 20. elokuuta 2010. (englanniksi)
  28. Botswana Cricket Timeline Viitattu 20. elokuuta 2010. (englanniksi)
  29. Botswana - Olympics at Sports-Reference.com Viitattu 20. elokuuta 2010. (englanniksi)
  30. FIFA.com - Botswana: FIFA/Coca-Cola World Ranking FIFA. Viitattu 20. elokuuta 2010. (englanniksi)
  31. WBF - World Bridge Federation Viitattu 20. elokuuta 2010. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]